Tom of Finland -elokuvassa pääroolin tekevä Pekka Strang listasi neljä asiaa, joita hän ei Touko Laaksosesta tiennyt ennen kuvasten alkua. 

Monilahjakkuus

”Viiksekäs nahkamies on nyt jo kliseiseksi muuttunut homokarikatyyri. En tiennyt ennen elokuvaa, että Laaksonen keksi hahmon täysin itse. Laaksonen oli myös musikaalisesti lahjakas ja johti rintamalla kuoroja. Sodan jälkeen hän pääsi Sibelius-Akatemiaan ja työskenteli 12 vuotta pianistina Ravintola Palacessa.”

Tuotteliaisuus

”Laaksonen oli pedantti piirtäjä. Kun hän työskenteli 60-luvulla McCann-piirtämön pomona, hän keskittyi öisin piirtämiseen. Los Angelesissa hän työskenteli rutinoituneesti työhuoneella. Tuotanto on valtava, eikä rajoitu Tom of Finland -kuviin. Laaksonen maalasi ja teki tilaustöitä esimerkiksi ravintoloiden seiniin. On arvioitu, että maailmasta löytyy vielä 3500 Laaksosen teosta, ja 1500 piirustusta on kadonnut.

Bisnesajattelun puuttuminen

Laaksoselle oli tärkeää, että töissä on käytetty hyvää painomustetta ja laadukasta paperia. Hän ei kuitenkaan, ainakaan uransa alussa, osannut antaa piirustuksilleen arvoa. Hän antoi teoksiaan ilmaiseksi niille, jotka pyysivät. Myöhemmin häntä harmitti, kun piirustukset levisivät huonolaatuisina kopioina ympäri maailmaa. Vuonna 1979 Durk Dehnerin kanssa perustetun Tom of Finland Companyn ansiosta Laaksonen kykeni elättämään itsensä taiteellaan.

Myönteinen Suomi-kuva

Syksyllä luin väitteitä, ettei kukaan ole levittänyt niin myönteistä Suomi-kuvaa kuin Saara Aalto on X-factorissa, mutta Laaksonen teki yhtä merkityksellistä työtä jo vuosikymmeniä sitten. Hän piirsi kuviiinsa usein kansallismaisemia, järviä, peltoja ja metsiä. Miehet nauttivat toisistaan ulkona eivätkä pimeässä piilossa, mikä oli maailmanlaajuisesti poikkeuksellista ja uutta. ■

Oikeistopopulismi valtaa parlamentteja ympäri Eurooppaa. Populistipuolueet ovat keskenään monin tavoin erilaisia, mutta niillä on hämmästyttävän samanlaisia julkisuusstrategioita. Image perehtyi oikeistopopulistien pelikirjaan. 

Julista sota lehdistölle

”Lehdet ja tv-uutiset ovat suurimpia valeuutisten keksijöitä.”

Beppe Grillo blogissaan bebbegrillo.it 4.1.2017

”Olette demokratian syöpä!”; ”Olette käveleviä ruumiita!”; ”Kyselet kuin lapsi!”

Näin puhuu toimittajille italialainen populistijohtaja Beppe Grillo. Hän on koomikko, suosittu bloggaaja ja Viiden tähden liikkeen – sitä ei saa sanoa puolueeksi – perustaja.

Viisi tähteä kuvaavat liikkeen viittä painopistettä, jotka kuulostavat hieman yhteismitattomilta: puhdas vesi, kestävä liikenne, kestävä kehitys, pääsy internetiin ja ympäristöystävällisyys. Useimmista muista asioista liikkeellä ei ole yhtenäistä kantaa, ei ainakaan sellaista, joka olisi pääteltävissä liikkeen arvoista tai Grillon maailmankuvasta. (Sen sijoittaminen oikeistoon onkin kiistanalaista.) Grillo karjuu kysymyksiä esittäville toimittajille usein kurkku suorana, että ei hän näistä päätä, näistä päättää kansa.

Kansa voi nimittäin kirjautua liikkeen nettisivuille päättämään. Nettiäänestyksillä on päätetty muun muassa, mihin EU-parlamenttiryhmään Viiden tähden liike kuuluu, keitä otetaan sen ehdokkaiksi vaaleissa ja miten se suhtautuu kiistanalaiseen ulkomaalaislakiin.

Grillon mielestä puolueet ovat turha ja vanhanaikainen korruptiopesäke kansan ja päätöksenteon välissä. Sama koskee lehdistöä. Mihin sitä tarvitaan, kun on blogit, nettiäänestykset ja torikokoukset?

Grillo ei ole täysin hakoteillä. Italia on tutkimusten mukaan Euroopan unionin korruptoitunein maa, ja lehdistönvapausindeksissäkin se on EU-maiden häntäpäässä.

Sama ilmiö on kuitenkin olemassa miltei kaikissa Euroopan maissa, joissa oikeistopopulistiset puolueet ovat viime vuosina nostaneet profiiliaan. Myös niissä, joissa lehdistö on pitkään ollut arvostettu ja kohtuullisen riippumaton demokraattisen vallan vahtikoira.

Suomessa kriitikot puhuvat valtamediasta. Ruotsissa termi on gammelmedia eli vanha media tai PK-media eli poliittisesti korrekti media. Saksalaiset ovat suorasukaisempia; he puhuvat Lügenpressestä, valehtelevasta lehdistöstä. Natsiaikaisen termin otti uudelleen käyttöön muutama vuosi sitten Saksassa syntynyt maahanmuuton vastainen Pegida-liike. Nyt termi on yleistynyt amerikkalaisessa Twitter-keskustelussa, ja sitä huudeltiin myös Donald Trumpin vaalitilaisuuksissa. (Trump itse on vielä presidentinvaalien jälkeenkin haukkunut Twitterissä kiivaasti esimerkiksi New York Timesia, Vanity Fairia, CNN:ää ja monia muita journalistisia medioita.)

Miksi lehdistö on näille puolueille niin vastenmielinen asia? Sen ymmärtämiseksi on ensin kysyttävä, mitä on populismi.

Populismi ei ole ideologia, kuten kommunismi tai liberalismi tai alkiolaisuus. Siinä ei ole tiettyjä sisällöllisiä arvoja tai periaatteita, vaan populismia on yhtä lailla vasemmalla kuin oikeallakin.

”Suppeimmillaan se on kansan tahtoon perustuvaa vallankäyttöä”, sanoo Eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkija Niko Hatakka. Kansan tahdon noudattaminen ei ole negatiivinen asia vaan pikemminkin toimivan demokratian edellytys.

Arkipuheessa populismiin viitataan usein laajemmassa, kielteisessä merkityksessä.

”Siinä se on epäaitoa, epämääräistä, yksinkertaistavaa tai vilpillistä poliittista puhetta, joka kaikin keinoin pyrkii kosiskelemaan massoja tai valittuja yhteisöjä kaihtamatta likaisiakaan keinoja”, Hatakka kuvaa. Tällainen määritelmä ei kuitenkaan pysty erottelemaan populismia muusta suosiontavoittelusta, jota luultavasti jokainen poliitikko jonkin verran harjoittaa.

Hatakka suosittelee, että populismin voisi ymmärtää tietynlaisten puhetapojen kehikkona, jonka neljää kulmaa erilaiset populistiset toimijat painottavat eri tavoin. Ensinnäkin on olemassa (1) kansa, jolla on itseisarvoinen suvereniteetti, joka on syystä tai toisesta vaarassa. Tämä kansa itsessään on (2) moraalisesti puhdas. Sen vastinparina on (3) korruptoitunut eliitti, joka pyrkii estämään kansan suvereniteetin toteutumisen. Lisäksi eliitillä on (4) liittolaisia, jotka eliitin kanssa estävät kansan tahtoa toteutumasta.

Osa populisteista pitää toimittajia eliitin liittolaisina.

Lehdistön kritisointi on selkeästi osa populistista ”ideologiaa”, jos sitä nyt sellaiseksi voi kutsua.

”Se tulee luonnollisesti siitä, että populismi väittää puhuvansa kansan puolesta. Kyllähän lehdistö – ja jossain määrin myös tutkijat ja muut asiantuntijat – näyttäytyvät tiedollisena eliittinä ja auktoriteettina, jota populismi vastustaa”, sanoo Tuukka Ylä-Anttila, joka tekee suomalaisesta populismista väitöskirjaa Helsingin yliopistoon.

Oikeistopopulistit haluavat perinteisille tiedotusvälineille vaihtoehtoja. Onneksi nykyään on internet.

Hyödynnä nettikansaa

”Meitä yhdistää vain se, että olemme kaikki toisinajattelijoita vastassamme mediajärjestelmä, jota monet oikeutetusti pitävät suljettuna.”

Marine Le Pen kirjassa Fachosphère

Ranskalainen Front national, Kansallinen rintama, on Euroopan vanhimpia ja menestyneimpiä oikeistopopulistisia puolueita. Se oli myös ensimmäinen ranskalainen puolue, joka perusti oman nettisivuston vuonna 1996. Puolue koki, ettei sitä kohdella reilusti lehdistössä. Se halusi oman kanavan, jossa kertoa asiansa omasta näkökulmastaan.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä lienee syy, miksi maahanmuuton vastaiset populistipuolueet ovat monissa maissa edelleen johtavia netin hyödyntäjiä.

Puolueen virallinen nettisivu ei toki ole se varsinainen mullistus. Tärkeintä ovat kaikki ne muut netinkäyttäjät, jotka aktiivisesti kommentoivat, bloggaavat, jakavat ja linkkaavat.

Ranskassa puhutaan fachosphèrestä, fasismiblogosfääristä, jonka lehdistön kritisoijat muodostavat. Sfääri itse käyttää sanaa réinfosphère, jonka alkuosa tulee termistä réinformation, suomeksi suunnilleen vastainformaatio. Sen toimijat ovat äärioikeistolaisia, islamofobeja, antisemiittejä, identiteettipoliitikkoja, katolisia traditionalisteja, sekularisteja, antikapitalisteja, ja niin edelleen. 

Yksi sfäärin tärkeimmistä ja vanhimmista sivustoista on Fdesouche.com. Se kokoaa leikkaa-liimaa-menetelmällä erityisesti  maahanmuuttoa koskevia juttuja muualta internetistä. Sivustolla on nykyään yli miljoona sivulatausta kuukaudessa. Sen perusti Kansallisen rintaman nettiviestinnässä työskennellyt Pierre Sautarel vuonna 2005.

Sautarel, 36, sanoo tuoreessa Fachosphère-kirjassa, että sfääriä yhdistää ainoastaan suhtautuminen toimittajiin.

”Teidän reaktionne luo meille sen ideologisen yhtenäisyyden, jota ei muuten olisi”, hän sanoo. ”Teillä” hän tarkoittaa Fachosphèren kirjoittaneita toimittajia Dominique Albertinia ja David Doucet’ta sekä muuta lehdistöä.

Itse asiassa varsin monia sfäärin sivustojen tekijöistä yhdistää myös mennyt tai nykyinen jäsenyys Kansallisessa rintamassa. Puolueen puheenjohtaja, presidenttiehdokas Marine Le Pen puhuu ”meistä” puhuessaan kirjassa samaisesta sfääristä. Hän on myös julkisesti puolustanut Pierre Sautarelia, kun tämä oli syytteessä kunnianloukkauksesta.

Kansallinen rintama on saanut merkittäviä symbolisia voittoja sfäärin avulla. Arvokkain tuli viime keväänä, kun Verdunissa järjestettiin Verdunin verisen taistelun satavuotisjuhla. Esiintyjäksi juhlaan oli valittu suosittu senegalilaistaustainen räppäri Black M.

Kaksi viikkoa ennen juhlaa Fdesouche.com julkaisi artikkelin, jossa siteerattiin Black M:n entisen yhtyeen riimejä ja linkattiin tämän musiikkivideoihin. Tarkoituksena oli esittää, että Black M halveksi ranskalaisia ja oli homofobi ja täten epäsopiva esiintyjä juhlaan.

Kansallisen rintaman poliitikot julkaisivat nopeasti tiedotteen, jossa vaativat hallitusta perumaan konsertin. Marine Le Pen yhtyi kritiikkiin. Eräs ensimmäisen maailmansodan veteraanin lapsenlapsi pyysi oikeusistuinta kieltämään konsertin. Verdunin kaupunginjohtaja puolusti aluksi valintaa. Hänen puhelinnumeroaan jaettiin somessa, ja hänen puhelimensa täyttyi vihaisista ja uhkailevista puheluista. Yksi valtiosihteerikin paheksui valintaa. Neljä päivää Fdesouche.comin artikkelin ilmestymisen jälkeen konsertti peruttiin.

”Voitto!” twiittasi Kansallisen rintaman kansanedustaja Marion Maréchal-Le Pen.

Pierre Sautarel sanoi Boulevard Voltaire -sivuston (osa samaa sfääriä) haastattelussa, että ”kiinnostavaa tässä operaatiossa on työnjako: Meidän tehtävämme on kaivaa tieto ja jakaa se pienelle piirille. Sitten on päättäjien tehtävä kerätä asialle laajempaa huomiota”.

”Vain Kansallinen rintama nosti tämän kissan pöydälle”, sanoi  puolueen varapuheenjohtaja Florian Philippot tv-lähetyksessä. Hän sivuutti tyystin sen, että kissan nosti pöydälle puolueesta riippumaton nettisivusto.

Suuri osa ”vaihtoehtoisen informaation” sivustoista ei ole virallisissa yhteyksissä mihinkään oikeistopopulistisiin puolueisiin eikä välttämättä edes kannata niitä. Nettikommentoijista on kuitenkin kiistatonta hyötyä oikeistopopulistiselle liikkeelle. 

Ruotsissa tavarataloketju Åhlens oli valinnut viime vuonna joulukampanjansa kasvoksi tummaihoisen pikkupojan, joka oli puettu Luciaksi. Kun mainoskampanja julkistettiin, Åhlensin Facebook-sivu täyttyi nopeasti vihastuneista kommenteista, joiden mukaan tummaihoinen Lucia-poika pilkkasi ruotsalaisia arvoja ja perinteitä. Noin viikon kuluttua mainos otettiin pojan vanhempien pyynnöstä pois. Myöhemmin antirasistinen Expo-lehti selvitti, että äärioikeistolainen Facebook-ryhmä Ordet är fritt! oli kannustanut jäseniään paheksumaan Lucia-valintaa Åhlensin sivulla. Ryhmässä oli noin 1 400 jäsentä, jotka saivat tapauksen näyttämään Ruotsin ”kansan” spontaanilta reaktiolta tummaihoiseen poika-Luciaan. Vaikka mitään äänestystä ei ole pidetty eikä tutkimusta tehty, vaikutti siltä, että monikulttuurisuutta vastustavan oikeistopopulistipuolueen Ruotsidemokraattien arvot ovat ”Ruotsin kansan” arvot.

Ja voihan niin ollakin. Me kaikki sosiaalisen median käyttäjät elämme omissa eriytyneissä kuplissamme, joita Facebookin algoritmi jatkuvasti vahvistaa. Tiedämme yhä vähemmän siitä, mitä muissa kuplissa puhutaan ja ajatellaan. Mutta jos kerran näin on, miten kukaan sitten enää päätyy yhdestä kuplasta toiseen? Eikö voimasuhteiden pitäisi näin ollen pysyä melko muuttumattomina?

Ruotsalainen digikonsultti Jesper Åström esitti teorian ilmiöstä Aftonbladetissa joulukuussa. Åströmin mukaan melkein kaikki poliittiset ryhmittymät jakavat Facebookissa vain sellaisia linkkejä ja uutisia, joista omat kannattajat ovat samaa mieltä. Ainoastaan Ruotsidemokraatit ja heitä lähellä olevat tahot linkittävät myös vastakkaisen näkökannan uutisia ja ”lietsovat” lukijoitaan valtaamaan kommenttipalstat uutisten alla. Kommenttipalstojen kautta muiden kuplien asukit joutuvat kosketuksiin esimerkiksi maahanmuuttovastaisten näkemysten kanssa. Kun kommentoijia on monta ja he ovat hyvin vihaisia, ehkä joku alkaa harkita liittymistä heihin.

Aftonbladet testasi asiaa tutkimalla ruotsalaisten puolueiden Facebook-sivuja. Teoria sai tukea: ainoastaan Ruotsidemokraatit jakoi uutisia, jotka olivat selkeästi puolueen linjan vastaisia.

Mutta vaikuttiko Lucia-tapaus ihmisiin Jesper Åströmin kuvaamalla tavalla? Alkoiko joku Lucia-kuvan kommenttien vuoksi vastustaa monikulttuurisuutta ja ehkä kannattaa Ruotsidemokraatteja?

Tutkija Tuukka Ylä-Anttila suhtautuu teoriaan skeptisesti.

”Ainakin [Perussuomalaisten nettimedia] Suomen uutiset jonkin verran postaa Facebookiin linkkejä, joiden kanssa selkeästi on eri mieltä. Saatetekstit ovat että ’onko tämä oikein, kommentoikaa’. Tätä voi pitää oman kannattajakunnan lietsomisena jotain väärää näkökantaa vastaan. Mutta siirtyvätkö kannattajat tämän myötä oman kuplan ulkopuolelle? Ja miten se auttaisi käännytystyössä?” Ylä-Anttila pohtii. Hän muistuttaa, että on paljon tutkimusta siitä, että ihmiset muodostavat mielipiteensä sen arvopohjan perusteella, joka lähipiirissä vallitsee, eivätkä hevin muuta mieltään.

Päätä puheenaiheista

”Kerjäläiskampanjamme oli yksi onnistuneimmista kampanjoista, joita olemme koskaan tehneet.”

Jimmie Åkesson kesäpuheessaan Almedalenissa 1.7.2014

Yksi Hillary Clintonin presidentinvaalikampanjaa varjostaneista ongelmista oli tietokirja nimeltä Clinton Cash – The Untold Story of How and Why Foreign Governments and Businesses Made Bill and Hillary Rich. Clintonien säätiön korruptioepäilyjä kaivellut kirja sai kampanjan aikana laajasti huomiota. Kirjan on kirjoittanut Peter Schweizer ja julkaissut tutkimuslaitos nimeltä Government Accountability Institute. Laitoksen tehtävä on ”tutkia ja paljastaa kaverikapitalismia, veronmaksajien rahojen väärinkäyttöä ja muuta hallinnon korruptiota ja väärinkäytöksiä”. Yksi sen perustajista ja hallituksen jäsenistä on ollut oikeistopopulistisen Breitbart-uutissivuston entinen hallituksen puheenjohtaja ja nykyinen Donald Trumpin neuvonantaja Steve Bannon.

Tutkimuslaitos on avoimen konservatiivinen mutta ei varsinaisesti republikaaninen. Se on julkaissut paljastuskirjan myös republikaanien esivaaliehdokkaasta Jeb Bushista.

Bloombergin haastattelussa Steve Bannon kertoo GAI:n perustamisesta: ”Peter [Schweizer] ja minä huomasimme, että faktat, eivät huhut, saavat vastakaikua parhailta tutkivilta toimittajilta.”

Bannon ei siis usko, että parhaita toimittajia ajaisi ideologia tai eliitinsuojelu. Heitä ajaa uutisnälkä. GAI ei pysty hiljentämään heitä, saati puuttumaan heidän kirjoitustensa näkökulmiin. Sen sijaan se pystyy vaikuttamaan siihen, mistä he ylipäänsä kirjoittavat.

Niinpä GAI tutkii väärinkäytösepäilyjä ja ottaa sen jälkeen yhteyttä esimerkiksi Washington Postiin, Newsweekiin tai ABC Newsiin, jotka kaikki ovat – niin: valtamediaa, gammelmediaa ja Lügenpresseä.

Täällä Euroopassa on erilaista. Itävaltalainen lingvisti Ruth Wodak käyttää termiä ”oikeistopopulistinen ikiliikkuja” puolueiden julkisuusstrategiasta. Kirjassaan Right-Wing Populism in Europe hän kuvailee sitä näin: [O]ikeistopopulistipuolueet ja -poliitikot ovat kehittäneet diskursiivisia ja retorisia taktiikoita, joilla yhdistellään toisiinsa kuulumattomia ilmiöitä, saadaan valheelliset väitteet kuulostamaan viattomilta, voidaan kiistää ilmeinen tosiasia, sanotaan se, mitä ei saa sanoa, ja siirretään hyväksytyn rajoja.

Kevään 2014 EU-vaalien alla Ruotsidemokraatit sai tehtyä romanikerjäläisistä vaalien puhutuimman kysymyksen. Tukholman metrolaitureille liisteröidyissä puolueen vaalimainoksissa luki: On aika pysäyttää järjestäytynyt kerjääminen kaduillamme.

Tukholman seudun liikennelaitos SL sai monelta taholta – eikä vähiten sosiaalisesta mediasta – vaatimuksia keskeyttää kampanja. SL ei suostunut, sillä sen on kohdeltava poliittisia puolueita tasapuolisesti niin kauan kuin nämä eivät riko lakia. Tästä kirjoitettiin kymmeniä juttuja. Sitten lehdistö alkoi tarmokkaasti selvittää, onko puolueella todisteita siitä, että kerjääminen on järjestäytynyttä. Puolue vastasi väitteen perustuvan sen omiin havaintoihin ja erääseen Tukholman lääninhallinnon raporttiin.

Raportissa ”järjestäytymisellä” ei tarkoitettu järjestäytynyttä rikollisuutta vaan järjestäytymistä siten, että perheet keräävät yhdessä toisilleen matka- ja ruokarahoja. Muusta ei ollut todisteita.

Ruth Wodakin mukaan oikeistopopulistisen ikiliikkujan toimintaan kuuluu aiheuttaa skandaali laskelmoidun ambivalenteilla viesteillä, jotka voi tulkita monella tavalla. Sen jälkeen ikiliikkuja uhriutuu, dramatisoi tapahtuman ja lopulta ihmettelee, eikö sananvapautta olekaan.

Ruotsidemokraattien tiedotussihteeri Henrik Gustafsson kommentoikin kampanjan kritiikkiä Svenska Dagbladetille näin: ”Riippumatta siitä, minkä viestin valitsemme, aina löytyy niitä, jotka sanovat joko, että viesti on rasistinen tai että puolueemme on rasistinen.”

Kovin suureen uhriutumiseen ei kuitenkaan ollut syytä, sillä kampanja sai valtavasti huomiota ulkomaita myöten. Kerjääminen on pysynyt Ruotsin poliittisella agendalla siitä asti, ja nykyään kaikilla puolueilla on kanta asiaan. Saman kesän linjapuheessaan Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson analysoi kampanjan vaikutusta täsmälleen oikein:

”Näemme uusia konfliktilinjoja ruotsalaisessa politiikassa. Näemme kuinka keskustelun painopiste muuttuu. Näemme miten meidän menestyksemme synnyttää vastareaktioita.”

Mutta samalla kun ikiliikkuja liikkuu, se levittää viestiä puolueen mahdollisesta rasistisuudesta. Se vetoaa joihinkin mutta karkottaa toisia. Populistijohtajan onkin osattava ajaa kaksilla rattailla.

Pehmennä sopivasti

”En voi pyytää anteeksi totuutta.”

Nigel Farage lehdistötilaisuudessa 22.6.2016

Tutkijat Niko Hatakka, Mari K. Niemi ja Matti Välimäki ovat tutkineet kolmen oikeistopopulistipuolueen – Perussuomalaisten, Ruotsidemokraattien sekä englantilaisen Ukipin – tapoja reagoida rasismisyytöksiin tuoreessa artikkelissaan Confrontational yet submissive (2016). Tutkimusaineistona oli kyseisten maiden yleisradioyhtiöiden netissä julkaisemat jutut vuosina 2010–2015.

Useimmiten rasismisyytös oli saanut alkunsa puolueen jäsenen julkisesta möläytyksestä, joskus myös esimerkiksi jäsenen mahdollisista yhteyksistä äärioikeistoon. Tutkijat havaitsivat, että mitä tärkeämmästä puolueen toimijasta oli kyse, sitä todennäköisemmin puolustusstrategia oli hyökkäävä: joko tapahtunutta oikeutettiin perusteluilla, käännettiin syytteet toiseen suuntaan, kiistettiin täysin tai vältettiin vastaamasta. Perussuomalaiset käytti hyökkäystaktiikkaa eniten, yli puolessa tutkituista 113 tapauksesta. Tutkijat arvioivat tämän johtuvan siitä, että Perussuomalaisilla on verrattain legitiimi asema suomalaisessa politiikassa, jolloin puolueella on paremmat mahdollisuudet neuvotella omasta suhteestaan rasismiin.

Anteeksipyyntö oli kaikissa puolueissa harvinainen. Perussuomalaiset ei pyytänyt anteeksi kertaakaan, Ruotsidemokraatitkin vain kerran (67:stä tapauksesta). Kolmella neljästä kerrasta Ruotsidemokraatit kuitenkin myönsi, että jotain moitittavaa on tapahtunut. Tutkijoiden mukaan tämä johtuu siitä, että puoluetta ei pidetä Ruotsin poliittisessa keskustelussa legitiiminä ja sillä on välitön tarve todistaa salonkikelpoisuutensa. Miltei 40 prosentissa tapauksista Ruotsidemokraatit ilmoitti ryhtyvänsä toimiin, jotta näin ei enää kävisi uudelleen. (Henkilö siis ”harjattiin huolella”.)

Anteeksipyytäminen on tutkijoiden mukaan kulttuurisidonnaista. Ukip pyysi anteeksi 12 prosentissa tutkituista 99 tapauksesta. Tosin sekin käytti ”kvasianteeksipyyntöjä”. Puolueen johtaja Nigel Farage sanoi keväällä 2014, että ihmisten on syytä olla huolissaan, jos naapuriin muuttaa romanialaisia. Sitten hän pyysi anteeksi:

”Jos annoin haastattelussa kuvan, että syrjin romanialaisia, olen ehdottomasti pahoillani siitä.”

Aina kyse ei ole yksittäisistä möläytyksistä. Joissain puolueissa on kokonaisia vuosikymmeniä harjattavaa.

Ranskan presidenttiehdokkaan Marine Le Penin isä Jean-Marie Le Pen johti Kansallista rintamaa sen perustamisvuodesta 1972 vuoteen 2011. Häntä kutsuttiin joskus julkisuudessa piruksi, le diable. ”Isä Le Pen”, kuten nykyään sanotaan, johti antisemitististä ja jyrkän ulkomaalaisvihamielistä puoluetta, joka oli mahdoton vaihtoehto valtaosalle ranskalaisista. Hänen suurin saavutuksensa oli pääsy presidentinvaalien toiselle kierrokselle vuonna 2002. Muuten Kansallinen rintama on pysynyt näihin päiviin asti melko pienessä roolissa päivänpolitiikassa ranskalaisesta vaalitavasta johtuen.

”Tytär Le Pen” eli Marine nousi puolueen johtoon vuonna 2011. Silloin puolueessa alkoi uusi ajanlasku, sanoo populismintutkija Laura Parkkinen. Tyttären tehtävä on ollut dédiabolisation, pirunkuvien piiloon maalaaminen.

”Marine Le Pen esittelee itsensä mieluusti äidiksi, kahdesti eronneeksi ja kovia kokeneeksi. Hän identifioituu Ranskan kansallissankariin Jeanne D’Arciin, poseeraa tämän patsaan vierellä ja sanoo haluavansa pelastaa Ranskan”, Parkkinen luettelee keinoja. 

Vaalisivustolta Le Pen -nimeä saati puolueen logoa on vaikea löytää. Slogan on pelkkä Marine presidentiksi.

Toisin kuin isänsä, Marine Le Pen tuomitsee holokaustin, hyväksyy homot ja sallii abortit. Hän puhuu naisten oikeuksista, joita islam uhkaa. Kansallisen rintaman johtaja on vaihtunut isästä tyttäreen ja vihollinen juutalaisista muslimeihin.

Islamvastaisuuttaankin Marine on laimentanut. Kun häneltä kysyttiin syksyllä TF1-kanavan haastattelussa, sopivatko islam ja tasavalta yhteen, hän vastasi: ”Uskon että kyllä. Se islam sopii, jonka olemme oppineet tuntemaan ja jonka valistuksen aika sekularisoi muiden uskontojen tapaan. En taistele islamia vastaan. […] Taistelen islamistista fundamentalismia vastaan.”

Le Monde -lehti huomautti tähän, että vielä vuonna 2010 Marine Le Pen vertasi muslimien rukoushetkiä miehitykseen.

Isä Le Pen on erotettu puolueesta, koska tämä jatkoi antisemitistisiä puheitaan. Ja vaikka ei olisi jatkanutkaan, erottaminen saattoi olla ratkaisevan tärkeä askel Kansallisen rintaman normalisoinnissa.

Luo vihollisia

”Meidän vastuullamme on estää Brysseliä sovietisoitumasta.”

Viktor Orbán juhlapuheessa 23.10.2016

Kun oikeistopopulistinen puolue pääsee valtaan, populismi vaikeutuu. Miten puhua mädästä ja korruptoituneesta eliitistä, kun on itse väistämättä osa eliittiä?

Unkarissa oikeistopopulistinen Fidesz-puolue on ollut vallassa vuodesta 2010. Se on taitava luomaan uhkakuvia ja löytämään vihollisia, jotka uhkaavat poloista Unkarin kansaa, sanoo populismintutkija Emilia Palonen Helsingin yliopistosta.

Keskeinen vihollinen Fideszille on sosialismin aikainen eliitti. Sitä edustaa Fideszille ja pääministeri Viktor Orbánille maan sosialistinen puolue. Se on Palosen mukaan ”aika heikko uhkakuva”, sillä puolue – ja koko oppositio – on Unkarissa varsin voimaton.

Fideszin vahvin todellinen uhka tulee oikealta: äärioikeistolainen ja populistinen Jobbik-puolue. Jobbikin elintilan kaventaminen on saanut Fideszin siirtymään yhä kauemmas oikealle. Fidesz on kulkenut pitkän matkan, sillä alun perin se oli liberaali Nuorten demokraattien liitto. Johtavat Jobbik-poliitikot ovat jopa valitelleet Fideszin varastavan heidän teemansa ja ideansa, kirjoitti Der Spiegel -lehti tammikuussa 2013, ennen viime vaaleja. Vaaleissa Jobbik taas esittäytyi koko kansan puolueeksi, Palonen huomauttaa.

Korruptiosyytökset saivat päähallituspuolueen suosion jyrkkään laskuun kesällä 2015, mutta sitten maahan ”vyöryi” etelästä uusi uhka: ”pakolaisvirrat”.

”Unkarissa kaikilla on vahvana ajatus, että unkarilaisia on aina potkittu päähän”, Palonen sanoo. ”Nyt ’pakolaisvirrat’ potkivat päähän.”

Fidesz otti EU:n turvapaikanhakijoiden taakanjakosopimuksesta kaiken irti. Orbán järjesti kansanäänestyksen, jossa kysymys kuului: Haluatko, että Euroopan unioni voi pakkoasuttaa Unkariin ei-Unkarin kansalaisia vaikka ilman parlamentin suostumusta?

Äänestäjistä 98 prosenttia ei halunnut – tosin vain 43 prosenttia äänioikeutetuista vaivautui äänestämään. Tuloksella ei näin ollen ollut laillista merkitystä edes Unkarissa, saati sitten EU:ssa.

Tärkeintä kansanäänestyksessä olikin retoriikka.

”Koska populismi aina tarvitsee voimakkaan eliitin, EU on nyt se, joka uhkaa Unkarin suvereniteettia”, Palonen sanoo.

Äänestystuloksen selvittyä Orbán maalaili, että ”tämä on kenties kaikkein tärkein kysymys tuleville vuosille, Unkarin tulevaisuudelle, lastemme ja lastenlastemme tulevaisuudelle, sille, mitä tapahtuu elämäntavallemme, suurella työllä nostamallemme taloudelle ja kristillisille juurillemme”.

Euroopan unioni on kuitenkin sekin hieman hankala vihollinen Orbánille, sillä EU rahoittaa melkein kaikkia maan julkisia rakennushankkeita. Siksi Orbán ei uhittele EU:sta tai eurosta eroamisella, Palonen sanoo. Päinvastoin, hän haluaa uudistaa EU:n.

”Fidesz haluaa korostaa, että puolue on suuri toimija ja Orbán suuri johtaja, vaihtoehto Angela Merkelille.”

Käytä historiaa

”Sarja on tarkoitushakuinen ja politisoi häpeämättömästi.”

Pia KjÆrsgaard tv-draamasarjasta 1864 Berlingske-lehdessä 9.10.2014

Historiaa käyttävät omiin tarkoitusperiinsä monet muutkin poliitikot kuin oikeistopopulistit. Tutkija Emilia Palosen mukaan juuri populisteille ominaista on kuitenkin nostaa historiasta symbolisesti merkityksellisiä asioita ja luoda niiden kautta vastakkainasetteluja ”meidän” ja vihollisten välille.

Palonen ottaa esimerkiksi Fideszin säätämän lain, jonka mukaan kaikki menneisiin diktatuureihin liittyvät paikan- ja kadunnimet piti poistaa. Joka ikisen kyläpahasen Leninin-aukiolle oli siis keksittävä uusi nimi. Näin historia ja historian vastakkainasettelu tuotiin julkiseen keskusteluun pitämään yllä uhkakuvaa kommunismista.

Yksi Unkarin keskeisistä historiallisista myyteistä on lokakuun 1956 kansannousu, jonka Neuvostoliitto nopeasti kukisti. Kansannousun takana olivat hallitusta länsimielisemmät kommunistit. Kansannousun muistaminen olikin pitkään vasemmiston ”omaisuutta”.

Fidesz on valtaan noustuaan ottanut monet tärkeät tapahtumat omaan käsittelyynsä. Se järjestää suuret muistopäivän juhlallisuudet 23. lokakuuta, mutta tapahtumien historiallinen konteksti on kadotettu. Vallankumousjohtaja Imre Nagyn nimeäkään ei mainita.

Politiikan tutkija Heino Nyyssönen kuvaa muistopäivän merkityksen muuttamista artikkelissaan kirjassa Historian käyttö ja väärinkäyttö (2016). Noustessaan valtaan 2010 Fidesz määritteli vaalit ”vallankumoukseksi äänestyskopeissa”. Tuon vuoden muistopäivän juhlapuheessa pääministeri Orbán sanoi, että vuonna 1956 alkanut taistelu oli nyt vihdoin päättynyt vapaiden unkarilaisten voittoon.

Tanskassa puolestaan taistellaan vuoden 1864 tapahtumista ja merkityksestä. Ruotsalainen politiikan toimittaja Bengt Lindroth kertoo siitä kirjassaan Väljarnas hämd – populism och nationalism i Norden. Vuonna 1864 Tanska hävisi sodassa Preussille yli kolmasosan maa-alueistaan ja entisestä suurvallasta tuli pieni kansallisvaltio. Vuodesta on syntynyt kansallismyytti sisukkaasta mutta suojattomasta kansasta, joka taisteli ylivoimaista ja julmaa vihollista vastaan viimeiseen asti ja tulee taistelemaan samalla lailla myös EU:ta, Venäjää, muslimeja tai mitä tahansa ulkopuolista uhkaa vastaan. (Kuulostaapa tutulta tuo kansa!)

Tanskan yleisradioyhtiö DR tuotti pari vuotta sitten sodan 150-vuotisjuhlan kunniaksi draamasarjan 1864, jossa tapahtumat nähtiin toisessa valossa. Käsikirjoittaja-ohjaaja Ole Bornedal painotti siinä Tanskan pääministerin D. G. Monradin ahneutta, sodan raadollisuutta ja nykypäivään ulottuvaa pasifistista viestiä.

Siitä älähti populistipuolue Dansk Folkepartin entinen puheenjohtaja Pia Kjærsgaard, joka nykyisin on parlamentin puhemies.

”Se on demagogiaa ja täysin epäreilua meille, jotka toivoimme näkevämme vakavan historiallisen sarjan, mutta myös valmistautumattomille nuorille, jotka saavat aivan väärän kuvan historiasta”, Kjærsgaard valitti Berlingske-lehden haastattelussa.

Oikea kuva historiasta on kulloisenkin hegemonian määrittelemä. Kuten Lindroth kirjoittaa: Kulttuurisota on tärkein ainesosa ilmassa, jota kaikki poliittinen populismi hyvin järjestäytyneissä pohjoismaisissa yhteiskunnissa hengittää nykyään ja hengitti 1900-luvulla; taistelua julkisesta hegemoniasta. ■

Naisen vuoro | Tervetuloa Amerikkaan on kirja, jonka on täytynyt auttaa Linda Boström Knausgårdia, arvelee Juha Itkonen.

Silloin kun ei enää kehtaa kirjoittaa Karl Ove Knausgårdista, voi onneksi kirjoittaa Linda Boström Knausgårdista, hänen suuresta rakkaudestaan, neljän lapsensa äidistä ja ilmeisesti pian entisestä aviovaimostaan.

Määreet ovat tarkoituksellisesti sovinistisilta kuulostavia, sillä miehensä määrittämäksi Linda on joutunut. Taisteluni-sarjassa tärkeässä osassa oleva Linda esiintyy lukijoille tietenkin aina Karl Oven kuvaamana – etualalla on mies ja hänen taistelunsa. Siinä rinnalla Linda on käynyt koko ajan omaansa, ja myös se on ollut kirjailijan kamppailua oman luomiskykynsä säilyttämiseksi keskellä lapsiperheen arkea. Vuonna 1998 runoilijana debytoinut Linda julkaisi seuraavan teoksensa vasta 13 vuotta myöhemmin, jolloin hänen miehensä oli jo kirjallinen rock-tähti, osin vaimonsa ansiosta.

Pariskunnan avioero tuli esille Lindan marraskuussa Dagens Nyheterille antamassa haastattelussa. Hän sanoo siinä muun muassa näin: ”Uuvun aina täysin puhuessani Taisteluni-romaanista. Se on hänen projektinsa ja hänen vastuullaan. Olen kyllästynyt siihen, että minut yhdistetään aina Karl Oveen ja sitä kautta sairauteeni.”

Tervetuloa Amerikkaan on Linda Boström Knausgårdin kolmas proosateos ja toinen romaani, teemoiltaan ja tunnelmaltaan samanlainen kuin vuonna 2013 ilmestynyt Helioskatastrofi. Molemmissa päähenkilöinä on esiteini-ikäinen tyttö ja molemmat käsittelevät mielen järkkymistä. Tuoreessa romaanissa 11-vuotias Ellen on lakannut puhumasta. Hän asuu isossa asunnossa Tukholman Östermalmilla äitinsä ja veljensä kanssa. Heitä pitkään häiriköinyt, mieleltään sairas isä on äskettäin kuollut, ja Ellen kantaa syyllisyyttä siitä, että toivoi Jumalalta hänen kuolemaansa. Hiljaisuus on yritys sovittaa sovittamaton rikos.

Muutenkin pieni perhe horjuu kuilun partaalla. ”Me olemme valoisa perhe”, itse oikeastikin valoisa näyttelijä-äiti toistelee kuin parantavaa mantraa, vaikka kaikki asunnossa tapahtuva tuntuu todistavan päinvastaista. Mutta ainakin äiti yrittää, sitkeästi ja liikuttavasti. Kun puhumaton tyttö uhataan jättää luokalleen, äiti seisoo turvana lapsen ja viranomaisten välissä.

Romaani on tiivis, vain satakunta sivua. Lyhyistä lauseista syntyy tumma virta, johon astuu epäillen mutta joka pian alkaa kuljettaa mukanaan. Kirjailijalla on selvästi oma, vahva tyylinsä, ja se tyyli on aivan erilainen kuin toistaiseksi kuuluisammalla Knausgårdilla. Ei sivupolkuja, ei selityksiä; vain näennäisen yksinkertainen mutta taidokkaasti toteutettu kertojanääni, jonka varassa kaikki lepää. Lukiessani muistan ihmeellisen selvästi oman lapsuuteni: sen erikoisen voimattomuuden ja ajoittaisen kasvamisen kauhun, joka saa kirjan Ellenin kokoaan valtaansa. ”En voinut nähdä itseäni missään muussa iässä kuin siinä missä olin. Koko kasvaminen tuntui valtavalta urakalta. Niin ei saanut käydä. En voinut pysäyttää aikaa ja vaalia nykyhetkeä. Koko kasvaminen kauhistutti minua.” Hienoa tekstiä.

Niin vahva ja itsenäinen kuin teos onkin, sille ei mahda mitään, että Taisteluni-sarjan lukeneille se sijoittuu väistämättä osaksi jo olemassa olevaa, Karl Oven ensin ja laveammalla pensselillä maalaamaa Knausgård-universumia. Olemme tavanneet aiemminkin elämäniloisen näyttelijä-äidin, Karl Oven anopin. Olemme tavanneet myös Lindan isän Rolandin, joka kakkososassa käy tyttärensä luona kahvilla. Isä kuoli siis oikeasti vasta 2009, mutta muuten Tervetuloa Amerikkaan -kirjan vanhempien tausta ja heidän suhteensa täsmää Lindan vanhemmista Karl Oven kirjassa kerrottujen tietojen kanssa. Toisin sanoen myös Lindan lapsuudenperheen elämä on ollut ahneen ja kaikkiruokaisen aviomiehen materiaalia jo ennen kuin Linda ehti kirjoittaa siitä itse.

En tietenkään voi tietää, mutta luulen, että sen on täytynyt kiusata häntä. Luulen, että hän on tuntenut vahvistuvansa kirjoittamalla lapsuudestaan ja kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstään omalla kielellään, omin osin selkeästi fiktiivisin keinoin. Sen hän tekee niin hyvin, että seisoo kirjailijana tukevasti omilla jaloillaan, tulevaisuudessa vaivatta myös ihan vain Linda Boströminä. ■

Silkkitiellä, linnunradalla | Rock saattaa olla kuollut, mutta kolmekymppiset miehet pitävät huolta siitä että suomirock elää, toteaa Samuli Knuuti.

Jotkut ideat ovat ikuisia, liian sinnikkäitä kuolemaan epäkäytännöllisyydestään huolimatta. Kuten kommunismi tai Budapest-konvehdit, Suomi-rock kieltäytyy poistumasta keskuudestamme, vaikka sen luulisi jo hävinneen kitaroiden kadotessa populaarimusiikista ja viimeisten maitolavojen lahottua kumoon. Elämän kiistämätön tosiasia on, että tulevaisuudessakin suurinta osaa suomalaisista sykähdyttää se, kun suomalainen mies laulaa helisevien kitaroiden ylle melankolisia tarinoita menetetyistä rakkauksista, viimeisistä tuopeista ja syyssateessa suutelemisesta.
Suomirockin perinnettä jatkaa mutta myös pelotta uudistaa helsinkiläinen Pimeys, jonka odotetaan kolmannella albumillaan ottavan askeleen suomalaisten kitarapopbändien eturiviin. Parhaimmillaan yhtye kykenee ilmaisemaan suuria tunteita suhteellisuudentajuisessa mittakaavassa, sillä vaikka Pekka Nisun kitara parhaimmillaan helisee kuin U2:n The Edgellä, Pimeys ei unohda elävänsä maassa jossa sanaan stadioni liitetään useammin etuliitteeksi pesäpallo kuin peräkaneetiksi rock. 
Pimeyden geeniperimää rikastavat brittiläisestä indie-rockista omaksutut sävyt. Hienon On vain odotus -kappaleen assosioi helposti The Smithsin melankoliaan jo ilman säkeitä sadepilvet kolhuiset satamakaupungin / mikään ei muutu, kaikki pysyy ennallaan, jotka suoraan naittavat sen Morrisseyn Everyday Is Like Sundaylle. Kappale Meidän huoneeseen on cappuccinonmakuisine soulsävyineen kuin suoraan Style Councilin arkistoista.
Ihan kaikki ei Silkkitie-albumilla toimi. Loista kuin tähden pirteä positiivisuus on vaivaannuttavan lähellä Tiisun psykoottista teekkarikyläelämäniloa, kun taas Rakastatko vielä -kappaleen yökerhojazzsävyt jäävät puolivillaiseksi kuin Ikean huonekaluilla sisustettu salakapakka. Mutta parhaimmillaan, kuten jo ennakkoon julkaistulla Ollaan hiljaa -kappaleellaan, Pimeys hehkuu silkkaa valoa.
Pimeyden lumon voi summata kappaleen Anna muiden kantaa säepariin mulla oli juustonaksuja suussa / ja muutit mun sydämeen asumaan. Siinä on rinnan suolaa, rasvaa ja iskelmän sokeria, ja se toimii, koska Ryan Adamsin, Frank Oceanin tai Justin Bieberin on mahdotonta kuvitella laulavan rakastumisesta taffeljäämien tuoksuja sormissaan. 

Omalla tavallaan modernia suomirockia on tehnyt tuottajana ja studiomuusikkona ensiksi nimeä tehneen Arto Tuunelan projekti Pariisin Kevät, joka on kahdeksassa vuodessa kasvanut oikeaksi bändiksi ja myyntivaltiksi. Pariisin Kevään ilmeikkäässä tuotannossa soivat rinnakkain Mew ja Leevi & The Leavings, The Flaming Lips ja Eppu Normaali – Tuunelan kappaleiden suosio osoittaa, että nuhruisimmassakin huoltoaseman baarissa on sijansa myös eksentrikoille, kunhan he rakentavat nurkkapöydässään barrikadien sijaan pilvilinnoja.
Pariisin Kevään kuudes albumi Kuume on yllätys, jopa irtiotto. Vaikka Tuunela on aina ollut kotonaan elektronisten soittimien parissa, Kuumeen äänimaailma hyödyntää häikäilemättä valtavirran edm-soundeja. Levyn kymmenen ytimekästä ja kustannustehokasta kappaletta ovat täynnä samanlaisia syntsakohotuksia ja konekoukkuja kuin esimerkiksi David Guettan, Calvin Harrisin ja Aviciin hitit. Vähänkään taitamattomamman muusikon käsissä tämä olisi resepti katastrofille. 
Kuumeen teemaksi nousee sarjaluontoisen äkkirakastumisen euforia. Pilvissä, Kuume ja Hullu ovat paitsi nimiensä myös sisältönsä osalta ilmeisiä – mutta niin ovat myös suklaa ja vodka, eikä kukaan siitä koskaan valita. Biisien tekstit ovat virtaviivaistuneet ja tavanomaistuneet Pariisin Kevään alkuaikojen abstraktimmasta sanahattaroinnista, mutta ihailtavan suurelta osin Tuunela onnistuu säilyttämään ilmaisun naiiviuden rajan oikealla puolella. Ainoastaan Hei mä soitan ihan kohta vaivaannuttaa, kuten kännykkäkäyttäytymisestä kirjoitetut biisit usemmiten.
Tuunela siis hoitaa Kuumeen kunnialla maaliin samaa valtatietä pitkin, jolla Leevi & The Leavings ja Pet Shop Boys ovat voittonsa keränneet – ja jolta Disco, Hausmylly ja Erasure ovat suistuneet metsikköön. ■

Romanialainen räsypokka | Valmistujaiset paljastaa 
itsensä hitaasti, kirjoittaa Katja Kallio.

Ne jotka ovat pelanneet räsypokkaa väärässä seurassa huonot kortit kädessä, tietävät, että se voi olla kauhea peli. Vastustajat istuvat naama peruslukemilla täysissä pukeissa. Itse hikoilee ja häviää erän toisensa jälkeen, mutta ei auta: riisuttava on. Tällainen koettelemus tulee elävästi mieleen romanialaisen Christian Mungiun uutuuselokuvasta Valmistujaiset.

Mungiu muistetaan parhaiten ”siitä aborttielokuvasta” 4 kuukautta, 3 viikkoa, 2 päivää. Cannesin elokuvajuhlien parhaan ohjaajan palkinnon kevällä saaneen Mungiun Valmistujaiset on huteran tasapainon perhetragedia. Kuten Michael Haneken Kätketyssä ja Asghar Farhadin elokuvassa Nader ja Simin: Ero, Valmistujaisissakin ulkopuolinen vaara paljastaa hyvän elämän haurauden. Nuori Eliza suorittaa ylioppilastutkintonsa viimeisiä tenttejä, kun hänen kimppuunsa hyökätään koulumatkalla. Väkivallanteon seuraukset uhkaavat pilata tutkinnon sekä sitä myötä opiskelupaikan Englannissa.

Minun kuolleen ruumiini yli, päättää Elizan isä Romeo.

Valmistujaiset näyttää, että Romania on yhä pahasti retuperällä. Korruptiota kutsutaan ”auttamiseksi”, ja auttaminen maksetaan auttamalla takaisin. Elinsiirtojonoja fiksaillaan. Parhaat koulut ovat täynnä ennen kuin ilmoittautuminen on edes alkanut. Suomalaisessa katsomossa nauretaan, kun rehtori kysyy: ”No minkä arvosanan tyttö tarvitsee?”. Romeota ja hänen vaimoaan Magdaa ei naurata. He ovat palanneet Romaniaan pari vuotta Ceausescun teloituksen jälkeen, vähän ennen uutta perustuslakia. Toiveet olivat silloin korkealla, mutta enää heidän sukupolvestaan kukaan ei usko olojen kohenemiseen. Ei kukaan.

Valmistujaisten Romeo on lainkuuliainen versio Tony Sopranosta: koko oman maailmansa selkäranka. Hän hoitaa lääkärintyönsä suoraselkäisesti ja on täysin omistautunut tyttärelleen. Hän huolehtii sairaalloisesta vaimostaan, hoitaa marttyyriäitinsä ikkunaverhot ja lääkkeet, tuo rakastajattarelleen kauppakassinkin tullessaan ja koettaa järjestää tämän pikkupojan hyvään kouluun. Romeo määräilee ja kontrolloi ja ottaa sen jälkeen oman etäisyytensä, mutta tiukan paikan tullen – eikä näillä main muita olekaan – hän hoitaa hommat joita muut eivät hoida.

Kun yhteisön tukipilari lähtee mukaan rakenteellisen auttamisen systeemiin, hän eksyy siihen kokonaan. Hänestä tulee läpeensä kieron yhteiskunnan paranoidi jäsen. Tällainen yhteiskunta tunkee lonkeronsa postiluukusta sisään ja vielä ihmisenkin sisään. Kierosta yhteiskunnasta ja ihmisestä tulee yhtä. Vain läpinäkyvässä demokratiassa voi teeskennellä että yhteiskuntaa ei ole olemassakaan, vain vapaita yksilöitä.

Auttamisen peli on romanialaista räsypokkaa. Jokaisesta häviöstä lähtee vaatekappale ja muut katsovat vierestä. Erä erältä paljastuminen jatkuu. Se loppuu vasta kun Romeo on riisuttu ilkosilleen ja vielä sitäkin paljaammaksi. Hänet läpivalaistaan kunnes hänen moraalinen selkärankansa on kaikkien näkyvillä.

Romeosta ei kenties paljastu Valmistujaisissa mitään sen kauniimpaa kuin kyseenalainen selkäranka, mutta hän ei ole ainoa riisuutuja. Itse elokuva pelaa samaa peliä, ja sen viettelevämpää riisuutumista en ole aikoihin nähnyt.

Valmistujaiset on äärimmäisen hiottu elokuva, joka on kätketty täyteen tietoa ja merkityksiä ja symboleja. Haneken ja Farhadin tapaan Mungiu on tiedon jakamisen mestari: hän kertoo mahdollisimman vähän juuri sillä hetkellä kun kertominen on täysin välttämätöntä. Tämä on räsypokan syvin olemus. Tylsintä on, jos pelikaverilla on päällään vain vähän vaatteita ja kiire päästä ilkosilleen. Mitä useampi kerros hänellä on yllään, ja mitä kekseliäämpi hän niiden riisumisessa on, sitä parempi peli.

Unelmavastustaja riisuu hitaasti solmioneulan. Sitten solmion. Kalvosinnapitkin lasketaan, yksi kerrallaan. Naps ja naps. Nyt lähtee vihkisormus. Sitten silmälasit. Taskuliina, en ollut huomannutkaan! Sukka. Toinen sukka. Nyt kilahtaa vyön solki. ■

Älä osta pikamuotia.”Pikamuoti on 
muuttanut suhtautumistamme vaattei-
siin. Vaatteista on tullut kertakäyttökulutushyödykkeitä. Systeemi, jossa ostetaan paljon ja halvalla, ei voi koskaan muuttua kokonaan vastuulliseksi.”

Laajenna designkäsitystäsi. ”Design 
on esteettisyyttä, käytettävyyttä ja laatua mutta se on myös tuotteen koko elinkaari – ekologisesta ja eettisestä materiaalin tuotannosta kierrätykseen tai muuhun loppukäsittelyyn.”

Haluttavuus ratkaisee.”Pitkään uskoin, että vastuullisuusajattelu muuttaa markkinaa. Kuluttajalle pääkriteeri tulee kuitenkin aina olemaan vaatteen haluttavuus, 
sen ulkonäkö ja käyttöominaisuudet. 
Eettisyys ja ekologisuus eivät yksinään riitä. Uskon, että ekologisuus ja kaupallisuus ovat kuitenkin yhdistettävissä. On vain löydettävä helppoja tapoja tarjota eettisesti kestäviä ja haluttavia tuotteita.”

Vuokraa, lainaa, jaa.”Yhä useampi ajattelee jo, että kaikkea ei tarvitse omistaa. Matkailussa käytäntöjä on muuttanut Airbnb. Sama voi tapahtua vaatebisneksessä. Nyt ollaan totuttu ostamaan secondhandia ja vuokraamaan iltapukuja, mistä kehitys johtaa työ- ja arkivaatteisiin.”

Sijoita vaatteeseen. ”Nyt vaatteen arvo on vain myyntihetkessä, mutta yhtä hyvin vaate voisi olla sijoitus. Vuokralla olevasta vaatteesta saa tuottoa niin kauan kuin se pysyy kierrossa. Mitä laadukkaampi vaate, sen suurempi tuotto. Tavallaan kyse on myös paluusta aikaan ennen pikamuotia, jolloin vaatteita arvostettiin, huollettiin ja korjattiin.”

Valmistaudu muutokseen. ”Näkisin, että tulevaisuudessa vuokraamisesta tulee yhtä tavallinen asia kuin ostamisesta. Mistä tahansa kaupasta voi tasavertaisesti sekä ostaa että vuokrata vaatteita.” ■

Keskustelija. Ohjaaja Jussi Hiltusen Armoton maa on Lappiin sijoittuva moderni lännenelokuva, jossa miesten puhumattomuus käynnistää katastrofin.

Jussi Hiltusen esikoiselokuva Armoton maa on autioituvaan ja lumiseen Lappiin sijoittuva kertomus poliisi-isästä ja kahdesta pojasta. Lyhytelokuvillaan Hiljainen viikko ja Talvisydän mainetta kerännyt Hiltunen on saanut näyttelijöikseen muiden muassa Ville Virtasen ja Antti Holman 
sekä Ruotsista Pernilla Augustin ja Malin Buskan.

Miksi Lappi?

Olen Rovaniemeltä ja asun siellä edelleen. Tarina on lähtöisin tapauksesta, joka sattui Pellossa, kun valtion tuottavuusohjelma oli vasta lanseerattu. Ajankohtaisohjelmassa vanha ylikonstaapeli kertoi, että hänen kotiinsa oli murtauduttu ja hän joutui selviytymään tilanteesta yksin, kun Pellosta oli poliisi lopetettu.

Tyylilajina on moderni lännenelokuva. Heti alussa kohdataan saluunassa, ja huippukohdissa miehet saapuvat ja pakenevat ajoneuvoillaan aseilla ampuen. Oliko westernin tekeminen haave?

Se liittyy stooriin. Tuolla perällä ihmiset metsästävät ja kantavat siksi aseita ihan luonnostaan. Erämaaympäristö on lähellä westerniä, joten oli lyhyt matka eleisiin, joista katsoja tunnistaa, että kyse on lajityypistä.

Myös lyhytelokuvasi alkavat tilanteista, joissa miehet ovat sortuneet väkivaltaan. Pohditko paljon väkivaltaa?

En itse mieti elokuvieni yhtymäkohtia. Joku muu saa tehdä sen havainnon ensin.

Käännetään kysymys toisin: miesten kommunikaatiokyvyttömyys johtaa tässä elokuvassa katastrofiin. Miksi?

Niinhän se on, että elokuvan koko tarina perustuu siihen, että on yksi asia, jota ei ole saatu sanottua. Ajattelen itsestäni, 
että osaan hoitaa asiat puhumalla. Mutta jos mietin minun ja isäni suhdetta, isälläni oli tapa, että hän pakeni aina tilanteesta, kun keskutelu alkoi. Hänellä oli musta möykky sisällä: jos isää yritti lähestyä 
ja kysyä häneltä siitä, hän puolustautui hyökkäämällä tai pakeni.

Ville Virtasen näyttelemässä Lassessa on varmasti samaa kuin isässäni. Hän on joskus paennut pojiltaan ja epäonnistunut isän roolissa. Nyt hän katuu niin, että on valmis kuolemaan poikiensa vuoksi.

Antti Holma näyttelee vaarallista miestä, joka vaikuttaa tarinan pahikselta. Valitsitko hänet rooliin nimenomaan siksi, ettei häntä tunneta tällaisista hahmoista?

Aina haluaisi löytää jotain uutta, näyttelijöistäkin. Olin nähnyt valokuvan, jossa Antti näyttää häijymmältä kuin yleensä, ja ajattelin, että tämä voisi olla kiinnostavaa, jos Antti ei ole tällaista tehnyt.

Tuliko Holmasta esiin halu nimenomaan rikkoa kuvaa, josta suuri yleisö hänet tuntee?

Ei hän ikinä minulle puhunut sillä tavalla. Antti ilmaisi asian ensimmäisen kerran lehtien sivulla. Se oli Ilta-Sanomat tai joku muu, josta luin, että hän suhtautui tähän mielenkiintoisena haasteena. Minulle hän ei koskaan tällaista innostusta korostanut, vaikka muista asioista puhuimme paljon.

Kuvausten ollessa jo käynnissä tuotantoyhtiö tiedotti, että mukana on ruotsalainen, Hollywood-elokuvissakin nähty Michael Nyqvist. Hänen roolinsa meni toiselle näyttelijälle. Mitä tapahtui?

Minä en tiedä, mitä kävi. Kaksi viikkoa ennen kuin Nyqvistin piti tulla, hän ilmoitti, ettei tule, eikä selitellyt enempää. Se oli stressaavaa. Oli jo kuvaukset päällä, ja piti etsiä tilalle uusi.

Rooliin löytyi norjalainen Jørgen 
Langhelle. Pidän hahmosta, jonka hän tekee. Jørgen ei ole kansainvälisesti niin tunnettu, mutta ei sille mitään voi.

Virtanen ja August ovat Suomen ja Ruotsin arvostetuimpia näyttelijöitä. Tuntuiko jännittävältä ohjata tämän kokoluokan osaajia esikoispitkässä?

Villen kanssa olin tehnyt jo lyhytelokuvan [Talvisydän], joten jää oli ehtinyt rikkoutua. Pernillan läsnäolo jännitti, mutta kun tapasimme kuvauspäivän aamuna ensimmäisen kerran, hän kysyi yhden kysymyksen. En muista sitä tarkkaan, mutta vastasin, ja hän vastasi ”Niin mä ajattelinkin”. Se ratkaisi kaiken ja helpotti.

Kun Pernilla Augustin tasoinen näyttelijä tulee, se vaikuttaa koko kuvausryhmään. Kaikki ehkä halusivat antaa enemmän kuin tavallisena työpäivänä. Siitä jäi hyvä mieli.

Ketkä elokuvantekijät ovat sankareitasi?

Parhaat elokuvat ovat Coen-veljesten. Fargon ja Menetetyn maan edelle menevää ei ole tullut vastaan.

Haluaisitko tehdä komediaakin, jos Coenit kerran ovat esikuviasi?

Armottomassa maassa piti olla enemmän huumoria, dialogissa oli paljon kepeyttä. Sitä on hirveän vähän jäljellä. Elokuva leikattiin mahdollisimman teräväksi ja sellaiset epäolennaisuudet otettiin pois. Siinä valitettavasti meni se humoristisempi puoli. Armottomasta maasta on sanottu, että se on aika synkkä. Mie ihmettelen. Minusta se ei ole synkkä. Sen perusmessage on, että Lasse onnistuu tehtävässä, joka sille on kaikista tärkein. Minusta se on toivoa täynnä. ■

Kittilässä pitää hoviaan yrittäjä Päivikki Palosaari, joka omistaa muun muassa Hullu Poro -hotellin, 17 ravintolaa, huoltoaseman sekä 800-neliöisen villan, jonka olohuoneen sohvalla on 41 sohvatyynyä.

Yrittäjäneuvos Päivikki Palosaaren ja hänen aviomiehensä Mika Latvan kotitalon, yli 800-neliöisen Blueberry Villan, ulko-oven yläpuolella on kyltti, jossa lukee: Liettuan kunniakonsulaatti.

Kun astuu sisään ala-aulaan ja malttaa irrottaa katseensa katosta roikkuvista lampuista ja massiivisesta, Y-kirjaimen muotoisesta portaikosta, voi nähdä seinälle kehyksiin laitetun Erkki Tuomiojan allekirjoittaman paperin, diplomatian kielellä eksevatuurin. Siinä todetaan, että Päivikki Palosaari on nimitetty Liettuan kunniakonsuliksi vuonna 2005 ja hänen toimialueenaan on Lapin lääni. Viereisen huoneen seinillä kunniakirjoja ja diplomeja on monta riviä.

Vuoden yrittäjänainen.

Maaherran tunnustuspalkinto.

Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto.

Kuukauden työllistäjä.

Veuve Clicquot Business Woman of the Year.

Matkailun ideasampo.

Palosaari, 60, on Lapin tunnetuimpia ihmisiä, ja etenkin täällä kotikunnassaan Kittilässä hän voi kulkea omistajan elkein. Kittilässä sijaitsevan Levin nousu Suomen suurimmaksi hiihtokeskukseksi on pitkälti hänen ansiotaan.

Palosaari omistaa Levillä muun muassa hotelli Hullun Poron, 17 ravintolaa ja huolto-aseman. Nelikerroksisen Blueberry Villan lisäksi hänellä on kaupunkiasunnot Helsingin Kaivopuistossa ja Kemissä. (Palosaari omistaa Kemissä kaksi ravintolaa ja kaksi hotellia, joista toisen hän on vuokrannut vastaanottokeskukseksi.)

Palosaari johdattaa vieraat valtavaan olohuoneeseen, jonka lattialla on eri eläinten – muun muassa seepran – nahoista tehtyjä taljoja. Takan edessä on sohva, jonka päälle on aseteltu säntilliseen järjestykseen 41 sohvatyynyä.

”Tässä me yleensä vietämme iltoja”, Palosaari sanoo ja rientää kulman taakse kohti ruokasalia.

Sekin on mykistävä näky. Pöytä on pidempi kuin valtioneuvoston juhlahuoneistossa – sen ääreen mahtuisi 30 ruokailijaa.

Aviomies Mika Latva, 47, kulkee kaukosäätimien kanssa huoneesta toiseen ja yrittää saada valoja syttymään.

”Mikä tässä nyt on, mystistä”, hän manailee. ”Voiko olla niin, että kaikista on patterit yhtä aikaa loppu.”

”Joku nappula on varmaan väärässä asennossa”, Palosaari sanoo.

Myös lattialämmitystä pitäisi säätää. Pariskunta on lähdössä parin päivän päästä pitkälle lomalle Thaimaahan ja Indonesiaan, eikä suuren talon lämmityksestä kannata matkan aikana maksaa. Lämmityksen pois kytkemiseen tarvitaan ammattimiehen apua.

”Jos se tulisi huomenna aamulla kahdeksalta”, Latva ehdottaa.

”Seitsemältä”, Palosaari vastaa.

Pihalla odottaa valmiiksi lämmitetty sähköauto, 90 000 euron arvoinen Tesla Model S. Kuskin penkille istuu Mika Latva, ja saamme informaatiota sähköautoista.

”Täältä pääsee Tromssaan niin, että latauspisteitä on 50 kilometrin välein”, Latva selittää. ”Norjassahan on kymmeniätuhansia Tesloja. Osloon kun menee niin joka toinen auto on Tesla. Niillä on ilmaiset lataukset ja saa ajaa bussikaistalla. Suomessa ollaan vielä vähän lapsenkengissä, mutta tämä on tulevaisuutta meilläkin.”

Olemme tulleet Leville seuraamaan Päivikki Palosaaren elämää, mutta heti kättelyssä on käynyt selväksi, että mukana kulkee koko ajan myös Mika Latva, joka on paitsi Palosaaren aviomies, myös tämän oikea käsi.

Hänen puhelimensa soi tämän tästä, ja aina puhelun jälkeen hän antaa Palosaarelle napakan tilannepäivityksen.

Latva on huomaavainen mies. Tänään hän kuljettaa Palosaarta valkoisella Teslalla paikasta toiseen, auttaa tätä vaihtamaan valokuvaa varten jalkoihin huopikkaat, levittää maahan oman takkinsa, jotta Palosaaren sukat eivät kastu ja käy kesken poseeraamisen vielä suoristamassa ryppyisen hihan.

Haastattelutilanteissa Latva pyytää Palosaarta kertomaan tiettyjä anekdootteja elämästään ja vastailee välillä kysymyksiin vaimonsa puolesta. Ja jos jossain välissä uhkaa tulla hiljaista, Latva kyllä keksii aina jotain kivaa sanottavaa, jos ei muusta niin Tesla-autoista.

Kaiken tämän hän tekee sillä sulavuudella, johon vain pitkään myyntihommia tehnyt ihminen kykenee.

Palosaari on vähän hiljaisempi, tai ainakin hitaammin lämpiävä. Hän aloittaa juttunsa usein lyhyellä irtolauseella, vaikkapa mainitsemalla ostaneensa kerran hetken mielijohteesta Ruotsista 69 kylpyhuonetta, jotka oli tehty Carraran marmorista. Kun tarinan moninaiset yksityiskohdat – joihin liittyy esimerkiksi marmorilastin kuljetuksessa sattuneessa onnettomuudessa toisen jalkansa menettänyt rekkakuski sekä Ruotsissa asioita hoiteleva liikekumppani, jonka numero on tallennettu Palosaaren ja Latvan puhelimiin nimellä ”Adhd”– on saatu Latvan kanssa yhteisvoimin selvitettyä, Palosaari kohottaa katseensa ja kysyy viekkaalla äänellä: ”Oliko tämä hyvä juttu?”

Latva ja Palosaari tutustuivat toisiinsa marraskuussa 2010 Levin talvikauden avajaisissa. Latva toimi siihen aikaan yrittäjänä ja asui Lahdessa. Hänellä oli Levillä mökki, jossa hän kestitsi asiakkaitaan.

Jo reilun vuoden päästä juhlittiin häitä Hullu Poro Areenassa, 1 700-paikkaisessa iltaravintolassa, jonka Palosaari oli rakennuttanut houkutellakseen Leville nuorta, rockhenkistä asiakaskuntaa.

”Kun rakensin Areenaa, kylällä ajateltiin, että nyt tuo ainakin tekee konkurssin, kun tekee yhtä ison ravintolan kuin Levillä on asukkaita”, Palosaari sanoo.

Hullu Poro Areena avattiin vuonna 2001. Sen jälkeen on tapahtunut paljon. Palosaari on rakennuttanut Kittilään kokonaan uuden keskustan, sveitsiläistä alppikylää jäljittelevän alueen, jonka halkaisevan kävelykadun päästä nousee jyrkkänä Levitunturin eturinne.

Tai ei hän kortteleita ihan yksin pystyttänyt, mutta yhteistyö kunnan päättäjien ja kaavoittajien kanssa sujui silloin hyvässä hengessä.

”Puolet maista oli kuitenkin minun.”

Alueen keskusaukio on ristitty Levin toriksi. Kaikki katutason liiketilat ovat Palosaaren käytössä, kuten myös korkeimman rakennuksen ylimmässä kerroksessa sijaitseva 250 neliön kokoinen Hullu Poro Penthouse, jonka ikkunoista avautuu näky kattojen yli tunturiin.

”Kun tätä aluetta rakennettiin, Päivikin ehtona oli, että hän saa itselleen kaikki Levin torin liiketilat ja korkeimman talon”, Mika Latva kertoo.

Alkuillasta kävelykaduilla on hiljaista. Muutama brittituristi kiskoo lapsiaan pulkassa.

”Tänne ei saisi ajaa, mutta me voidaan ajaa”, Latva sanoo ja kääntää Teslan kävelykadulle.

Hän parkkeeraa Sushi Bar Asia -ravintolan eteen. Palosaari astuu autosta ja huomaa ravintolan mainosständin olevan osittain puupenkin peitossa.

Latva ryhtyy välittömästi raahaamaan lumista penkkiä terassin toiselle laidalle, ja Palosaari auttaa häntä.

Sisälle päästyään pariskunta tervehtii iloisesti avokeittiössä hääräävää kokkia, Akira Omoria. Japanissa syntynyt Akira on yksi Palosaaren pitkäaikaisimmista työntekijöistä. Hän tuli ensimmäisen kerran Leville jo 1990-luvun puolivälissä.

Aluksi hänellä oli vaikeuksia saada työlupaa, mutta asia ratkesi, kun silloisen sisäministerin Jari-Erik Enestamin (r.) johtama ulkomainen parlamentaarinen valtuuskunta vieraili Levillä. Akira tarjoili ryhmälle, ja kun joku kysyi, miten nuori japanilainen mies oli viihtynyt Lapissa, hän mainitsi pulmistaan työluvan kanssa.

Palosaaren mukaan Enestamin avustaja soitti seuraavana päivänä ja kehotti Akiraa menemään poliisiasemalle allekirjoittamaan papereita. Työlupa oli myönnetty.

Tänään Akira Omori tekee ruokaa nuoren venäläisen apukokin kanssa, joka on töissä Levillä ensimmäistä päivää.

Palosaaren valtakunta pyörii kausityöntekijöiden voimin. Kiihkeimmän matkailusesongin aikaan, kevättalvella, heitä voi olla töissä jopa kolmesataa. Vakituisen henkilökunnan määrä lasketaan muutamissa kymmenissä, vaikka Hullu Poro Oy:llä on oma mainostoimisto, tilitoimisto ja kokopäiväinen rakennusinsinööri.

Palosaari on järjestänyt kausityöntekijöille majoitustilat neljään pitkulaiseen taloon, ja viides samanmoinen toimii hostellina. Talot on tuotu Ruotsista, ja niiden päätyminen Leville on Palosaaren vikkeläliikkeisen liikemiestuttavan Adhd:n ansiota. Eräänä päivänä Adhd soitti ja ilmoitti, että Tukholman liepeillä olisi myynnissä halpaan hintaan kokonainen kortteli konttiasuntoja. Palosaari osti talot ja laivasi ne Kemin satamaan.

Pienillä muutoksilla konttitalot on saatu näyttämään tavallista viihtyisämmiltä opiskelijakämpiltä: jokaiseen asuntoon on oma sisäänkäynti suoraan pihalta.

Samassa pihapiirissä toimii ravintola Messi, jota markkinoidaan Levin-kävijöille henkilökunnan salakapakkana.

”Se on sama kuin etelänmatkoilla, jossa ihmiset hakeutuvat aina sinne missä oppaat bilettävät”, Mika Latva selittää. ”Sä olet heti vähän niin kuin sisäpiiriä.”

Joulukuisena arki-iltana Messissä ei biletä kukaan. Kaksi nuorta miestä pelaa vaitonaisina autopeliä ja varttuneempi baarimikko yrittää myydä puolipakolla viinaa oluen kyytipojaksi.

Seinustalla pyörii pyykkikone. Aiemmin sellainen löytyi jokaisen kausityöntekijän asunnosta, mutta Palosaari päätti poistaa ne.

”Koneita sai olla koko ajan korjaamassa, kahvat jäivät käteen”, hän sanoo. ”Se on ihan uskomatonta, minkälaisiin asioihin täällä törmää. Nämä nuoret lähtevät ensimmäistä kertaa äidin ja isän helmoista, ja viikon kuluttua on pyykinpesukoneet rikki. Tai kun menee sisään johonkin kämppään, siellä on roskapussit viemättä ja ties mitä. Niitä pitää siksi varoitella ja pelotella. Mutta tämmöinen kuuluu tunturihotellin arkeen.”

Mika Latvan puhelin piippaa taas. Adhd soittaa. Nyt hänellä olisi myytävänä yksi konkurssiin mennyt Jysk-huonekaluliikkeen myymälä Ruotsissa.

”Se pitäisi tyhjentää kokonaan”, Palosaari sanoo.

Hänellä ei ole minkäänalaista ajatusta siitä, mitä hän Jyskin myymälän kaikilla tavaroilla tekisi, mutta kokemus on opettanut, että ostaa kannattaa silloin, kun halvalla saa. Ja jos Palosaari laajentaa bisneksiään entiseen tahtiin, uusia huonekaluja tarvitaan ennemmin tai myöhemmin. Ne Carraran marmorista tehdyt kylppäritkin löysivät nopeasti paikkansa.

Parkkipaikalla Palosaari bongaa pikkuveljensä Jouni Palosaaren. Sisarukset supattavat muutaman sanan auton avonaisessa ikkunassa.

”Mun pitää vähän puhua sen kanssa”, Päivikki Palosaari sanoo hiljaisella äänellä.

”Ettei omat koirat pure”, Jouni Palosaari toteaa ja häipyy sitten omille teilleen.

Jouni Palosaari on Levin laskettelurinteitä ja hiihtohissejä hoitavan Levi Ski Resortsin toimitusjohtaja. Viime vuosina hän on ollut julkisuudessa hissiyhtiön ja Kittilän kunnan monimutkaisten sotkujen yhteydessä.

Poliisitutkinnan kohteeksi joutunut Jouni Palosaari ehdittiin jo kertaalleen siirtää syrjään toimitusjohtajan paikalta, mutta hän sai työpaikkansa takaisin pian sen jälkeen, kun Päivikki Palosaari oli lähettänyt Kittilän päättäjille suorasanaisen sähköpostiviestin.

Kittilän kunnallispolitiikan kiemuroita tuntevat kuvailevat Päivikki Palosaarta merkittäväksi taustavaikuttajaksi kunnan asioissa. Nykyisen kunnanjohtajan Kyösti Tornbergin kanssa hän tulee hyvin juttuun, toisin kuin Tornbergin edeltäjän, etelästä Kittilään muuttaneen Anna Mäkelän. (Jouni Palosaaren johtaman hissiyhtiön epäselvyyksiin puuttunut Mäkelä erotettiin virastaan vuonna 2014. Viime kesänä korkein hallinto-oikeus totesi potkut laittomiksi. Lisäksi Kittilän kunnan hallintoa epäillään lukuisista lainrikkomuksista. Yksi tapauksen uusista käänteistä on Kittilän ero kuntaliitosta.)

Palosaari istui itse Kittilän kunnanvaltuustossa vuosina 2001–2004, mutta ei ole sen koommin sinne pyrkinyt. Hänen tavoitteensa ovat olleet muissa asioissa. Hän on aina halunnut tehdä rahaa.

Palosaari kertoo olleensa lapsena erittäin innokas leikkimään kassakoneella. Ensimmäisen oman yrityksensä hän perusti vuonna 1981 yhdessä Jouni-veljensä kanssa. Se oli nimeltään Porogrilli ja toimi pienessä puisessa kopissa, jossa ei ollut vesijohtoja eikä viemäröintiä. Palosaari myi luukusta poronkäristyksellä täytettyjä hampurilaisia. Kovin kannattava firma se ei ollut.

”Joskus sain seistä siellä koko illan ja ainoa kävijä tuli maksamaan kymmenen markan velkansa.”

Avatessaan Porogrillin Palosaari oli 24-vuotias ravintolamaailman ammattilainen. Hän oli työskennellyt keittiömestarina hotelli Levitunturilla ja Sulkavan Lomakylässä ja tehnyt ruokaa muun muassa Leningradin-risteilijällä, Kemijärven sairaalan keittiössä, Sodankylän jääkäripataljoonassa ja Lihakunnan einestehtaalla Kuopiossa.

Käännekohta Päivikki Palosaaren yrittäjän uralla tapahtui vuonna 1988, jolloin hän osti silloisen miehensä kanssa Levin Loma -nimisen lomakylän. Pankki myönsi kolmen miljoonan markan lainan, vaikka pariskunta oli lähes varaton.

Palosaari kohensi ravintolan ilmeen ja nimesi lomakylän Hulluksi Poroksi. Alkuvuodet olivat taloudellisesti tiukkoja, mutta Palosaari laajensi rohkeasti ravintolaa ja rakennutti tontille uuden hotellin. Kilpailua Levillä ei juuri ollut.

”Siihen aikaan Lappi oli toisenlainen. Tässä kylässä oli kolme moottorikelkkaa. Nyt on 30 kelkkavuokraamoa”, Palosaari sanoo.

1990-luvun lamavuosien jälkeen yritys kasvoi ripeästi. Palosaari oli keksinyt ravintolaansa reseptin, jonka kulmakiviä olivat rockyhtyeet, karaoke ja hotshotit. Hullussa Porossa myytiin hotshotteihin käytettävää Galliano-likööriä enemmän kuin missään muualla Suomessa, ja yhtenä vuonna ravintola teki myös keskioluen myynnin Suomen ennätyksen.

”Parasta meidän kannalta oli kuitenkin firmojen nuorennusleikkaus. Silloin tuli it-buumi ja Nokialla ja muissa firmoissa johtajiksi tuli nuorta porukkaa, jotka kaipasivat tällaista paikkaa”, Palosaari sanoo. ”Ennen oli ollut vain vanhoja pappoja, jotka toivat tänne hyvävelikavereitaan.”

Palosaaren voi siis sanoa olleen oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Hänen yritystensä yhteenlaskettu liikevaihto on noussut vuodesta 1995 lähtien tasaisen varmasti – lukuun ottamatta muutamia pieniä notkahduksia – ja viime vuosina se on lähennellyt jo 20 miljoonan euron rajaa. (Palosaaren yrityksistä Hullu Poro Oy on ylivoimaisesti suurin. Kemin liiketoimiaan hän pyörittää Sea Lapland Hotels & Restaurants -yhtiön kautta.)

Palosaari omistaa yrityksensä yksin. Voisi luulla, että hän on upporikas, mutta verottajan tietojen perusteella hänen henkilökohtaiset tulonsa eivät ole suuret. Tuoreimmat saatavilla olevat verotiedot ovat vuodelta 2015. Silloin Palosaaren ansiotulot olivat 62 000 euroa, ja pääomatuloja hänellä oli vajaat 18 000 euroa.

Aiempina vuosina hän on tienannut vielä selvästi vähemmän: vuosina 2010, 2011 ja 2013 hänen verotettavat kokonaistulonsa jäivät alle 30 000 euron. Tilinpäätöstiedoista selviää, että 13 miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävä Hullu Poro Oy on tehnyt viime vuosina voittoa keskimäärin vain noin satatuhatta euroa vuodessa.

Vuosi sitten tammikuussa Yle uutisoi nettisivuillaan: Päivikki Palosaari investoi miljoonia ja avaa elämyskylän Leville. Jutussa kerrottiin, että Palosaaren tavoitteena on rakentaa vuoteen 2020 mennessä Euroopan tunnetuin ja vetovoimaisin tarinoihin ja mytologiaan pohjautuva elämys- ja aktiviteettipuisto.

Nyt elämyskylän ensimmäinen osa on avattu. Sen nimi on Tonttula ja se sijaitsee Könkään kylässä, lähellä Palosaaren lapsuudenkotia. Lyhyellä ajomatkalla vastaan tulee letka turistibusseja, ja Tonttulan pihassa on vielä kaksi bussia lisää.

”Tänään täällä on käynyt sellaiset 600 vierasta”, Mika Latva kertoo.

Tonttulan päärakennuksen kahvila on täynnä punaposkisia brittiperheitä. Palosaari nousee portaat yläkertaan, jossa rakennustyöt ovat vielä kesken.

”Täältä tulee lähtemään pääreitti, josta mennään sinne Tonttulan piiloon”, hän sanoo.

Tonttulan piilolla Palosaari tarkoittaa äskettäin valmistunutta kolmen talon muodostamaa pihapiiriä, joka sijaitsee metsässä, noin sadan metrin päässä päärakennuksesta. Ulkomaalaisille sitä markkinoidaan nimellä Elves’ hideaway. Kokonaisuuteen kuuluu Tonttukoulu, Tietäjän tupa ja Piparkakkutalo.

Palosaaren suunnitelma reitistä Tonttulan piiloon on seuraava: Päärakennuksen yläkerrasta lähtee silta, joka nousee noin seitsemän metrin korkeuteen. Vieraat kävelevät alkumatkan sitä pitkin, kunnes silta laskeutuu maahan ja matka jatkuu maanalaisessa tunnelissa.

”Tunnelista sukelletaan sitten uuteen maailmaan. Sen uloskäynti on kodassa.”

Milloin tämä on todellisuutta?

”Vuoden kuluttua. Rakentaminen alkaa keväällä.”

Tänä talvena Tonttulan piiloon kävellään vielä tasamaata pitkin. Ensimmäiseksi Palosaari esittelee pienen leikkimökin, jonka ulkoseinä kimmeltää hopean värisenä.

”Se on lohennahkaseinä”, Palosaari kertoo.

Ja totta tosiaan, seinään on kiinnitetty kolmisenkymmentä lohennahkaa. Lohennahkamökille ei ole tänään tunkua, toisin kuin Piparkakkutaloon, jossa turistit saavat itse leipoa piparinsa. Se on ollut tämän talven hittijuttu.

”Yksikin intialainen oli aivan ihmeissään, että miten täällä voi tuoksua ihan samat mausteet kuin intialaisessa ruuassa”, Palosaari kertoo.

Sitten on vuorossa Tietäjän tupa. Siellä keltaiseen nuttuun pukeutunut Tiina Lehtonen poseeraa turisteille tottunein elkein ja kertoo tonttujen syntyvän munista. Tiskillä on myytävänä koristemunia 20 euron hintaan.

Keltanuttuinen tonttu ja munat liittyvät tarkoin suunniteltuun tarinaan, jota on ollut kehittämässä brittiläinen draamakasvatuksen professori Allan Owens. Tarina kertoo tontuista ja maahisista, jotka elävät Tonttulan piilossa.

The Levi Times -lehden mukaan tarinasta on tarkoitus tehdä ”globaali, kansainvälinen satu, joka voi ottaa oman paikkansa uusien klassikkosatujen rinnalla”.

Tonttulaa varten on kehitetty jopa oma kieli, Palosaari kertoo. Työntekijöille on opetettu muutamia hassulta kuulostavia lausahduksia, joita he toistelevat turisteille.

”Laitoimme niitä lauseita työntekijöiden huoneiden seinille, jotta ne jäisivät paremmin mieleen.”

Paluumatkalla Levin keskustaan pysähdymme vielä Revontulikodalla. Sen pihalla on lumesta tehty seinä, johon heijastetaan videotykillä kuvaa revontulista. Seuraavaksi illaksi Revontulikota on vuokrattu Porschen asiakkaille, ja sisällä tehdään jo valmisteluja. Veikko Poikkijärvi poraa kattoon koukkuja, jotta näkymä ylä- ja alakerran välillä saadaan Porschen toiveiden mukaan peitetyksi paksulla verholla.

Ruokatarjoiluista vastaava Marja Sauri selostaa Palosaarelle menun sisällön. Pääruoaksi tarjotaan poron sisäfileetä, ja Porsche on pyytänyt, että kukin 28 vieraasta saa valita haluamansa kypsyysasteen kuudesta eri vaihtoehdosta.

Mika Latva neuvoo musiikkivehkeiden käyttämisessä. Palosaari huomaa vaahtosammuttimen jäävän eteisverhon väärälle puolelle.

”Siirtäkää se tuohon”, hän sanoo. ”Ja yläkerrasta se Jeesus-taulu pois.”

Seuraavana aamuna Päivikki Palosaari istuu taas Teslan etupenkillä ja silmäilee karttaa, johon Tonttulan elämyskylän nykyinen alue on merkitty oranssilla värillä. Sen alapuolella on paljon suurempi, vihreällä merkitty alue, jonka päällä lukee Talviaktiviteettipuisto. Siellä voi ehkä joskus huristella moottorikelkkareiteillä ja ajaa jääkartingia, mutta toistaiseksi alue on suota.

Palosaari on matkalla Rovaniemelle tapaamiseen Ely-keskuksen ja Kittilän kunnan virkamiesten kanssa. Tarkoitus on neuvotella ranta-asemakaavasta, ja Palosaari on levollinen.

”Ei pitäisi tulla mitään yllätyksiä.”

Aina kaikki Palosaaren ajatukset eivät ole menneet yksiin kunnan virkamiesten kanssa.

”Kaikenlaisia kapuloita laitetaan rattaisiin”, hän sanoo. ”Rakennuslupa seisoo monta kuukautta ja vaikka mitä. Ihan kaikenlaista ällötystä menossa.”

”Mitä enemmän menestystä, sitä enemmän kiusantekoa”, Mika Latva jatkaa.

Kiusantekona Palosaari ja Latva pitävät myös Kittilän ympäristöviranomaisen kesällä 2015 poliisille tekemää tutkintapyyntöä, joka koskee Palosaaren maille luvatta haudattuja jätteitä.

Marraskuussa 2016 asia eteni syyteharkintaan. Rikosnimikkeenä on ympäristön turmeleminen.

”Olen päättänyt lakimieheni kanssa, että en lausu asiasta mitään, ennen kuin se on päätepisteessä”, Palosaari sanoo mutta kertoo hetken päästä kuitenkin oman näkemyksensä tapahtumien kulusta.

”Olemme jemmanneet rakennustyömailta kaivettua maata jatkokäyttöä varten siitä asti, kun Blueberry Villaa alettiin rakentaa vuonna 2003. Sitä maata on yhteensä kuusituhatta kuutiota. Nyt sitä ei saisi käyttää, kun siinä on arseenia. Mutta arseenia löytyy täällä luonnosta joka paikassa.”

”Tämä on niin hullu juttu”, Latva sanoo. ”Yritys, joka rakentaa paljon ja tarvitsee koko ajan maata johonkin, ei voi laittaa sitä säästöön. Se pitäisi viedä kunnan maankaatopaikalle, josta ne myy sulle saman maan takaisin. Tämä on ihan käsittämätöntä ajojahtia!”

Latva ojentaa kännykkänsä takapenkille ja kehottaa katsomaan valokuvaa, jossa Porschen vuokraama Revontulikota loistaa pimeyden keskellä kauniin punavalkeana. Kuva on otettu myöhään edellisenä iltana. Sen jälkeen kun Palosaaren työntekijät olivat saaneet omat valmistelunsa hoidettua, paikalle tuli Porschen palkkaama valosuunnittelija, joka rakensi näyttävän iltavalaistuksen.

”Päätin, että teen saman itse”, Latva sanoo. ”Ihan samannäköinen, mutta murto-osa hinnasta. Ja siitä tulee pysyvä.”

Päätös on linjassa Palosaaren matkailuimperiumin perusfilosofian kanssa: Hullussa Porossa kaikki asiat halutaan tehdä itse – yhtiö ei esimerkiksi enää myy ravintoloissaan lainkaan Koskenkorvaa, sen tilalle on kehitetty Hullu Poro -vodka – ja ideat napataan lennosta.

Matkallaan Orlandossa Päivikki Palosaari näki hierovan jalkahoitotuolin ja hankki niitä heti Hullun Poron Relax Centeriin. Islannissa hän ihastui islanninhevosiin ja osti kaksi sellaista Leville. Saksassa tuli vastaan donitsiautomaatti, ja totta kai sellainenkin oli saatava Hulluun Poroon.

Palosaaren maailma tuntuu olevan loputonta ideoiden bongaamista, jalostamista ja toimeenpanoa. Näin hänen valtakuntansa on pala palalta kasvanut. Mutta onko kasvulla rajoja? Minkälainen paikka Levi on 20 vuoden kuluttua?

Palosaari aprikoi hetken. Hänellä on jo tiettyjä pitkän tähtäimen suunnitelmia, mutta hän ei ole varma, kannattaako niistä vielä puhua. Lopulta hän muotoilee vastauksensa näin: ”On mahdollista, että Levillä tulee olemaan tulevaisuudessa useita keskustoja.”

Palosaari uskoo vakaasti Lapin matkailun rajuun kasvuun. Japanilaiset ovat jo löytäneet Levin, ja seuraavaksi on kiinalaisten vuoro.

”Ne ovat jo valloittaneet Rovaniemen”, Palosaari sanoo.

”Kiinalaisia näkee siellä katukuvassa koko ajan”, Latva lisää.

Ja totta vie: kun Rovaniemelle päästyämme seisahdumme ensimmäisiin liikennevaloihin, risteyksen jokaisessa kulmassa seisoo kiinalaisen näköinen turisti kartta kädessään.

”Katsokaa nyt, noin ne just tekee!” Latva huudahtaa. ”Katselevat karttaa ja sitten ylöspäin katukyltteihin. Miettivät varmaan, että kyllä heidän aakkosensa ovat helpommat.”

Latva ohjaa Teslan Hallituskadulle, Ely-keskuksen pihaan. Palosaaren tapaaminen virkamiesten kanssa alkaa kolmen minuutin kuluttua.

”Tulenko hakemaan kahden tunnin päästä?” Latva kysyy.

”Ei kestä niin kauan.” ■

Sinä pystyt siihen

Niin moni haluaa olla paras versio itsestään ja niin moni joutuu esiintymään töissään, että motivaatiopuhujat saavat puhua täysille saleille. Näin siitä huolimatta, että yhä useammin hyvä show on korvannut sisällön. Työnsä puolesta esiintyvä startup-yrittäjä Sami Kuusela lähti kuuntelemaan ammattipuhujia.

Kaikkia meitä hävettää. Jännittääkin. Hotelli Crowne Plazan kokoussalissa istuu aikaisena arkiaamuna 160 unelmoijaa. Suurin osa keski-ikäisiä naisia.

Päivä alkaa yhteisellä viittailulla.

”Monestako teistä tuntuu, ettei aika riitä?”

Jokainen töölöläishotelli Crowne Plazan seminaarihuoneessa istuva nostaa kätensä.

”Kuinka moni on ajatellut kotiin tullessaan, että päivä on mennyt hukkaan.”

Taas jokainen tassu nousee.

”Kuka myöntää epäonnistuneensa joskus?”

Taas viitataan.

”Epäonnistuminen on ensimmäinen askel kehityksen tiellä. Ensimmäinen askel matkalla menestykseen”, täydellisesti istuvaan pukuun pukeutunut kolmekymppinen komistus opettaa itseään vanhempaa yleisöä.

Hän on venäläis-ruotsalainen Sergey Kazachenko, entinen pankkiiri ja nykyinen ammattipuhuja, mutta emme me täällä hänen takiaan ole. Me olemme tulleet katsomaan päivän päätteeksi esiintyvää puhujaa nimeltä JT Foxx, emmekä ihan ilman syytä.

Tilaisuuden mainoksissa on nimittäin luvattu Foxxin kertovan meille monenmoista: miten päästään ulkomaille esiintymään, kuinka julkkisten kanssa jutellaan, miten noustaan New York Timesin myydyimpien kirjailijoiden listalle ja ennen kaikkea, kuinka puhumisella tienataan miljoonia.

Ja 23 muuta asiaa. Yhdessä päivässä. Ei hassumpaa!

Mikä muu lupaus olisi enemmän tätä päivää kuin sellainen, jonka mukaan kenestä tahansa voi tulla tähtipuhuja, miljoonia inspiroiva – ja käärivä – saarnamies. Siihen ei tarvita erityisosaamista tai edes ainutlaatuista kerrottavaa. On vain opeteltava tekniikka ja rakennettava hurmaava puhe. JT Foxx on luvannut kertoa meille salaisuutensa, temput millä puhumisteatterissa pärjätään.

Ketäpä ei sellainen taito kiinnostaisi.

”Jos et kehity, kuolet”, julistaa jt Foxxin oppilaaksi itseään kutsuva Kazachenko puhujalavalta.

Se ei tarkalleen ottaen pidä paikkaansa, mutta mitä siitä. Tärkeintä on pitää vimma yllä, luopua turhasta kyseenalaistamisesta ja ankeuttamisesta ja nöyrtyä.

Sergey on hyvässä vauhdissa lavalla. Nyt hän kertoo yleisölle tarinan itsestään, sillä se kuuluu kuvioon tämänkaltaisissa inspiraatiopuheissa. Kun kyseessä on vielä ryysyistä rikkauksiin -tarina, show toimii.

Sergey kertoo syntyneensä vuonna 1984 köyhään perheeseen. 

”Tein teininä rahaa hakemalla Kajaanista suksia kotikaupunkiini Kostamukseen. Liftaamalla. Myin niitä voitolla. 15-vuotiaana muutin Ruotsiin. Yksin, vain viisi amerikandollaria taskussani.”

Aikamoista. Ahkeruus palkittiin ja miehestä tuli 27-vuotiaana ”yksi nuorimmista sijoitusyhtiön vanhemmista osakkaista Euroopassa”. Rahaa riitti. Paljon. Mutta sekään ei riittänyt.

Nuoreen leijonaan iski tyhjyys. Onneksi löytyi guru nimeltä JT Foxx. Ennen JT:n kohtaamista vuosi sitten Sergey ei edes ajatellut olevansa puhuja, mutta nyt yleisölle esiintymisestä on tullut intohimo. Viimeisin vuosi on ollut Sergeyn elämässä onnellisin. Ja seuraavasta tulee vielä parempi.

”Tapasin JT:n konferenssissa Afrikassa. En pitänyt hänestä lainkaan. JT Foxx haastoi minut, osoitti heikkouksiani. Olin kaukana mukavuusalueeltani”, Kazachenko kertoo.

”Mutta sitten mindsettini muuttui, kun ymmärsin nöyrtyä JT Foxxin edessä.”

Sitä samaa odotamme me Crowne Plazan seminaaritilaan pakkautuneet mindsettiemme vangit.

Väki salissa on siistiä ja koulutetun näköistä. Paljon maahanmuuttajia. Kiltin ja hiljaisen oloista porukkaa, joka on helppo manipuloida ostamaan. Olemme valmiit epätoivoisiin tekoihin, jotta oppisimme puhumaan kuin maailmantähdet, sulavasti, tunteisiin vetoavasti ja hurmaavasti.

Sitä odottaa myös viereisellä penkillä yleisössä istuva nainen. Hänet on ajanut paikalle lavalla sattunut katastrofi.

”Pidin äskettäin maailman kauheimman kongressiesitelmän”, eläkeikää lähestyvä tutkija kertoo.

”Mietin kovasti kehtaanko tulla, mutta Tiede-lehdessä päätoimittaja sanoi, että tutkijoiden on pidettävä itsestään meteliä.”

Niin kai se on. Yhä useammassa ammatissa menestyminen riippuu esiintymistaidoista ja heittäytymisestä. Pienikin yleisö tuo merkitystä elämään, ja jos puhut suurille yleisömassoille, olet automaattisesti tärkeä. Taidosta myydä ideoita on tullut itse ideoita tärkeämpää. Huippupuhujien kuuntelu on yksi tapa yrittää ottaa oppia, esiintymistaito-oppaiden lukeminen toinen.

Parhaimmillaan hyvä puhuja pystyy luomaan hetkeksi illuusion, jossa kaikki on selvää ja menestyksen tai onnellisuuden avaimet kenen tahansa ulottuvilla. Arjen sotkut unohtuvat ja maailma on avoin seikkailu sille, joka uskaltaa. Hyvien puhujien kuunteleminen on huippuluokan viihdettä.

Salin valot himmenevät. Nainen astelee puhujalavalle kädet hikoillen, jalat hiukan vapisten, aloittaa TED-organisaation omistaja Chris Anderson kirjansa Virallinen TED-opas.

Teoksessaan Anderson kuvaa vaikuttavia puheita ja antaa vinkkejä, kuinka yleisö hurmataan.

Seuraavaksi tapahtuu jotain erikoista. Noiden 1 200 ihmisen aivot alkavat käyttäytyä hyvin omituisesti. Ne toimivat samaan tahtiin. Naisen lausuma taikaloitsu vie kaikki mukanaan. Kuulijat haukkovat henkeä yhdessä. Nauravat yhdessä. Itkevät yhdessä.

Kuka meistä ei haluaisi olla tuo nainen? Kuka ei haluaisi sellaista valtaa ihmisiin, että saisi sanomansa perille noidan lailla. Voisi vaikuttaa. Olisi ihailtu. Parhaimmillaan puhetaito on vallan valuuttaa ja siksi parhaista kursseista myös ollaan valmiita maksamaan.

TED on yksityinen voittoa tavoittelematon konferenssi, joka järjestettiin ensimmäisen kerran 1984 Montereyssä, Kaliforniassa. Sen vuotuisiin konferensseihin voivat osallistua vain kutsun saaneet.

Monen mielestä TED-puheiden leviäminen internetissä vuodesta 2006 lähtien sai aikaan puhumiskulttuurin nousemisen uuteen kukoistukseen. Eliitin pitämiä 18 minuutin mittaisia puheita katsotaan verkkovideoina yli miljardi kertaa vuodessa.

Suomalaisista TEDiin on kutsuttu puhumaan ainoastaan F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen, mutta Suomessa on järjestetty TEDin lisensoimia TEDx-tapahtumia, joissa on esiintynyt inspiraatiopuhujia tiedemiehistä aurinkokuningas Juhani Tammiseen. Suomessa mikään ei ole perinteisesti valmentanut puhujaksi niin kuin jääkiekkovalmentaminen.

”Vii niid to fokus on piipol”, aloitti Matti Alahuhta puheenvuoronsa Nordic Business Forumissa kaksi vuotta sitten. Nordic Business Forum on Suomen suurin bisnes- ja inspiraatiopuhetapahtuma ja Alahuhta yksi Suomen menestyneimmistä yritysjohtajista. Alahuhdan puhe oli entisen maailmanjärjestyksen viimeinen kuolinkorahdus.

Koneen satumaiseen menestykseen nostanut Alahuhta ei tunteillut puhuessaan Nordic Business Forumin yleisölle, ei pyytänyt yleisöä halaamaan toisiaan, ei kertonut edes tarinoita. Presentaatio oli tehty oletusfontilla, kalvoissa oli sivunumerot ja esityksessä yksi ainoa kuvasivu, jonka alalaidassa luki ”KONE – confidential”.

Tyyli oli toinen kuin Alahuhdan jälkeen esiintyneellä Arnold Schwarzeneggerillä, joka pudotteli sen kaltaisia mietelauseita kuin ”you need to sleep faster”. Tai kuin ennen Alahuhtaa esiintyneellä yhdysvaltalaisella bisnesguru Jim Collinsilla, joka esityksensä päätteeksi kertoi kyynelsilmin tarinan siitä, miten hän kiivettyään korkean vuoren huipulle kiitti vaimoaan ihanasta elämästä. 

Collins halusi puheensa menevän kuulijoiden tunteisiin, mutta sen teki myös Alahuhdan puhe. Yleisö vaivautui ja häpesi Alahuhdan jäykkää asiallisuutta. Alahuhta oli kuin kivitappi jellykaupassa, mutta hän oli aito. Hän halusi jakaa Koneen menestyksen reseptin kirkkaasti, auttaa ja opettaa kuulijoitaan. Hänen ongelmansa oli, että hän keskittyi puheessaan sisältöön, ei sirkustemppuihin.

Alahuhdan esiintyminen jäi viimeiseksi suomalaisen pitämäksi keynote-puheeksi Nordic Business Forumissa. Nykyään suomalaiset saavat korkeintaan haastatella sulavasti puhuvia ja esiintyviä maailmantähtiä. Vuonna 2015 Björn Wahlroos jututti Yhdysvaltain keskuspankin entistä pääjohtajaa ja viime konferenssissa talousprofessori Alf Rehn haastatteli Twitterin entistä toimitusjohtajaa.

Olemme jääneet sivustaseuraajiksi, mutta siihen on jo reagoitu.

Viime marraskuussa startup-tapahtuma Slushin yhteydessä järjestettiin Talk the Talk -niminen tapahtuma teemalla ”kuinka tehdä suomalaisista maailman parhaita puhujia”. Henkka Hyppönen, Bruce Oreck, Linda Liukas, Saku Tuominen ja André Chaker olivat valmentaneet joukon nuoria puhujalupauksia esiintymään yleisölle kuin tähtivalmentajat suojattinsa television talent-ohjelmassa.

Show esitettiin Sanomataloon rakennetulla lavalla ja se oli kuin lukion näytelmäkerhon esitys TED-konferenssista. Lavalle tullessaan nuoret esiteltiin ylisanoin, jokainen oli entrepreneur, tämän ajan voittaja, innostunut asiastaan, born global.

He ovat inspiraatiopuheen, pitchaus-kulttuurin ja TED-sukupolven kasvatteja, joiden idolit löytyvät Yhdysvaltain länsirannikolta. Näiden nuorten mielestä kaikki on mahdollista, koska Teslan Elon Musk tai joku hänen kaltaisensa on näin sanonut.

Parikymppinen toisensa jälkeen käveli lavalle itsevarmasti, otti tilan haltuun ja kertoi merkitsevien taukojen ja harkittujen äänenpainojen rytmittämän näkemyksen elämän tarkoituksesta. Joka oli luovuus. Tai rohkeus. Tai maailmankaikkeuden suuruuden ihanuus.

Myös yleisö osasi asiansa ja hihkui oikeissa kohdissa. Amazing. Awesome. Mitä sisällöstä, kunhan on hyvä show.

Alahuhdan puheesta ei ole kuin kaksi vuotta, mutta puhujat seminaareissamme ovat jo taitavampia kuin koskaan. Mutta mitä paremmin viihdymme, sitä vähemmän usein opimme. Kun monimutkaisuus, epävarmuus ja tylsyys kielletään, olemme tilanteessa, jossa on vain voittajia ja mahdollisuuksia ja siksi ei mitään.

”Kierrän maailmaa triplaamassa yritysten voitot”, sanoo Brent Turley -niminen mies.

Ennen häntä Töölön Crowne Plazassa puhunut Sergey Kazachenko oli ainoastaan tuplannut firmojen voitot. Nyt on kova jätkä.

Ja silti hänkin on vain lämmittelijä. Päivän päätteeksi esiintyvän JT Foxxin täytyy olla todella kova.

Raamikas ja rehvakas Turley on entinen baseball-ammattilainen. Nyt hän kiertää yleisön seassa kuin saalista vaanien ja ravistaa suurissa kourissaan vesipulloa. Luulee kai proteiinipirtelöksi.

”Ota illalla puhelin esiin. Deletoi kaikki negatiiviset ihmiset. He voivat yhä soittaa sinulle. Et vain vastaa.”

Turleyn puheet ovat alkeistason markkinointi- ja myyntihuttua, mutta karisma sitä luokkaa, että se pakottaa kuuntelemaan. Vaikka mies huutaa liian kovaa, suostumme kärsimään. Painamme sanat sydämiimme myöhempää tutkiskelua varten, siitä huolimatta, että bisnesopit ovat senkaltaisia itsestäänselvyyksiä kuin ”raha pitää laittaa poikimaan” tai ”eivät ihmiset halua, että heille myydään, mutta he rakastavat ostamista”.

Baseball-ammattilaisuus ei tee meihin suomalaisiin vaikutusta, mutta tärkeintä onkin se, että vanhan ammattinsa vuoksi Turleyllä on tarina. Ei ole olemassa mitään keynote-yliopistoa, josta haetaan puhumisen oppiarvoja. Inspiroivan viestin saa keksiä ihan itse, kunhan kertoo tarinan, tarjoaa elämyksen ja käsittelee suuria kysymyksiä niin, että kuulija pitää niitä vastauksina.

”Tehkää muistiinpanoja. Te itse päätitte tulla tänne, en uhannut teitä aseella ja käskenyt tulemaan”, Turley pauhaa ja jokainen salissa alkaa kirjoittaa.

”Miettikää syitä, jotka saavat teidät ponnistelemaan. Kun olit kahdeksan, sinulla oli suuria unelmia. Nyt olet neljäkymmentä ja pidät pääsi alhaalla kuin tutkan alla.”

Turley kertoo meistä hyvinvointivaltion hissukoista, jotka emme uskalla menestyä tai pitää ääntä itsestämme. Kukaan täällä ei toivo tuttavalleen onnea ja mammonaa, sillä kun joku menestyy, se saa lähipiirin näyttämään huonolta, ja lopulta menestyjä jätetään yksin, menetetään maailmalle kuin missi maakunnasta. Voittajan varjossa luuseri joutuu kohtaamaan huonoutensa kaikessa kauheudessaan.

Sitten Turley näyttää meille kuvaa perheestään. Kuusi lasta. Kaunis vaimo.

”Tässä on minun syyni. Tämä kuva löytyy puhelimestani, työpöydältäni, tietokoneeltani. Aina kun kohtaan vaikeuksia, taistelen niistä läpi, koska minulla on syy.”

”Mutta kun ei ole vaimoa”, huokaisee mies yleisöstä lauseen, joka ei voisi sopia huonommin keskelle Turleyn pauhaamista. Turley sivuuttaa kommentin ja puskee eteenpäin.

”Voittajat tekevät nopeita päätöksiä”, Turley tykittää.

Sitten hän kertoo esimerkin tennistä pelaavien tyttäriensä juniorivuosilta. Jos heistä myöhemmin tulisi kyllin hyviä pelaajia, he voisivat saada urheilustipendit yliopistoon, eikä kallis koulutus jäisi perheen maksettavaksi.

”Halusin huippuluokan valmentajan lapsilleni”, Turley kertoo.

”Valmentaja sanoi, että se maksaa kolmekymmentätuhatta dollaria. Vaimo sanoi, ettei meillä ole varaa moiseen. Minä siihen, ettei meillä ole varaa olla ottamatta valmentajaa. Olin valmis käyttämään luottokortteja.”

Panostus kannatti.

”Valmentajan ansiosta kaikki tyttäreni saivat urheilustipendin yliopistoon. Nyt säästö lasketaan sadoissa tonneissa vuositasolla.  Vain, koska uskalsin käyttää luottokortteja.”

Tarina tyttäristä on silta oikeaan asiaan, myyntiin ja yleisön psyykkaamiseen: ”Käyttäkää luottokortteja. Miksei jo tänään?”

”Luuserit ovat hitaita päättämään. Eivät mahdollisuudet mihinkään katoa, ne vain menevät jollekin muulle tyypille.”

Tärkeimmän kysymyksensä Turley on säästänyt viimeiseksi.

”Oletko tarpeeksi nöyrä valmennettavaksi? Oletko valmis sanomaan: en päästä epäilyä mieleeni?”

Niin. Olemmeko me tarpeeksi nöyriä luopumaan kivettyneistä asenteistamme, joiden avulla teemme päätelmiä mahdollisuuksistamme? Voidaanko vieressäni istuvasta tutkijarouvasta mitenkään ohjelmoida räiskyvää keynote-puhujaa?

Ei välttämättä, mutta ehkä yliopistomaailman jos jonkin myös toivoisi pysyvän sisältökeskeisen puhumisen areenana. Onneksi on myös ammattipuhujia, jotka voivat auttaa siinä. 

Suomessa yksi työllistetyimmistä suomalaisista puhujista on työn ja liiketoiminnan muutoksesta saarnaava Petri Rajaniemi. Rajaniemi ei muistuta lainkaan Brent Turleytä tai Sergey Kazachenkoa, mikä on ihana asia. Suomella on yhä toivoa, asiasisällölläkin näköjään vielä pärjää.

Parrakas ja mukava Rajaniemi laskuttaa keikoistaan 2 500–5 000 euroa, riippuen tilaisuudesta. Mutta Rajaniemi kertoo, että lavalle nousua edeltää jopa viikon mittainen valmistautuminen.

”Puhun aina asiakkaan puolesta, toimeksiantoni on, että tule katsomaan tätä meidän organisaatiota ulkopuolisen silmin.”

Rajaniemellä on vahva järjestö- ja liittotausta, ja ennen kokopäiväistä keynote-uraansa hän toimi Suomen Yrittäjissä kehittämispäällikkönä. Asiakkaita Rajaniemellä on ollut yrityksistä ammattiliittoihin ja puolueisiin.

”Minulle tämä on viimeisen päälle palvelutehtävä. Minulla ei ole mitään asiaa lavalle, jos en koe auttavani jotain”, Rajaniemi linjaa.

”En koskaan tarjoa totuuksia vaan yritän olla mahdollisimman humaani jamppa, joka rikkoo entisen ja tarjoaa vahtoehtoja.”

Muutoksesta saarnaaminen on osoittautunut mukiinmeneväksi bisnekseksi. Rajaniemen tämän vuoden myynti on 120 000–140 000 euroa, josta 70 prosenttia tulee puhekeikoista. Menestys ei ole kuulemma kuitenkaan kihahtanut päähän.

”Pahinta mitä voin ajatella on, että ihmiset pitäisivät ylimielisenä.”

Entäpä se kaikkien esiintyjien kokema tyhjyyden tunne, kun show on ohi? Kun on saanut ihmiset hehkumaan satojen keikkojen rutiinilla, näkemään kaiken valheellisen selkeänä? Kun aplodit vaikenevat?

”Siihen tyhjyyden tunteeseen auttavat kalliit juomat ja halvat naiset. Tai itsellä vaimon halaus. Pyydän pitämään sylissä vähän aikaa.”

”Minulle vaimo on se tikkuaski, joka asetetaan siihen yleisön kehujen viereen.”

Ihanan inhimillistä. Toisin kuin JT Foxxin tilaisuudessa, missä sisällöllä ei ole mitään merkitystä, vain myyntitulokset merkitsevät.

Crowne Plazassa ollaan vihdoin pääsemässä asiaan. Koko päivän kestänyt lämmittely ja psyykkaus on huipentumassa päätähden esiintymiseen. Kohta selviää, miten puhumalla tehdään rahaa, mutta ennen kaikkea: saamme tavata internet-mysteerin nimeltä jt Foxx. Nimi on keksitty, ja Foxxia epäilevien mukaan se ei ole suinkaan ainoa asia, jonka hän on vetänyt hatustaan.

Mutta jos Foxx voi tehdä meistä menestyjiä, miksi kuunnella ankeuttajia? Ainahan voittajia vihataan. Sitä kutsutaan kateudeksi.

Foxx ja hänen organisaationsa kuitenkin kuuntelevat kriitikoita. Ja vastaa kovin keinoin esimerkiksi syytöksiin, joissa puhumisvalmennusten myyntiä pidetään pyramidihuijauksena: monissa keskusteluissa annetaan ymmärtää, että ”väärää tietoa” levittelevät panettelijat haastetaan oikeuteen.

Foxx ja hänen organisaationsa käyvät ahkerasti sotaa näkyvyydestä internetissä. Kritiikkeihin vastataan kertomalla miehen auttaneen lukemattomia ihmisiä ja yrityksiä menestymään, hehkutetaan Foxxin hyväntekeväisyyshankkeita ja luetellaan julkkiksia, joita Foxx tuntee tai jotka ovat esiintyneet puhumisvalmentajan kanssa.

Mutta ehkä todellisuus tämän kaiken takana selviää pian, sillä nyt se vihdoin tapahtuu! Saamme nähdä maailman kovimman myyntipuhujan ilmielävänä!

Seinälle ammutaan video.

”JT FOXX World’s #1 Coach”

Voice over kertoo JT:n muuttaneen kokonaisia kansoja. Kansoja!

Elokuvan vielä pyöriessä päätähti harppoo yleisön eteen. Foxx näyttää täsmälleen samalta kuin internetissä, vähän väsyneemmältä vain. Valmentaja on tökännyt rintaansa pinssin, jossa on Suomen ja Amerikan liput. Aika taukkia.

”Image, yksi johtavista lehdistänne on tekemässä juttua minusta. Ensi vuonna jutun aiheena saatat olla sinä”, Foxx hehkuttaa.

Niin varmaan. No, nyt se alkaa.

JT Foxxin mukaan puhuminen on tiedettä, tai ainakin taito, jonka voi oppia, kunhan maksaa tarpeeksi valmentajalle. Kuten hänelle.  Itse hän kertoo maksaneensa valmennuksestaan 250 000 dollaria mystiselle miljonäärien valmentajalle, jolla puolestaan on oma, nimellä Mido tunnettu valmentajansa. Kuulostaa Karate Kidiltä.

”Sen jälkeen tein nopeasti kymmenen miljoonaa.”

Kuin johdatuksesta Foxx on nauhoittanut sessionsa supervalmentajan kanssa ja myynyt niitä sen jälkeen 997 dollarin hintaan. Nyt hän kertoo tekevänsä tappiota myymällä niitä meille 250 eurolla.

”Jos et ole valmis investoimaan itseesi, ei sitä kukaan muukaan tee.”

Foxxin seinälle heijastamat kalvot vaihtuvat taajaan ja samalla hän tähdentää, että niiden valokuvaaminen on ehdottoman kiellettyä. Mutta mitäpä niitä kuvaamaan, kalvoilla rakennetaan samaa henkilökulttia kuin hänen sivuillaan verkossakin.

Täysin häpeilemättä Foxx kehottaa meitä lisäämään lainauksia itseltämme kalvoillemme, ottamaan mediajulkisuudesta maksimaalisen hyödyn presentaatioissamme ja erityisesti meidän tulisi tehdä itsestämme tärkeitä julkkisten kanssa otetuilla selfie-kuvilla.

Foxxin kalvosulkeisten aikana alkaa koko homman pointti selvitä: minkäänlaista viestiä hänellä ei ole. On vain kalliilla myytävä puhumisvalmennus, jota kopioimalla voi tehdä rahaa. Oppilaan omalla osaamisella tai henkilöhistorialla ei ole merkitystä, koska puheiden sisältö rakennetaan puhumisvalmennuksen ympärille.

Tätäkö me odotimme? Tähänkö tämä uuvuttava päivä tiivistyy?

”Puolentoista kuukauden kuluttua kaksi teistä tapaa minut ja Al Pacinon. Kaksi teistä haastattelee Calvin Kleinia lavalla ja puhuu kolmelle tuhannelle ihmiselle Etelä-Afrikassa.”

Eikä tässä vielä kaikki.

”Kolmen kuukauden päästä joku teistä esiintyy Image-lehdessä. Suomalainen on paljon kiinnostavampi hahmo Imagelle.”

Eikä siinäkään vielä kaikki.

”Yhdestä teistä tulee Suomen valittu, the Chosen One.”

Kun tilaisuus lähenee loppuaan, aletaan kloussaaminen, koska vain kloussaaminen merkitsee. Valmentaja vetoaa naisiin.

”Kun menet täältä kotiin, ainut, mitä puolisosi kysyy on, käytitkö rahaa. Puolisosi saattaa olla tyytyväinen pieneen taloon ja vaatimattomaan omaisuuteen, mutta oikeasti miehenne on peloissaan, että teet enemmän rahaa kuin hän.”

Tilaisuuden lopussa lyödään omat rahat tiskiin. Yleisö saa valita muutaman tonnin paketeista lähes viidenkymmenentuhannen euron valmennuksiin. Ja kuin ihme olisi tapahtunut: myyntitiskille on jonoa.

Foxxin organisaatio hoitaa varsinaisen myyntityön, kun Foxx on jo kanssamme hotellin aulassa.

”Olet ihan erilainen kuin toimittajat yleensä. Huomaa, että olet myös sarjayrittäjä ja liikemies.”

No joo. Puolen tunnin kuluttua toljotamme valokuvaajan kanssa toisiamme raitiovaunussa.

”On likainen olo.”

”Sama.”

Näimme jotain aivan liian paljasta. jt Foxx on se suupaltti lukiosta, joka ei peitellyt halujaan hienosteluun tai hyviin aikomuksiin, vaan kertoi haluavansa pillua, viinaa, rahaa ja sitä että hänestä tykätään.

Jos JT Foxxia vertaa vaikkapa Suomen menestyneimmän keynote-tilaisuuden Nordic Business Forumin esiintyjiin, ero on kuin pornolla ja erotiikalla. Nordic Business Forumin sliipatuille tähdille JT Foxx on se ärsyttävä sukulaismies, joka ei suostu pelaamaan etiketin mukaan. Foxx riisuu puhumisen paljaaksi, eikä lopputulos ole kivaa katsottavaa.

Vaikka kyllä Nordic Business Forumissakin osataan mennä äärirajoille ja pitkälle niiden yli.

Jyväskyläläisten nuorten miesten Jyri Lindénin ja Hans-Peter Siefenin vuonna 2010 perustama NBF on kuuden vuoden aikana kasvanut yhdeksi Euroopan suurimmista puhujatilaisuuksista ja tuhannesta kolmeen tonniin maksavat liput myydään lähes loppuun vuosi ennen konferenssia. Bisnesväen hurmioutumisjuhlaan osallistuu vuosittain noin kuusi tuhatta ihmistä. Puhujina on esiintynyt huippukonsultteja ja julkkiksia Arnold Schwarzeneggeristä Richard Bransoniin.

Tänä vuonna X Prize -säätiön perustaja Peter Diamandis kertoi meille, miten maailma mullistuu huomenna.

”Ihmisillä ei ole hajuakaan, kuinka nopeasti asiat ovat muuttumassa”, Diamandis totesi poskimikkiinsä.

”Tämä on mahtavaa aikaa olla elossa!”

Eksponentiaalinen kasvu. Mooren laki. Kvanttitietokoneet. Kahdeksan miljardia ihmistä megabitin yhteyden päässä. Täydellistä tietoa, mistä tahansa, milloin tahansa. Triljoonia sensoreita. Keinoäly voittamassa tietovisaa. Hyönteisen kokoisia minikoptereita. Boston Dynamicsin robottikoira juoksemassa lumessa.

Ja tietysti ne itseohjautuvat autot. Aina ne samat autot.

3D-tulostus. Loputon energia. Virtuaalitodellisuus. Lisätty todellisuus. Terveysvallankumous. Ihan kaiken mullistus ja kumous.

Teknologiavyörytyksensä päätteeksi Diamandis puhui kavereistaan Elonista ja Jeffistä. Siis miljardööreistä Elon Muskista ja Jeff Besosista, jotka ovat muun tekemisen puutteessa päättäneet aloittaa kilpajuoksun avaruuden asuttamiseksi.

Kun X Prize -miehen esityksen lopussa etunimikaverit ampuivat videolla miljoona ihmistä Mars-planeetalle, jokainen yleisössä istuva toimistotyöläinen mietti, ettei minusta koskaan tulee mitään. Ei ikinä noin coolia kuin Peter Diamandis tai hänen ystävänsä. Eikä koskaan kansainvälistä keynote-puhujaa.

Sillä onhan se myönnettävä: maailmalla on paljon viileämpää väkeä kuin Suomessa. Olemme tylsiä ja hitaita. Emme puhu, emme pussaa ja kalvoissamme on oletusfontit ja kuvina kaavioita.

Ei auta, vaikka luulemme hetken maailman olevan globaali, kun istumme vilkkuvat rannekkeet käsissämme Nordic Business Forumissa. Se parempi puku päällämme.

”Yksi määräävimpiä kokemuksia täällä on se maanantaikrapula”, analysoi Petri Rajaniemi tilaisuuden tauolla.

”Ihmiset ovat täysin NBF-päissään kaksi päivää ja kun maanantaina palaavat koppikonttoriinsa, he miettivät, mitä kaikkea me voitaisiinkaan olla ja sitten tämä on tällaista paskaa.”

Mutta se paska on totta. Tylsyys on totta. Miksi sitä arkea pitää näin valtavasti hävetä, miksi seminaareissa pitää olla hauskaa? Ei ennen ollut hauskaa, ennen oli puuduttavaa, mutta asiat saatiin kerrottua, hommat päätettyä ja mentyä eteenpäin.

Nokiasta tuli maailman suurin matkapuhelinyhtiö, koska suomalaiset eivät osanneet jauhaa pehmeitä, Koneessa keksittiin People Flow -visio, jonka kaikki ymmärsivät ja veivät käytäntöön: ihmisten liikuttamisesta tuli pääpointti, pääpointista mahtava bisnes. Kukaan ei jaaritellut turhia, selkeys ja teho olivat tärkeämpää.

Miksi Alahuhta ei sovi enää Business Forumiin? Miksi helvetissä meidän suomalaisten pitäisi osata sanoa ”awesome”?

Tänä vuonna tilaisuuden emotionaalinen huipennus ja lopullinen aivoflippi saavutettiin yllätyksen muodossa.

”Seuraava esitys saa teidät uskomaan, että voitte luoda mahdollisuuksia siellä, mistä monet ajattelisivat löytyvän vain vastoinkäymisiä”, hehkutti NBF:n juontaja André Chaker ennen bisnessymboliikan tiivistymistä.

Nuori mies flyygelin ääressä. Soittaa yksinkertaista, aavistuksen verran imelää sävelmää. Kamera zoomaa koskettimistolle. Eikä soittajalla ole sormia. Lainkaan.

Alexey Romanov on itseoppinut, sormeton venäläispianisti, joka nousi nettitähdeksi tänä vuonna. Nyt tämä 16-vuotias teini sai suomalaisen bisnesväen inspiroitumaan, haukkomaan henkeä ja tirauttamaan pienet itkut.

Voi, miten likainen olo meillä nyt onkaan. ■

Sami Kuusela on startup-konsulttiyritys Hupparihörhön perustaja, joka laskuttaa puhekeikoistaan 1 800–3 000 euroa esiintymistä kohti.

Kuka väitti, että television merkitys on vähentynyt? Vaikka netin käyttö on peitonnut television katselun vapaa-ajan valtiaana, perinteisen television voima ei näytä hiipuvan. Kuin osoituksena tv:n mahdista Yhdysvalloissa on presidenttinä ensimmäistä kertaa televisiotähti. Eikä mikä tahansa televisiotähti, vaan tosi-tv-tähti. Donald Trumpin ja hänen organisaationsa sometaitoja korostetaan, syystäkin, mutta ilman televisiota ei olisi presidentti Trumpia.

Suomessa vastaavia tv-tähtien poliittisia nousuja ei ole vielä nähty. Meillä politiikkaa ja televisiota sekoittaa esimerkiksi Hjallis Harkimo. Diili-esikuvansa tavoin hänet tunnetaan liikemiehenä, mutta Harkimo on rivikansanedustaja. Juontajia ja televisiotoimittajia on parlamenttiin noussut niin kauan kuin televisiolla on ollut mahtia. Listaa voi tehdä Esko-Juhani Tennilästä Jaana Pelkoseen, europarlamentin Petri Sarvamaasta paikallispolitiikan Seppo Huhtaan, mutta tv-taustaiset hallitustason vallankäyttäjät ovat harvassa. Ministeriksi asti on päässyt esimerkiksi Maria Guzenina, Suomen ensimmäinen Euroopan-laajuinen tv-tähti MusicTV:n kultakaudelta.

Tv on yhteiskunnallinen vaikuttaja.

Voisiko silti olla, että usein tv:n poliittiset ja yhteiskunnalliset vaikutukset eivät näy suoraan poliitikkojen suosiona.

Hyvä esimerkki on Salatut elämät -sarja. Kun sarjassa ensi kertaa nähtiin homo, siitä tuli pieni iltapäivälehtikohu. Sarjassa homoudesta ei tehty loputonta numeroa: kyseessä oli saippuasarjamittapuulla tavallinen lukiolainen poika. Voisi jopa sanoa, että Salatut elämät on vaikuttanut valtavasti siihen, että homoutta ei Suomessa pidetä omituisena tai outona.

Kehitysvammaisten Tukiliitto myönsi joitain vuosia sitten Salatut elämät -sarjalle Vuoden tulppaani --tunnustuksen. Sen mukaan sarja on kuvannut luontevasti kehitysvammaisten arkea ja osallisuutta yhteiskunnan elämänmenossa.

Ajatuksen Salkkareiden kaltaisten sarjojen yhteiskunnallisesta vaikutuksesta vahvistaa mediatutkimuksen professori Kaarina Nikunen. Hänen mukaansa se, miten erilaisia henkilöitä esitetään viihteessä, kuten draamasarjoissa tai elokuvissa, vaikuttaa asenteisiin. Televisiolla on ollut valtava vaikutus siihen, miten vaikkapa homoseksuaalisuuteen suhtaudutaan. Viihde muokkaa asenteita.

”Tämänkaltaiset sarjat voivat käsitellä paljon syvällisemmin esimerkiksi homoutta, koska niissä eletään arkea. Pitkän sarjan mittaan henkilöistä tulee kokonaisempi kuva, ei vain väläys tai maininta uutistekstissä.”

Nikunen on tutkinut maahanmuuttajanuorten ja median suhdetta. Nuorille on valtava asia, että heidän itsensä kaltaisia voi nähdä televisiossa ja että heille tärkeitä asioita käsitellään ohjelmissa, ihan tavallisina ihmisinä, ei ongelmana tai jonain vieraana.

”Marginaalisille ryhmille tämä on merkittävää. Että suositussa sarjassa on vaikkapa etnistä vähemmistöä edustava tavallinen hahmo. Se liittyy populaarikulttuurin mahdollisuuteen tehdä näkyväksi. Jatkuva näkymättömyys tuottaa ennakkoluuloja ja stereotyyppisiä asenteita”, Nikunen sanoo.

Reunoilta löytyvät usein myös parhaat tarinat. ”Kun yritetään tavoitella suuria yleisöjä, ajatellaan, että tarinoiden pitää olla valtavirtaa, keskitietä. Ajattelu vie siihen, että ei tavoiteta ketään.”

Harva meistä on keskiarvo.

Suomessa televisiota tehdään usein keskiarvolle. Tällaisen kuvan saa Anton Vanha-Majamaan tähän lehteen kirjoittamasta artikkelista televisiotuotannon ongelmista (s. 26). Jos ohjelma saa satatuhattakin katsojaa, sen sisällöillä on merkitystä. Monesti enemmän kuin sillä, mitä Sauli Niinistö sanoo uudenvuodenpuheessaan, Vanha-Majamaa kirjoittaa. Mediaa ja televisiota ei tietenkään voida eristää muusta yhteiskunnasta. Aina ei ole selvää, tuliko ensin yhteiskunnallinen muutos, joka vaikutti median sisältöihin vai toisinpäin. Silti televisionkaan mahti ei ole kadonnut.

Tämä lehti on televisiolle omistettu erikoisnumero, jossa viihteeseen ja huumoriinkin suhtaudutaan vakavasti – ja vakaviin asioihin huumorilla.

Valta tuo vastuuta. ■

Olen niin pop / Antti Tuiskua ei koskaan otettu vakavasti popparina. Tässä jutussa otetaan.

Vuonna 1981 The Rolling Stones kiersi Yhdysvaltoja. Los Angelesissa yhtyeellä oli lämmittelijänään kolme albumia julkaissut nouseva artisti, joka nousi lavalle trenssitakissa ja uimahousuissa. Nimeltään hän oli Prince.

Tämä oli rollarifaneille liikaa: yleisöstä heitettiin laulajaa kaalinkerillä, ja Prince pakeni kolmen kappaleen jälkeen lavalta. Prince edusti kaikkea sitä, mikä rock-yleisöstä oli väärin. Hän oli musta. Hän oli näyttävä ja seksuaalinen tavalla, joka pakeni luokitteluja. Hän oli pop. Hän oli glam.

Hän oli liian radikaali rockille, joka oli vasta parikymmentä vuotta sitten ollut liian radikaalia koko yhteiskunnalle ja kasvanut siitä 15 vuodessa punkiksi, jolla oli ollut sama vaikutus.

Vuonna 2004 yhden levyn julkaissut 20-vuotias rovaniemeläislaulaja Antti Tuisku nousi lavalle Kaivopuiston kesäkonsertissa. Kuten Prince, Tuiskukin edusti kaikkea sitä, mikä oli siinä ajassa ja paikassa väärin. Hän oli osallistunut Suomessa ensimmäistä kertaa järjestettyyn Idolsiin ja onnistunut vielä pärjäämään kilpailussa.

Kaivopuiston keikka alkoi huutomyrskyllä, jatkui kaljapullosateella ja päättyi puolikkaan kappaleen jälkeen.

Noin Suomi otti vastaan popparin, joka ei ollut vakava, ei tehnyt itse kappaleitaan, eikä intoutunut maskuliinisesta pullistelusta. Popparin, joka oli tähti ainoastaan niiden fanaattisten teinityttöjen silmissä, jotka piirtelivät keikoille tullessaan ihoonsa Tuiskun tatuointeja muistuttavia kuvia. (Teinityttöjen suosikkeja on rockin maailmassa aina vihattu erityisen hanakasti.)

Nyt kykykilpailut tuntuvat Suomessa tavallisilta. Mutta niin tuntuu myös kevyt pop.

On Sanni. On Robin. On Chisu. On Kasmir. On Alma.

Ja on Antti Tuisku. Tuisku, josta on 13 vuotta ja kymmenen levyä Idolsin jälkeen viimein tullut poptähti, vaikka juuri kukaan siihen ei uskonut. Ei aina edes Tuisku itse.

Siksi hän on juuri oikea ihminen puhumaan popista ja Suomesta sekä siitä, kuinka jälkimmäinen viimein todella hyväksyi ensimmäisen – ja samalla Antti Tuiskun.

Antti Tuiskun uutta iPhonea ei tietenkään saa levy-yhtiö Warnerin neukkarin stereoihin kiinni tavallisella piuhalla, ja vasta huoneeseen pelmahtaneen mutta jo kenkänsä riisuneen Tuiskun on lähdettävä hakemaan lainapuhelinta alakerrasta.

Ennen häntä neuvotteluhuoneesta on jo poistunut hänen promootiohenkilönsä. Nyt tarvitaan rauhaa ja vain Tuiskun mielipiteitä, sillä tarkoituksena on katsoa hänen kanssaan viiden popkappaleen musiikkivideot. Niiden avulla on helpompi ymmärtää, millainen artisti Antti Tuiskusta on tullut ja miksi. Tuisku tunnisti jokaisen kappaleen jo ensimmäisten sekuntien aikana.

Ensimmäisenä katsotaan kuitenkin kappale listan ulkopuolelta. Sen valitsee Tuisku, ja se on hänen omansa. Mä hiihdän on uusi Tuisku-kappale, joka kertoo sanatarkasti hiihtämisestä, mutta todellisuudessa jostain suuremmasta, tällä kertaa koko elämästä.

Kappaletta tehdessään Tuisku ja hänen tiiminsä, johon kuuluvat tuottaja Simo ”Jurek” Reunamäki ja Tuiskun kanssa biisinkirjoitus- ja sanoitusvastuita jakavat Kalle Lindroth, Saara Törmä ja Aku Rannila, ovat puhuneet Kanye Westistä, mutta parempi vertauskohta voisi olla The Weeknd, maailman suosituin miespoppari tällä hetkellä. 26-vuotias kanadalainen Abel Tesfaye on sanonut, että koska hänen sukupolvensa ei ole automaattisesti altistunut Michael Jacksonille, hän haluaa olla sukupolvensa MJ.

Weekndin viimesyksyinen single Starboy on ensimmäinen kappale siksi, että Weeknd on nimenomaan nykyaikainen poppari: kotitekoisella r’n’b:llä aloittanut mutta siitä niin laajalle mustan musiikin eri suuntiin levittäytynyt, että ainoa sopiva sateenvarjotermi on pop.

”Mun silmissä tää ite tyyppi ja niinku tää look ja kaikki se, niin ei tässä musta oo kauheasti sellaisia poptähdelle ominaisia asioita”, Tuisku sanoo, kun Weeknd romuttaa pimennettyä huonetta ristinmuotoisella valomiekalla.

Tuisku on villasukkasillaan, katsoo puhuessaan silmiin ja istuu milloin sohvan selkänojalla, milloin polvillaan lattialla.

”Mie en oo varma, tunnistaisinko tätä tyyppiä jos se kävelis vastaan kadulla. Michael Jacksonin ois tunnistanut kaikki. Tää on ilahduttava esimerkki siitä, että kaikki lähtee musasta.”

Tuiskun kohdalla ei lähtenyt. Hänkin oli alkujaan tähtipoika, sanan negatiivisissa merkityksissä.

Idols oli kilpailu, joka pohjautui Pop Idol -nimiseen brittiformaattiin. Suomessa etuliitettä ei ollut: ensimmäisen kauden voittaja Hanna Pakarinen oli mustatukkainen rokkari, joka lauloi Bon Jovia ja Bryan Adamsia. Kakkonen Jani Wickholm taas trubaduuri-kansanmies suoraan siltä baarinnurkan jakkaralta, jolle hän sittemmin päätyi takaisin.

”Rehellisesti sanottuna mie en oo koskaan kuunnellut mitään rockmusiikkia. Oon ollut poppari ihan henkeen ja vereen pienestä pitäen”, Tuisku sanoo.

Joten hän valitsi kilpailukappaleikseen Roxettea, Backstreet Boysiä ja Cutting Crew’n I Just Died in Your Arms Tonightin, mikä riitti kolmanteen sijaan, vaikka Tuiskua ei hyvällä tahdollakaan voinut kehua laulajana.

Suomen Idolsista autuaan kiinnostumattomana The New York Times julkaisi seuraavana vuonna artikkelin otsikolla Rap Against Rockism, joka osoitti popmusikaalisen maailmanjärjestyksen tympeyden. Rock vastaan pop. Juureva vastaan muovinen. Kitarat vastaan syntikat. Aito vastaan kertakäyttöinen. Blaah vastaan plääh.

1990-luvulla tuo ikiaikainen tarina alkoi murentua: siitä, mitä oli totuttu kutsumaan rockiksi, tuli vain genre muiden joukossa. Silti samat ihmiset, joille punk oli niin hienoa ja niin radikaalia, halveksuivat discoa tai hiphopia, jotka olivat syntyessään vähintään yhtä radikaaleja tyylisuuntia.

Vieläkään moni kriitikko ei ole sitä tajunnut. Rock ’n’ roll ei hallitse maailmaa enää, vaikka moni kirjoittaja toimii ikään kuin näin olisi, toimittaja Kelefa Sanneh kirjoitti ja jatkoi, kuinka rockkonsensus ei heijastele vain sitä, kuinka musiikkia pitäisi tehdä, vaan myös, keiden sitä kuuluisi tehdä: valkoisten heteromiesten.

Tuon yhden artikkelin on katsottu laittaneen alulle ajatuksen ”poptimismista”, ja siihen on viitattu sen jälkeen jatkuvasti. Yhtä lailla silloin, kun olemme nähneet teini-ikäisen countrylaulaja Taylor Swiftin nousun, poikabänditähti Justin Timberlaken nousun tai tyttöbänditähti Beyoncé Knowlesin nousun. Tai Katy Perryn, Justin Bieberin, Lady Gagan, kenen tahansa nousun.

Tai Antti Tuiskun nousun. Sori vaan, Cheek, mutta tuskin Suomessakaan on ketään popmuusikkoa vihattu samalla tavoin kuin Tuiskua vuonna 2004.

”Tollainen laulava, tanssiva miespoppari. Sitä ei ollut totuttu tässä maassa näkemään”, Tuisku sanoo nyt.

”Ja Idols oli uusi ohjelma. Edelleen se on ihmisistä joku oikotie onneen. Tällainen 19-vuotias nuorukainen Siwan kassalta, joka saa mielikuvissa kaikki maat ja taivaat.”

Maita ja taivaita Idolsistakaan ei ole tarjolla, mutta ainakin kilpailussa pärjänneille ohjelmasta on uran alussa merkittävää työntöapua. Kun Tuiskulla oli levysopimus katkolla ennen edellislevyä hieman alle kolme vuotta sitten, hän kiersi eri levy-yhtiöissä soittamassa uutta demoaan. Universalilla hän sai kuulla yhtiön tehneen tutkimuksen, jonka mukaan Antti Tuiskun ”tunnettavuus” Suomessa oli ”sata”, mutta musiikkiin se ei heijastunut millään tavalla.

”Yleensä se tunnettavuus oli sitä, että musta pidettiin. Ihmisten päähän oli tullut musta persoonana fiilis, että toi on vilpitön aito mukava hauska tyyppi.”

Se on tietenkin eri asia kuin suosio. Suosituimmillaan Tuisku oli heti Idolsin jälkeen, mistä sitten alkoi menestyksen kymmenvuotinen sulaminen. Vuoden 2006 levykaksikko Rovaniemi ja New York nousi kyllä listan ykköseksi ja kakkoseksi mutta ei jättänyt juuri kappaleita jälkipolville. Vuoden 2010 Hyökyaalto oli jättihitti, mutta vuonna 2013 ilmestyneen ja listakakkoseksi nousseen levyn nimen muistavat vain todelliset Tuisku-fanit, tuiskuttajat.

”Jälkikäteen kun katsoo isossa kuvassa taaksepäin, miusta tuntuu, että olin vaan tylsä, enkä mie kuitenkaan pidä itseäni tylsänä tyyppinä. Mietin, että miten tässä miun artistikuvassa ja miun musiikissa ei kuulu yhtään se miun persoona”, Tuisku sanoo.

Pop-uran osalta vaihtoehtoja oli kaksi eli yksi: ei mitään tai kaikki.

Yksi on Antti Tuiskulle suurin. On aina ollut. Madonnan vuoden 1990 Blonde Ambition -kiertue oli aikansa valtava popkohu. Like a Virginiä laulaessaan hän kiemurteli punaisella sängyllä kahden miehen kanssa ja masturboi.

Kun kiertue näytettiin vuotta myöhemmin Suomen televisiosta, Tuiskun viisi vuotta vanhempi sisko nauhoitti sen.

”Mie muistan, että se on aiheuttanut mussa, seitsemänvuotiaassa pienessä pojassa aivan äärimmäisen suuria tunteita”, Tuisku sanoo.

Kerta toisensa jälkeen hän joko yksin kotona ollessaan tai vanhempien mentyä nukkumaan hiipi alakerran olohuoneeseen ja katsoi Madonnaa punaisella sängyllä, paneskelemassa tyynyä.

”Blonde Ambitionin tyynykohtaus oli the juttu, jolla Madonna viimeistään naulasi, mikä hän on”, Tuisku sanoo.

”Mie katsoin sitä salaa ja halusin lavalle esiintymään. Mietin, miksi mie viehätyn tosta noin paljon.”

Tuisku on nähnyt Madonnan kahdeksan kertaa livenä. Vuonna 2008 hän meni ystävänsä kanssa elokuisena maanantaina Wembleyn stadionin eteen Lontoossa teltan kanssa. Järjestyksenvalvoja tuli ihmettelemään miksi.

”Se kysy, mistä te ootta kotosin. Sanottiin, että Suomesta ja että eikö näin kuulu tehdä, kun Madonna esiintyy täällä torstaina. Siinä vaiheessa se meinas kusta housuun.”

He palasivat paikalle keskiviikkona puoliltapäivin. 36 tunnin odottelun jälkeen kävi ilmi, että eturiviin ei pääsekään. Keikalle oli myyty 1500 lippua, joilla kentälle pääsi ennen muita.

”Me oltiin ihan, että are you fuckin’ kidding me”, Tuisku sanoo ja kertoo sitten faneistaan, jotka myöhemmin samana vuonna yöpyivät viiden asteen pakkasessa nähdäkseen idolinsa joulukonsertin.

”Siinä tavallaan hiffasin, mitä noi käy läpi. Sellaista kollektiivista, että tutustutaan uusiin tyyppeihin ja toi musiikki yhdistää meitä.”

Mutta nyt joulukiertueet sikseen ja hieman sadomasokismia.

Human Nature -kappaleen videolla (1995) Madonna on mustassa lateksiasussa sidottuna tuoliin. Videon sadomasokismin ovat nimenneet innoittajakseen esimerkiksi Rihanna ja Christina Aguilera. Kappale taas on Madonnan jälkikäteinen statement hänen vuoden 1992 levylleen Eroticalle, sen yhteydessä julkaistulle Sex-kirjalle ja seuraavan vuoden The Girlie Show -kiertueelle, jolla nähtiin orgiat, yläosattomia tanssijoita ja domina-asuinen Madonna piiskaamassa.

”Tää ei oo koskaan ollut mulle se tärkein Madonna, vaan henkilökohtaisesti suurin räväytys oli, kun se 15 vuoden provosoinnin jälkeen riisui kaiken pois ja teki Ray of Lightin (1998) ja oli omana itsenään.”

Tuiskun suunnanmuutosta katsoessa olisi voinut luulla hänen pitäneen juuri provo-Madonnaa esikuvanaan, mutta jos häntä itseään uskoo, tärkeämpää on ollut se, että Antti Tuisku on tehnyt itselleen selväksi, kuka ja mitä Antti Tuisku on ja ollut sitten sitä.

Tuiskun Idols-noste kesti muutaman vuoden. Vuonna 2007 ensimmäisen kokoelmalevyn jälkeen tehty konserttitalokiertue oli jo floppi, ja Tuisku otti ”hulluna persnettoa omaan firmaan”. Tuiskun ura oli vaiheessa, jossa hän ei enää aiheuttanut ”hirveesti kenessäkään kovin suuria ajatuksia”. Se otti koville, olihan hän tottunut kouluajoista saakka olemaan ärsyttävyyteen asti keskipisteenä silläkin uhalla, että joutuisi kiusatuksi.

”Yksi syy miksi hakeuduin terapiaan silloin oli, että mie koin olevani ihan kauhean läheisriippuvainen. Mitä tahansa tapahtui mun ystävyyssuhteissa tai so-called parisuhteissa, niin kaikki sellainen pienikin romahdutti mun elämän kokonaan”, Tuisku sanoo.

”Oli vähän tiäkkö silleen fucked up se oma maailmankuva ja ajatus itsestä. Sit samaan aikaan media on silleen, että kerro kerro kerro kuka sie oot mikä sie oot mistä sie tykkäät ja sitten oot siihen, että aah, tehän kerrotte sen tuolla miulle.”

Joululauluja pakkasessa odottavat tuiskuttajat kannattelivat Tuiskun uraa, hekin vuosi vuodelta vanhempina ja vähälukuisempina. Kävi koko ajan selvemmäksi, että Antti Tuiskusta ei tulisi poptähteä, vaan toteutunut klisee Idols-tähdenlennosta.

”Mie oon sellaisesta perheestä, jossa ei annettu edes viikkorahaa. Aina on opetettu siihen, että pitää tehdä duuneja, on ne sitten lehdenjakamista tai Siwan kassaa. Sit tipuin perseelleni, että mie oon just se, joka kyllä pärjäisi tässä elämässä ilman tätä musaakin”, Tuisku sanoo.

”Vaihtoehto oli lähteä tekemään asioita niin, että mie näytän sen suunnan ja mallia, millä tavalla tätä hommaa voi lähteä tekemään. Toinen vaihtoehto oli, että mie en tee tätä ollenkaan. Ja koska se ei aiheuttanut paniikkia, miun oli hirveän paljon helpompi lähteä työstämään uutta matskua.”

Tavan, jolla Antti Tuisku näyttäisi suunnan ja mallin, Tuisku keksi vuosien kuluessa itse. Tai niin hän on ehtinyt sanoa ennen kuin Miley Cyrusin Wrecking Ball -video alkaa pyöriä läppärin ruudulla. Wrecking Ball on vuosikymmenen suurimpia poptekoja, maailmalta jalat alta vienyt video, jolla entinen lapsitähti ratsastaa purkupallolla alasti ja nuolee lekaa. Miley Cyrus jos kuka on muistuttanut muutaman viime vuoden aikana, että todellisella poptähdellä ei edelleenkään ole mitään rajoja.

”I love it!” Tuisku hihkaisee.

”Mutta mie vähän valehtelin sulle, koska nyt kun sä näytät tän videon, miun täytyy sanoa, että mie käytin Miley Cyrusta esimerkkinä sen verran, että mie halusin silloin, että mun seuraavassa videossa ja liven visuaalisessa toteutuksessa tulee joku sellainen asia, mikä tekee ’Mileyn lekat’, menee siihen samaan ironiseen, hauskaan laariin.”

Antti Tuiskun leka oli banaani. Keväällä 2014 Tuisku haki sitä kultasormea, joka auttaisi hänet taas innostumaan omasta musiikistaan. Koska oli mahdollista, että se saattaisi olla vanha ystävä Kalle Lindroth tai juuri tämän levyä tehnyt Jurek Reunamäki, kolmikko lähti Lappiin biisintekoreissulle. Lapissa Tuisku piti muille palopuheen, että hän ei halua tehdä enää mitään kädenlämpöistä.

Ensimmäisen session jälkeen päätettiin pitää toinenkin. Sitä varten vuokrattiin taiteilijaresidenssiksi rivitalonpääty Jyväskylästä.

Automatkalla Helsingistä Keski-Suomeen Tuisku oli jutellut levy-yhtiön taiteellisen tukihenkilönsä Kari Hynnisen kanssa. Hynninen oli sanonut, että tehkää sellainen biisi kuin yhdysvaltalaisen dj-duon The Chainsmokersin tuore hitti #SELFIE.

He tekivät.

Kuten #SELFIE, kappale alkaa puhelaululla baari-illasta.

Kerran kun me lähettiin mun kavereitten kans baariin

se oli perjantai ja me päästiin sinne sisään

ja mietin että mitä musaa toi tyyppi oikein soittaa

no mä päätin et mie kävelen tän tanssilattian poikki

ja käyn sanoo sille et

Tuisku lähti koiran kanssa lenkille, kun toiset jäivät miksaamaan kappaletta.

laita Haddaway soimaan

laita Haddaway soimaan

laita Haddaway soimaan

Tuisku tuli takaisin, ja kolmikko alkoi juoda päivän päälle viiniä ja kuunnella tuotostaan.

ja lupaan et flippaan

ja lupaan et flippaan

ja lupaan et flippaan

Niin ainakin Jyväskylässä kävi.

”Soitettiin sitä, kunnes tajuttiin, ettei yöllä voida soittaa. Sitten me mennään mun autoon ja vaan nauretaan, kuunnellaan se varmaan 20 kertaa putkeen niin kovaa, että sieltä tulee sen paikan omistaja parkkipaikalle, että täällä ihmiset valittaa, kun ne ei pysty nukkumaan”, Tuisku kertoo.

”Se on selkeesti ollut se biisi, josta mä oon saanut ahaa-elämyksen siitä, mitä haluan tehdä. Vaikka tää ei selvästi oo se uusi Hyökyaalto, mitä multa ootetaan ja mitä levy-yhtiösedät halus kuulla.”

Tässä samassa huoneessa, jossa Wrecking Ball nyt soi, Antti Tuiskulle kuitenkin sanottiin, että jos tämä on sitä, mitä Tuisku haluaa ja mikä hänelle on tärkeää, Warner kyllä seisoo sen takana.

ja sit kun mä flippaan

peto on irti

Jurek kirjoitti kappaleeseen myöhemmin vielä kertosäkeen. Peto on irti oli En kommentoi -levyn ensimmäinen single. Kun se otettiin vastaan hyvin, oli selvää, että pelättävää ei ole, koska levyllä oli lisää samanlaista ylivetämistä ja poskettomuutta.

Kappaleen videolla Tuisku istuu sängyllä naisten ympäröimänä, tuijottaa heidän ohi kameraan ja syö banaania.

”Se tuli yhtenä päivänä, että mikä on ensimmäinen asia, minkä ihminen näkee kaupassa. Prikulleen, se on se banaani. Se on aina siinä hedelmä-vihannes-osaston ekana. Se lähtee näin arkipäiväisestä ajatuksesta, että toi on se juttu, mutta tajuan tuossa tilanteessa, että tolla on niin paljon isompi merkitys.”

Tällä Tuisku ilmeisesti ei tarkoita Suomen pophistorian tähän asti ainoaa merkitystä, ei erityisen fallista sellaista: banaanit ovat ilmapalloja, joita teinit heiluttelevat Elämä lapselle -konserteissa.

Tuiskun keikoilla banaani on säästetty viimeiseksi. Taustatanssijoilla on banaaniasut, ja Tuisku puristaa käyrää hedelmää kourassaan. Syntisyys ylittää vain niukasti pyhäkoululaistason, Miley on kaukana ja provokatiivista vain se, mikä on aina jäänyt kertomatta ja mitä enää ei tarvitsekaan kertoa.

Homo? Hetero? En kommentoi.

 ykyaikaiselta poptähdeltä odotetaan tietenkin paljon enemmän kuin pelkkiä lekoja. On oltava paitsi pinta, myös oikeanlainen syvyys. Kuten moottoripyörällä Judas-videollaan (2011) ajava Lady Gaga.

”Kun Lady Gaga tuli, mie olin tosi fiiliksissäni siitä jo ekasta biisistä. Siis se, joka oli ennen Poker Facea. Mie katon, mikä se oli”, hän sanoo ja selaa puhelintaan.

”Just Dance! Tästä tuli sellainen, että wow, seuraava Madonna. Mutta onpa tässä kappaleessa tylsä kertsi. Ihan euroviisuja.”

Musiikkikriitikko Simon Reynolds jakaa uudessa Shock and Awe -glamrockhistoriikissään aiheensa sanatasolla kahtia. Aidon rockin vastakohta on keinotekoinen glam, joka ”vetää huomion itseensä feikkiydellään” ja tekee ”loputonta pakoa todellisuudesta friikkiyden ja julkisuuden fantasiaan”.

Glamin kaari kantaa David Bowiesta Lady Gagaan ja uuteen listapoppiin. Reynolds kirjoittaa, että jos alkuvaiheessa keinotekoista olivat esiintymisasut, sitten musiikkivideot, niin 2000-luvulla sitä on jo itse musiikkikin – poptähteyden viimeinen aito pesäke. Lady Gagakin kutsui musiikkiaan ”sieluttomaksi elektroniseksi popiksi”, Reynolds taas Gagaa ensimmäiseksi täysin digitaaliseksi artistiksi.

Antti Tuisku taas oli Suomen ensimmäisiä poppareita, jonka kappaleissa autotune oli efekti, jolla saatettiin riisua hänen äänestään kaikki inhimillisyys. Mutta feikkiyden estetiikasta Tuisku on myös poikkeus. Hänen show’nsa voi olla ylilyöty, hänen kappaleensa ja asunsa niin ikään, mutta kappaleiden hän haluaa olevan totta.

Siksi poptähti Antti Tuiskun sijaan välispiikkejä esittää Antti Tapani Tuisku. Ja siksi Tuisku on paljon suorempi kuin viestinsä vertauskuviin ja teatteriin verhonneet poptähdet: ”Kuinka moni teistä on ollut 12 vuotta kaapissa Antti Tuiskun kuuntelemisen suhteen? Se on ihan ok kuunnella Suomen kovinta poptähteä!” hän spiikkaa keikoillaan Hiton pelkuri -biisin, joka avaa vertauksen kuin maatuskan. Hei ho paita pois julistaa kaikenlaisten kehojen kauneutta. Blaablaa (en kuule sanaakaan) sitä, ettei huutelusta tarvitse eikä pidä välittää.

Se, mikä Lady Gagalle ja David Bowielle on osa roolia, on Tuiskulle koko missio. Sanoa mahdollisimman kovaan ääneen it gets better ja antaa tarvitseville sitä voimaa, mitä popmusiikki ja varsinkin Gagan ja Bowien kaltaiset hahmot ovat aina voineet antaa.

Samasta ovat laulaneet viime vuosien popsuuruuksista esimerkiksi Katy Perry, Ke$ha ja Rihanna. Kriitikko Robin James puhuu ”feminiinisestä hehkusta”, kuinka kappaleissa ihminen voi takoa tsemppinsä avulla melankolian timanteiksi, ilotulituksiksi, supertähteydeksi tai Lady Gagan tapauksessa kuuluisuudeksi. Shine bright like diamonds in the sky.

”Mie uskon, että jos oisin viisi vuotta sitten viestinyt noita samoja asioita, ei siinä olisi ollut järkeä. Että poliitikko puhuu, mihin Suomen pitää mennä, mutta kaikki näkee, että se ei oo itse sitä mieltä”, Tuisku sanoo.

”Kun nyt 12 vuoden jälkeen musassa kuuluu toi tyyppi sellaisena, millaiseksi oon sen aina mieltänyt, siitä tulee tosi paljon isompi ja kokonaisvaltaisempi paketti, joka kaikilla osa-alueilla makes sense.”

Se on Tuiskun vastaus ikikysymykseen hänen seksuaalisesta suuntautumisestaan. Siitä hän ei ole koskaan puhunut itse. Tai oikeas-
taan mistään yksityisestä. Kauppaan hän menee sulkemisaikaan pukeutuneena ”rönttä-Eetuksi”, jottei herättäisi huomiota, mutta Snapchatissä Tuisku näyttää elämäänsä hyvinkin läheltä, krapuloita ja lenkkejä koiran kanssa.

”Ei ihmiset tiedä, missä metsässä mie taaperran. Ihmisille tulee fiilis, että se Antti on tosi lähellä meitä, niin kuin mie ajatuksissani oonkin, mutta samaan aikaan on tosi selkeä raja, mihin se päättyy.”

Haastattelussakin hän on niin avoimena, että sitä rajaa on vaikea huomata, ennen kuin kiinnittää huomion sanavalintojen täsmälliseen ja harkittuun epämääräisyyteen. On terapiaa, romahduksia ja so-called parisuhteita, mutta nimiä tai yksityiskohtia ei yhtään sen enempää kuin on tarpeeksi.

”Multa on kysytty sata kertaa sitä, miksi mä en avaa mun yksityiselämää tai seksuaalista suuntautumista ihmisille. Nyt mä voin olla, että miksi helvetissä mie tekisin sen, kun ihmiset kuulee mun musiikissa, spiikeissä, kaikessa mun ajatuksen mun viestistä. Siitä tulee sellainen olo, että nimenomaan! Ei sillä oo mitään väliä!”

Vuonna 1972 ollessaan naimisissa ensimmäisen vaimonsa Angelan kanssa David Bowie totesi: ”Olen homo, olen ihan aina ollut. Siitä lähtien kun olin David Jones.”

”Olen biseksuaali, jolla ei ole koskaan ollut seksiä miehen kanssa”, sanoi puolestaan Sueden Brett Anderson kaksi vuosikymmentä myöhemmin.

Mutta toisin kuin poptähdet, jotka ovat tehneet seksuaalisuudestaan teatteria, Tuiskun ratkaisu on tylyydessään päinvastainen ja siksi samanlainen suojamuuri. En kommentoi, katsokaa ja päätelkää itse, minä olen homo, hetero, ihan sama, kunnes kaappi avataan, paitsi ettei sitä avata.

Shakiraa, Christinaa, Craig Davidia”, rovaniemeläinen Antti Tuisku kertoi levyhyllystään kameralle Idolsin kokelasvideollaan vuonna 2003. Se oli hänen ensimmäinen minuuttinsa julkisuudessa ja huipentui Tuiskun luupattuun ääneen.

”Mutta britneybritneybritneybritneybritney. Britney on ihan ehoton!” 19-vuotias Tuisku tohkeili Britneyn Oops! I Did it Again... -levyä kameralle.

Britney Spearsin tuorein single Slumber Party taas on vuoden 2016 näkemys kymmenisen vuotta vanhasta popista. Tuisku kertoo katsoneensa videon juuri kotonaan.

”Kun katsoo, miltä Britney näyttää, niin siinä on kaikki palaset kohdallaan. Mutta ei maailman Spotifyn top 50:stä löydä yhtään sen biisiä. Ennen En kommentoi -levyä mulla oli sama tilanne. Ainut lähtökohta oli, että musa pitäis saada striimaamaan.”

Britney Spears oli aikoinaan samanlainen naapurintyttö kuin Antti Tuisku oli naapurinpoika. Baby One More Time ja Tuiskun esikoissingle En halua tietää olivat molemmat hittejä, joiden pohjalta moni tiesi, mutta kukaan ei uskaltanut sanoa ääneen, että artistit saattaisivat aivan hyvin pysyä pinnalla toistakymmentä vuotta.

Sen sijaan molemmat leimattiin kaupalliseksi hömpäksi, keskinkertaisiksi laulajiksi ja tanssijoiksi, jotka, apua, eivät edes itse tehneet kappaleitaan. Rock-sääntöjen mukaan ongelma, pop-sääntöjen mukaan mitä väliä. Pahinta tietenkin oli, kuinka he sulattivat ensin 1990-luvun taitteessa syntyneiden tyttöjen sydämet ja sitten sielut.

Koska Britney oli muutaman vuoden vanhempi ja aloitti uransa muutaman vuoden nuorempana, Tuisku ehti 2000-luvun alussa nauhoittaa vhs:lle kaikki MTV:n VMA-gaalat ja odotti erityisesti, millainen juuri Britneyn show on.

Nyt Tuisku katsoo uutta videota pohdiskelevaisena. Ei Slumber Partyssakaan mitään vikaa ole, mutta.

”Mie kuuntelen aina kaiken, mitä Britneyltä tulee, mutta viimeiset kaksi–kolme levyä ei oo enää sellaisia, että mie ite artistina oisin että wou, nää on keksineet tällaisen jutun.”

On tosin yksi poikkeus. Tuiskun Party (papiidipaadi) on Jurekin lapsuudenlallatus, joka päätyi kaikkiin Suomen yleisyökerhoihin.Kappale kertoo siitä, kuinka ensin on tehtävä töitä niin paljon ja kovaa, ettei pysty, sitten bailattava niin paljon ja kovaa, ettei pysty.

Aivan kuten Britney Spearsin Work Bitch vuodelta 2013.

”Se oli meidän refe!” Tuisku huudahtaa ja lyö kätensä yhteen.

Party (papiidipaadi) paitsi sulki Britney-ympyrän, oli Tuiskun viimeinen niitti. Nyt En kommentoi -levy on ollut listoilla puolitoista vuotta ja myynyt triplaplatinaa sekä voittanut Emmoja. Isoja hittejä siltä on deluxe-painos mukaan luettuna julkaistu jo viisi.

Se oli silti vasta alkua, kuten pitikin. Huhtikuussa Hartwall Areenassa Tuisku laskeutui lavalle poliisiautossa, myöhemmin kesän festareilla vankikopista. Jokainen keikka alkoi sillä, kun Tuisku tuli pakkopaidassa lavalle ja repi sen päältään.

Ja spiikkasi: ”Tässä paikassa on vain yksi mies ja sen nimi on Antti Tapani Tuisku.”

Sellainen mies, jolla on Suomen tiukimmat housut, joka twerkkaa, tanssii valtavin lantioliikkein ja riisuu paitansa niin kuin paita riisutaan, jos sen haluaa olevan osa show’ta.

”Mä näen mun show’n hyvänlaisena, artistille ominaisena hävyttömyytenä. Totta kai media on nostanut ne teemat omiin otsikoihinsa, koska tässä on pätenyt se, ettei Suomessa ole tämäntyyppiseen ’hävyttömyyteen’ ehkä totuttu.”

Ei tietenkään ollut totuttu, sillä ei Suomessa ollut totuttu poptähtiinkään. Kunnes viime kesänä heitä oli kolme: Cheek, Sanni ja kymmenen levyä julkaissut Idols-kolmonen Antti Tuisku.

Britney Spears selvisi siitä, millaista on olla teinityttö. Kunnes vuonna 2007 se painoi liikaa ja hän romahti.

Viime vuoden elokuussa, Tuiskun Petokesän loppumetrien aikaan Britney esiintyi samanikäisen Beyoncén ja parikymppisen Alessia Caran seassa MTV Video Music Awardsissa. Toimittaja Lindsay Zoladz kirjoitti gaalan jälkeen The Ringer -sivustolla, että Britney oli kuin elokuvassa, johon häntä ei ole koskaan valittu esiintymään, ja opetellut pelaamaan säännöillä, jotka eivät ole enää voimassa.

”Onhan siinä helvetin suuri kontrasti, että se esiintyy ennen Beyoncéa VMA:ssa ja tulee olo, että koska sillä on viimeks ees ollut mikrofoni kädessään, kun ei se osaa ees playbäkkää”, Tuisku sanoo.

Antti Tuisku selvisi siitä, että häntä rakastivat teinitytöt, jotka vaativat ensin paljon, mutta sitten kasvavat ja jättävät vanhat idolinsa tyhjän päälle. Sillä aikaa vanhat säännöt ovat aina ehtineet muuttua niin, että menneen talven idolit loppusijoitetaan talent-tuomaristoihin ja videogaaloihin. Siksi Antti Tuiskukin joutui opettelemaan uudet säännöt. Tai pikemminkin kirjoittamaan ne Suomeen itse.

Juuri sitä varten hän oli oikeastaan harjoitellut koko elämänsä. Tuijottamalla pimeässä olohuoneessa salaa Madonnaa ja myöhemmin opiskelijakämpässään Britneytä.

Tammikuussa hänellä olisi ollut mahdollisuus mennä katsomaan elämänsä ensimmäistä kertaa Britneyn keikkaa Las Vegasissa.

”Vaikka se oli kummiskin se artisti, jonka esityksiä mie silloin nauhoitin ja venasin, niin en mie edes harkinnut.” ■

Olen niin pop / Antti Tuiskua ei koskaan otettu vakavasti popparina. Tässä jutussa otetaan.

Vuonna 1981 The Rolling Stones kiersi Yhdysvaltoja. Los Angelesissa yhtyeellä oli lämmittelijänään kolme albumia julkaissut nouseva artisti, joka nousi lavalle trenssitakissa ja uimahousuissa. Nimeltään hän oli Prince.

Tämä oli rollarifaneille liikaa: yleisöstä heitettiin laulajaa kaalinkerillä, ja Prince pakeni kolmen kappaleen jälkeen lavalta. Prince edusti kaikkea sitä, mikä rock-yleisöstä oli väärin. Hän oli musta. Hän oli näyttävä ja seksuaalinen tavalla, joka pakeni luokitteluja. Hän oli pop. Hän oli glam.

Hän oli liian radikaali rockille, joka oli vasta parikymmentä vuotta sitten ollut liian radikaalia koko yhteiskunnalle ja kasvanut siitä 15 vuodessa punkiksi, jolla oli ollut sama vaikutus.

Vuonna 2004 yhden levyn julkaissut 20-vuotias rovaniemeläislaulaja Antti Tuisku nousi lavalle Kaivopuiston kesäkonsertissa. Kuten Prince, Tuiskukin edusti kaikkea sitä, mikä oli siinä ajassa ja paikassa väärin. Hän oli osallistunut Suomessa ensimmäistä kertaa järjestettyyn Idolsiin ja onnistunut vielä pärjäämään kilpailussa.

Kaivopuiston keikka alkoi huutomyrskyllä, jatkui kaljapullosateella ja päättyi puolikkaan kappaleen jälkeen.

Noin Suomi otti vastaan popparin, joka ei ollut vakava, ei tehnyt itse kappaleitaan, eikä intoutunut maskuliinisesta pullistelusta. Popparin, joka oli tähti ainoastaan niiden fanaattisten teinityttöjen silmissä, jotka piirtelivät keikoille tullessaan ihoonsa Tuiskun tatuointeja muistuttavia kuvia. (Teinityttöjen suosikkeja on rockin maailmassa aina vihattu erityisen hanakasti.)

Nyt kykykilpailut tuntuvat Suomessa tavallisilta. Mutta niin tuntuu myös kevyt pop.

On Sanni. On Robin. On Chisu. On Kasmir. On Alma.

Ja on Antti Tuisku. Tuisku, josta on 13 vuotta ja kymmenen levyä Idolsin jälkeen viimein tullut poptähti, vaikka juuri kukaan siihen ei uskonut. Ei aina edes Tuisku itse.

Siksi hän on juuri oikea ihminen puhumaan popista ja Suomesta sekä siitä, kuinka jälkimmäinen viimein todella hyväksyi ensimmäisen – ja samalla Antti Tuiskun.

Antti Tuiskun uutta iPhonea ei tietenkään saa levy-yhtiö Warnerin neukkarin stereoihin kiinni tavallisella piuhalla, ja vasta huoneeseen pelmahtaneen mutta jo kenkänsä riisuneen Tuiskun on lähdettävä hakemaan lainapuhelinta alakerrasta.

Ennen häntä neuvotteluhuoneesta on jo poistunut hänen promootiohenkilönsä. Nyt tarvitaan rauhaa ja vain Tuiskun mielipiteitä, sillä tarkoituksena on katsoa hänen kanssaan viiden popkappaleen musiikkivideot. Niiden avulla on helpompi ymmärtää, millainen artisti Antti Tuiskusta on tullut ja miksi. Tuisku tunnisti jokaisen kappaleen jo ensimmäisten sekuntien aikana.

Ensimmäisenä katsotaan kuitenkin kappale listan ulkopuolelta. Sen valitsee Tuisku, ja se on hänen omansa. Mä hiihdän on uusi Tuisku-kappale, joka kertoo sanatarkasti hiihtämisestä, mutta todellisuudessa jostain suuremmasta, tällä kertaa koko elämästä.

Kappaletta tehdessään Tuisku ja hänen tiiminsä, johon kuuluvat tuottaja Simo ”Jurek” Reunamäki ja Tuiskun kanssa biisinkirjoitus- ja sanoitusvastuita jakavat Kalle Lindroth, Saara Törmä ja Aku Rannila, ovat puhuneet Kanye Westistä, mutta parempi vertauskohta voisi olla The Weeknd, maailman suosituin miespoppari tällä hetkellä. 26-vuotias kanadalainen Abel Tesfaye on sanonut, että koska hänen sukupolvensa ei ole automaattisesti altistunut Michael Jacksonille, hän haluaa olla sukupolvensa MJ.

Weekndin viimesyksyinen single Starboy on ensimmäinen kappale siksi, että Weeknd on nimenomaan nykyaikainen poppari: kotitekoisella r’n’b:llä aloittanut mutta siitä niin laajalle mustan musiikin eri suuntiin levittäytynyt, että ainoa sopiva sateenvarjotermi on pop.

”Mun silmissä tää ite tyyppi ja niinku tää look ja kaikki se, niin ei tässä musta oo kauheasti sellaisia poptähdelle ominaisia asioita”, Tuisku sanoo, kun Weeknd romuttaa pimennettyä huonetta ristinmuotoisella valomiekalla.

Tuisku on villasukkasillaan, katsoo puhuessaan silmiin ja istuu milloin sohvan selkänojalla, milloin polvillaan lattialla.

”Mie en oo varma, tunnistaisinko tätä tyyppiä jos se kävelis vastaan kadulla. Michael Jacksonin ois tunnistanut kaikki. Tää on ilahduttava esimerkki siitä, että kaikki lähtee musasta.”

Tuiskun kohdalla ei lähtenyt. Hänkin oli alkujaan tähtipoika, sanan negatiivisissa merkityksissä.

Idols oli kilpailu, joka pohjautui Pop Idol -nimiseen brittiformaattiin. Suomessa etuliitettä ei ollut: ensimmäisen kauden voittaja Hanna Pakarinen oli mustatukkainen rokkari, joka lauloi Bon Jovia ja Bryan Adamsia. Kakkonen Jani Wickholm taas trubaduuri-kansanmies suoraan siltä baarinnurkan jakkaralta, jolle hän sittemmin päätyi takaisin.

”Rehellisesti sanottuna mie en oo koskaan kuunnellut mitään rockmusiikkia. Oon ollut poppari ihan henkeen ja vereen pienestä pitäen”, Tuisku sanoo.

Joten hän valitsi kilpailukappaleikseen Roxettea, Backstreet Boysiä ja Cutting Crew’n I Just Died in Your Arms Tonightin, mikä riitti kolmanteen sijaan, vaikka Tuiskua ei hyvällä tahdollakaan voinut kehua laulajana.

Suomen Idolsista autuaan kiinnostumattomana The New York Times julkaisi seuraavana vuonna artikkelin otsikolla Rap Against Rockism, joka osoitti popmusikaalisen maailmanjärjestyksen tympeyden. Rock vastaan pop. Juureva vastaan muovinen. Kitarat vastaan syntikat. Aito vastaan kertakäyttöinen. Blaah vastaan plääh.

1990-luvulla tuo ikiaikainen tarina alkoi murentua: siitä, mitä oli totuttu kutsumaan rockiksi, tuli vain genre muiden joukossa. Silti samat ihmiset, joille punk oli niin hienoa ja niin radikaalia, halveksuivat discoa tai hiphopia, jotka olivat syntyessään vähintään yhtä radikaaleja tyylisuuntia.

Vieläkään moni kriitikko ei ole sitä tajunnut. Rock ’n’ roll ei hallitse maailmaa enää, vaikka moni kirjoittaja toimii ikään kuin näin olisi, toimittaja Kelefa Sanneh kirjoitti ja jatkoi, kuinka rockkonsensus ei heijastele vain sitä, kuinka musiikkia pitäisi tehdä, vaan myös, keiden sitä kuuluisi tehdä: valkoisten heteromiesten.

Tuon yhden artikkelin on katsottu laittaneen alulle ajatuksen ”poptimismista”, ja siihen on viitattu sen jälkeen jatkuvasti. Yhtä lailla silloin, kun olemme nähneet teini-ikäisen countrylaulaja Taylor Swiftin nousun, poikabänditähti Justin Timberlaken nousun tai tyttöbänditähti Beyoncé Knowlesin nousun. Tai Katy Perryn, Justin Bieberin, Lady Gagan, kenen tahansa nousun.

Tai Antti Tuiskun nousun. Sori vaan, Cheek, mutta tuskin Suomessakaan on ketään popmuusikkoa vihattu samalla tavoin kuin Tuiskua vuonna 2004.

”Tollainen laulava, tanssiva miespoppari. Sitä ei ollut totuttu tässä maassa näkemään”, Tuisku sanoo nyt.

”Ja Idols oli uusi ohjelma. Edelleen se on ihmisistä joku oikotie onneen. Tällainen 19-vuotias nuorukainen Siwan kassalta, joka saa mielikuvissa kaikki maat ja taivaat.”

Maita ja taivaita Idolsistakaan ei ole tarjolla, mutta ainakin kilpailussa pärjänneille ohjelmasta on uran alussa merkittävää työntöapua. Kun Tuiskulla oli levysopimus katkolla ennen edellislevyä hieman alle kolme vuotta sitten, hän kiersi eri levy-yhtiöissä soittamassa uutta demoaan. Universalilla hän sai kuulla yhtiön tehneen tutkimuksen, jonka mukaan Antti Tuiskun ”tunnettavuus” Suomessa oli ”sata”, mutta musiikkiin se ei heijastunut millään tavalla.

”Yleensä se tunnettavuus oli sitä, että musta pidettiin. Ihmisten päähän oli tullut musta persoonana fiilis, että toi on vilpitön aito mukava hauska tyyppi.”

Se on tietenkin eri asia kuin suosio. Suosituimmillaan Tuisku oli heti Idolsin jälkeen, mistä sitten alkoi menestyksen kymmenvuotinen sulaminen. Vuoden 2006 levykaksikko Rovaniemi ja New York nousi kyllä listan ykköseksi ja kakkoseksi mutta ei jättänyt juuri kappaleita jälkipolville. Vuoden 2010 Hyökyaalto oli jättihitti, mutta vuonna 2013 ilmestyneen ja listakakkoseksi nousseen levyn nimen muistavat vain todelliset Tuisku-fanit, tuiskuttajat.

”Jälkikäteen kun katsoo isossa kuvassa taaksepäin, miusta tuntuu, että olin vaan tylsä, enkä mie kuitenkaan pidä itseäni tylsänä tyyppinä. Mietin, että miten tässä miun artistikuvassa ja miun musiikissa ei kuulu yhtään se miun persoona”, Tuisku sanoo.

Pop-uran osalta vaihtoehtoja oli kaksi eli yksi: ei mitään tai kaikki.

Yksi on Antti Tuiskulle suurin. On aina ollut. Madonnan vuoden 1990 Blonde Ambition -kiertue oli aikansa valtava popkohu. Like a Virginiä laulaessaan hän kiemurteli punaisella sängyllä kahden miehen kanssa ja masturboi.

Kun kiertue näytettiin vuotta myöhemmin Suomen televisiosta, Tuiskun viisi vuotta vanhempi sisko nauhoitti sen.

”Mie muistan, että se on aiheuttanut mussa, seitsemänvuotiaassa pienessä pojassa aivan äärimmäisen suuria tunteita”, Tuisku sanoo.

Kerta toisensa jälkeen hän joko yksin kotona ollessaan tai vanhempien mentyä nukkumaan hiipi alakerran olohuoneeseen ja katsoi Madonnaa punaisella sängyllä, paneskelemassa tyynyä.

”Blonde Ambitionin tyynykohtaus oli the juttu, jolla Madonna viimeistään naulasi, mikä hän on”, Tuisku sanoo.

”Mie katsoin sitä salaa ja halusin lavalle esiintymään. Mietin, miksi mie viehätyn tosta noin paljon.”

Tuisku on nähnyt Madonnan kahdeksan kertaa livenä. Vuonna 2008 hän meni ystävänsä kanssa elokuisena maanantaina Wembleyn stadionin eteen Lontoossa teltan kanssa. Järjestyksenvalvoja tuli ihmettelemään miksi.

”Se kysy, mistä te ootta kotosin. Sanottiin, että Suomesta ja että eikö näin kuulu tehdä, kun Madonna esiintyy täällä torstaina. Siinä vaiheessa se meinas kusta housuun.”

He palasivat paikalle keskiviikkona puoliltapäivin. 36 tunnin odottelun jälkeen kävi ilmi, että eturiviin ei pääsekään. Keikalle oli myyty 1500 lippua, joilla kentälle pääsi ennen muita.

”Me oltiin ihan, että are you fuckin’ kidding me”, Tuisku sanoo ja kertoo sitten faneistaan, jotka myöhemmin samana vuonna yöpyivät viiden asteen pakkasessa nähdäkseen idolinsa joulukonsertin.

”Siinä tavallaan hiffasin, mitä noi käy läpi. Sellaista kollektiivista, että tutustutaan uusiin tyyppeihin ja toi musiikki yhdistää meitä.”

Mutta nyt joulukiertueet sikseen ja hieman sadomasokismia.

Human Nature -kappaleen videolla (1995) Madonna on mustassa lateksiasussa sidottuna tuoliin. Videon sadomasokismin ovat nimenneet innoittajakseen esimerkiksi Rihanna ja Christina Aguilera. Kappale taas on Madonnan jälkikäteinen statement hänen vuoden 1992 levylleen Eroticalle, sen yhteydessä julkaistulle Sex-kirjalle ja seuraavan vuoden The Girlie Show -kiertueelle, jolla nähtiin orgiat, yläosattomia tanssijoita ja domina-asuinen Madonna piiskaamassa.

”Tää ei oo koskaan ollut mulle se tärkein Madonna, vaan henkilökohtaisesti suurin räväytys oli, kun se 15 vuoden provosoinnin jälkeen riisui kaiken pois ja teki Ray of Lightin (1998) ja oli omana itsenään.”

Tuiskun suunnanmuutosta katsoessa olisi voinut luulla hänen pitäneen juuri provo-Madonnaa esikuvanaan, mutta jos häntä itseään uskoo, tärkeämpää on ollut se, että Antti Tuisku on tehnyt itselleen selväksi, kuka ja mitä Antti Tuisku on ja ollut sitten sitä.

Tuiskun Idols-noste kesti muutaman vuoden. Vuonna 2007 ensimmäisen kokoelmalevyn jälkeen tehty konserttitalokiertue oli jo floppi, ja Tuisku otti ”hulluna persnettoa omaan firmaan”. Tuiskun ura oli vaiheessa, jossa hän ei enää aiheuttanut ”hirveesti kenessäkään kovin suuria ajatuksia”. Se otti koville, olihan hän tottunut kouluajoista saakka olemaan ärsyttävyyteen asti keskipisteenä silläkin uhalla, että joutuisi kiusatuksi.

”Yksi syy miksi hakeuduin terapiaan silloin oli, että mie koin olevani ihan kauhean läheisriippuvainen. Mitä tahansa tapahtui mun ystävyyssuhteissa tai so-called parisuhteissa, niin kaikki sellainen pienikin romahdutti mun elämän kokonaan”, Tuisku sanoo.

”Oli vähän tiäkkö silleen fucked up se oma maailmankuva ja ajatus itsestä. Sit samaan aikaan media on silleen, että kerro kerro kerro kuka sie oot mikä sie oot mistä sie tykkäät ja sitten oot siihen, että aah, tehän kerrotte sen tuolla miulle.”

Joululauluja pakkasessa odottavat tuiskuttajat kannattelivat Tuiskun uraa, hekin vuosi vuodelta vanhempina ja vähälukuisempina. Kävi koko ajan selvemmäksi, että Antti Tuiskusta ei tulisi poptähteä, vaan toteutunut klisee Idols-tähdenlennosta.

”Mie oon sellaisesta perheestä, jossa ei annettu edes viikkorahaa. Aina on opetettu siihen, että pitää tehdä duuneja, on ne sitten lehdenjakamista tai Siwan kassaa. Sit tipuin perseelleni, että mie oon just se, joka kyllä pärjäisi tässä elämässä ilman tätä musaakin”, Tuisku sanoo.

”Vaihtoehto oli lähteä tekemään asioita niin, että mie näytän sen suunnan ja mallia, millä tavalla tätä hommaa voi lähteä tekemään. Toinen vaihtoehto oli, että mie en tee tätä ollenkaan. Ja koska se ei aiheuttanut paniikkia, miun oli hirveän paljon helpompi lähteä työstämään uutta matskua.”

Tavan, jolla Antti Tuisku näyttäisi suunnan ja mallin, Tuisku keksi vuosien kuluessa itse. Tai niin hän on ehtinyt sanoa ennen kuin Miley Cyrusin Wrecking Ball -video alkaa pyöriä läppärin ruudulla. Wrecking Ball on vuosikymmenen suurimpia poptekoja, maailmalta jalat alta vienyt video, jolla entinen lapsitähti ratsastaa purkupallolla alasti ja nuolee lekaa. Miley Cyrus jos kuka on muistuttanut muutaman viime vuoden aikana, että todellisella poptähdellä ei edelleenkään ole mitään rajoja.

”I love it!” Tuisku hihkaisee.

”Mutta mie vähän valehtelin sulle, koska nyt kun sä näytät tän videon, miun täytyy sanoa, että mie käytin Miley Cyrusta esimerkkinä sen verran, että mie halusin silloin, että mun seuraavassa videossa ja liven visuaalisessa toteutuksessa tulee joku sellainen asia, mikä tekee ’Mileyn lekat’, menee siihen samaan ironiseen, hauskaan laariin.”

Antti Tuiskun leka oli banaani. Keväällä 2014 Tuisku haki sitä kultasormea, joka auttaisi hänet taas innostumaan omasta musiikistaan. Koska oli mahdollista, että se saattaisi olla vanha ystävä Kalle Lindroth tai juuri tämän levyä tehnyt Jurek Reunamäki, kolmikko lähti Lappiin biisintekoreissulle. Lapissa Tuisku piti muille palopuheen, että hän ei halua tehdä enää mitään kädenlämpöistä.

Ensimmäisen session jälkeen päätettiin pitää toinenkin. Sitä varten vuokrattiin taiteilijaresidenssiksi rivitalonpääty Jyväskylästä.

Automatkalla Helsingistä Keski-Suomeen Tuisku oli jutellut levy-yhtiön taiteellisen tukihenkilönsä Kari Hynnisen kanssa. Hynninen oli sanonut, että tehkää sellainen biisi kuin yhdysvaltalaisen dj-duon The Chainsmokersin tuore hitti #SELFIE.

He tekivät.

Kuten #SELFIE, kappale alkaa puhelaululla baari-illasta.

Kerran kun me lähettiin mun kavereitten kans baariin

se oli perjantai ja me päästiin sinne sisään

ja mietin että mitä musaa toi tyyppi oikein soittaa

no mä päätin et mie kävelen tän tanssilattian poikki

ja käyn sanoo sille et

Tuisku lähti koiran kanssa lenkille, kun toiset jäivät miksaamaan kappaletta.

laita Haddaway soimaan

laita Haddaway soimaan

laita Haddaway soimaan

Tuisku tuli takaisin, ja kolmikko alkoi juoda päivän päälle viiniä ja kuunnella tuotostaan.

ja lupaan et flippaan

ja lupaan et flippaan

ja lupaan et flippaan

Niin ainakin Jyväskylässä kävi.

”Soitettiin sitä, kunnes tajuttiin, ettei yöllä voida soittaa. Sitten me mennään mun autoon ja vaan nauretaan, kuunnellaan se varmaan 20 kertaa putkeen niin kovaa, että sieltä tulee sen paikan omistaja parkkipaikalle, että täällä ihmiset valittaa, kun ne ei pysty nukkumaan”, Tuisku kertoo.

”Se on selkeesti ollut se biisi, josta mä oon saanut ahaa-elämyksen siitä, mitä haluan tehdä. Vaikka tää ei selvästi oo se uusi Hyökyaalto, mitä multa ootetaan ja mitä levy-yhtiösedät halus kuulla.”

Tässä samassa huoneessa, jossa Wrecking Ball nyt soi, Antti Tuiskulle kuitenkin sanottiin, että jos tämä on sitä, mitä Tuisku haluaa ja mikä hänelle on tärkeää, Warner kyllä seisoo sen takana.

ja sit kun mä flippaan

peto on irti

Jurek kirjoitti kappaleeseen myöhemmin vielä kertosäkeen. Peto on irti oli En kommentoi -levyn ensimmäinen single. Kun se otettiin vastaan hyvin, oli selvää, että pelättävää ei ole, koska levyllä oli lisää samanlaista ylivetämistä ja poskettomuutta.

Kappaleen videolla Tuisku istuu sängyllä naisten ympäröimänä, tuijottaa heidän ohi kameraan ja syö banaania.

”Se tuli yhtenä päivänä, että mikä on ensimmäinen asia, minkä ihminen näkee kaupassa. Prikulleen, se on se banaani. Se on aina siinä hedelmä-vihannes-osaston ekana. Se lähtee näin arkipäiväisestä ajatuksesta, että toi on se juttu, mutta tajuan tuossa tilanteessa, että tolla on niin paljon isompi merkitys.”

Tällä Tuisku ilmeisesti ei tarkoita Suomen pophistorian tähän asti ainoaa merkitystä, ei erityisen fallista sellaista: banaanit ovat ilmapalloja, joita teinit heiluttelevat Elämä lapselle -konserteissa.

Tuiskun keikoilla banaani on säästetty viimeiseksi. Taustatanssijoilla on banaaniasut, ja Tuisku puristaa käyrää hedelmää kourassaan. Syntisyys ylittää vain niukasti pyhäkoululaistason, Miley on kaukana ja provokatiivista vain se, mikä on aina jäänyt kertomatta ja mitä enää ei tarvitsekaan kertoa.

Homo? Hetero? En kommentoi.

 ykyaikaiselta poptähdeltä odotetaan tietenkin paljon enemmän kuin pelkkiä lekoja. On oltava paitsi pinta, myös oikeanlainen syvyys. Kuten moottoripyörällä Judas-videollaan (2011) ajava Lady Gaga.

”Kun Lady Gaga tuli, mie olin tosi fiiliksissäni siitä jo ekasta biisistä. Siis se, joka oli ennen Poker Facea. Mie katon, mikä se oli”, hän sanoo ja selaa puhelintaan.

”Just Dance! Tästä tuli sellainen, että wow, seuraava Madonna. Mutta onpa tässä kappaleessa tylsä kertsi. Ihan euroviisuja.”

Musiikkikriitikko Simon Reynolds jakaa uudessa Shock and Awe -glamrockhistoriikissään aiheensa sanatasolla kahtia. Aidon rockin vastakohta on keinotekoinen glam, joka ”vetää huomion itseensä feikkiydellään” ja tekee ”loputonta pakoa todellisuudesta friikkiyden ja julkisuuden fantasiaan”.

Glamin kaari kantaa David Bowiesta Lady Gagaan ja uuteen listapoppiin. Reynolds kirjoittaa, että jos alkuvaiheessa keinotekoista olivat esiintymisasut, sitten musiikkivideot, niin 2000-luvulla sitä on jo itse musiikkikin – poptähteyden viimeinen aito pesäke. Lady Gagakin kutsui musiikkiaan ”sieluttomaksi elektroniseksi popiksi”, Reynolds taas Gagaa ensimmäiseksi täysin digitaaliseksi artistiksi.

Antti Tuisku taas oli Suomen ensimmäisiä poppareita, jonka kappaleissa autotune oli efekti, jolla saatettiin riisua hänen äänestään kaikki inhimillisyys. Mutta feikkiyden estetiikasta Tuisku on myös poikkeus. Hänen show’nsa voi olla ylilyöty, hänen kappaleensa ja asunsa niin ikään, mutta kappaleiden hän haluaa olevan totta.

Siksi poptähti Antti Tuiskun sijaan välispiikkejä esittää Antti Tapani Tuisku. Ja siksi Tuisku on paljon suorempi kuin viestinsä vertauskuviin ja teatteriin verhonneet poptähdet: ”Kuinka moni teistä on ollut 12 vuotta kaapissa Antti Tuiskun kuuntelemisen suhteen? Se on ihan ok kuunnella Suomen kovinta poptähteä!” hän spiikkaa keikoillaan Hiton pelkuri -biisin, joka avaa vertauksen kuin maatuskan. Hei ho paita pois julistaa kaikenlaisten kehojen kauneutta. Blaablaa (en kuule sanaakaan) sitä, ettei huutelusta tarvitse eikä pidä välittää.

Se, mikä Lady Gagalle ja David Bowielle on osa roolia, on Tuiskulle koko missio. Sanoa mahdollisimman kovaan ääneen it gets better ja antaa tarvitseville sitä voimaa, mitä popmusiikki ja varsinkin Gagan ja Bowien kaltaiset hahmot ovat aina voineet antaa.

Samasta ovat laulaneet viime vuosien popsuuruuksista esimerkiksi Katy Perry, Ke$ha ja Rihanna. Kriitikko Robin James puhuu ”feminiinisestä hehkusta”, kuinka kappaleissa ihminen voi takoa tsemppinsä avulla melankolian timanteiksi, ilotulituksiksi, supertähteydeksi tai Lady Gagan tapauksessa kuuluisuudeksi. Shine bright like diamonds in the sky.

”Mie uskon, että jos oisin viisi vuotta sitten viestinyt noita samoja asioita, ei siinä olisi ollut järkeä. Että poliitikko puhuu, mihin Suomen pitää mennä, mutta kaikki näkee, että se ei oo itse sitä mieltä”, Tuisku sanoo.

”Kun nyt 12 vuoden jälkeen musassa kuuluu toi tyyppi sellaisena, millaiseksi oon sen aina mieltänyt, siitä tulee tosi paljon isompi ja kokonaisvaltaisempi paketti, joka kaikilla osa-alueilla makes sense.”

Se on Tuiskun vastaus ikikysymykseen hänen seksuaalisesta suuntautumisestaan. Siitä hän ei ole koskaan puhunut itse. Tai oikeas-
taan mistään yksityisestä. Kauppaan hän menee sulkemisaikaan pukeutuneena ”rönttä-Eetuksi”, jottei herättäisi huomiota, mutta Snapchatissä Tuisku näyttää elämäänsä hyvinkin läheltä, krapuloita ja lenkkejä koiran kanssa.

”Ei ihmiset tiedä, missä metsässä mie taaperran. Ihmisille tulee fiilis, että se Antti on tosi lähellä meitä, niin kuin mie ajatuksissani oonkin, mutta samaan aikaan on tosi selkeä raja, mihin se päättyy.”

Haastattelussakin hän on niin avoimena, että sitä rajaa on vaikea huomata, ennen kuin kiinnittää huomion sanavalintojen täsmälliseen ja harkittuun epämääräisyyteen. On terapiaa, romahduksia ja so-called parisuhteita, mutta nimiä tai yksityiskohtia ei yhtään sen enempää kuin on tarpeeksi.

”Multa on kysytty sata kertaa sitä, miksi mä en avaa mun yksityiselämää tai seksuaalista suuntautumista ihmisille. Nyt mä voin olla, että miksi helvetissä mie tekisin sen, kun ihmiset kuulee mun musiikissa, spiikeissä, kaikessa mun ajatuksen mun viestistä. Siitä tulee sellainen olo, että nimenomaan! Ei sillä oo mitään väliä!”

Vuonna 1972 ollessaan naimisissa ensimmäisen vaimonsa Angelan kanssa David Bowie totesi: ”Olen homo, olen ihan aina ollut. Siitä lähtien kun olin David Jones.”

”Olen biseksuaali, jolla ei ole koskaan ollut seksiä miehen kanssa”, sanoi puolestaan Sueden Brett Anderson kaksi vuosikymmentä myöhemmin.

Mutta toisin kuin poptähdet, jotka ovat tehneet seksuaalisuudestaan teatteria, Tuiskun ratkaisu on tylyydessään päinvastainen ja siksi samanlainen suojamuuri. En kommentoi, katsokaa ja päätelkää itse, minä olen homo, hetero, ihan sama, kunnes kaappi avataan, paitsi ettei sitä avata.

Shakiraa, Christinaa, Craig Davidia”, rovaniemeläinen Antti Tuisku kertoi levyhyllystään kameralle Idolsin kokelasvideollaan vuonna 2003. Se oli hänen ensimmäinen minuuttinsa julkisuudessa ja huipentui Tuiskun luupattuun ääneen.

”Mutta britneybritneybritneybritneybritney. Britney on ihan ehoton!” 19-vuotias Tuisku tohkeili Britneyn Oops! I Did it Again... -levyä kameralle.

Britney Spearsin tuorein single Slumber Party taas on vuoden 2016 näkemys kymmenisen vuotta vanhasta popista. Tuisku kertoo katsoneensa videon juuri kotonaan.

”Kun katsoo, miltä Britney näyttää, niin siinä on kaikki palaset kohdallaan. Mutta ei maailman Spotifyn top 50:stä löydä yhtään sen biisiä. Ennen En kommentoi -levyä mulla oli sama tilanne. Ainut lähtökohta oli, että musa pitäis saada striimaamaan.”

Britney Spears oli aikoinaan samanlainen naapurintyttö kuin Antti Tuisku oli naapurinpoika. Baby One More Time ja Tuiskun esikoissingle En halua tietää olivat molemmat hittejä, joiden pohjalta moni tiesi, mutta kukaan ei uskaltanut sanoa ääneen, että artistit saattaisivat aivan hyvin pysyä pinnalla toistakymmentä vuotta.

Sen sijaan molemmat leimattiin kaupalliseksi hömpäksi, keskinkertaisiksi laulajiksi ja tanssijoiksi, jotka, apua, eivät edes itse tehneet kappaleitaan. Rock-sääntöjen mukaan ongelma, pop-sääntöjen mukaan mitä väliä. Pahinta tietenkin oli, kuinka he sulattivat ensin 1990-luvun taitteessa syntyneiden tyttöjen sydämet ja sitten sielut.

Koska Britney oli muutaman vuoden vanhempi ja aloitti uransa muutaman vuoden nuorempana, Tuisku ehti 2000-luvun alussa nauhoittaa vhs:lle kaikki MTV:n VMA-gaalat ja odotti erityisesti, millainen juuri Britneyn show on.

Nyt Tuisku katsoo uutta videota pohdiskelevaisena. Ei Slumber Partyssakaan mitään vikaa ole, mutta.

”Mie kuuntelen aina kaiken, mitä Britneyltä tulee, mutta viimeiset kaksi–kolme levyä ei oo enää sellaisia, että mie ite artistina oisin että wou, nää on keksineet tällaisen jutun.”

On tosin yksi poikkeus. Tuiskun Party (papiidipaadi) on Jurekin lapsuudenlallatus, joka päätyi kaikkiin Suomen yleisyökerhoihin.Kappale kertoo siitä, kuinka ensin on tehtävä töitä niin paljon ja kovaa, ettei pysty, sitten bailattava niin paljon ja kovaa, ettei pysty.

Aivan kuten Britney Spearsin Work Bitch vuodelta 2013.

”Se oli meidän refe!” Tuisku huudahtaa ja lyö kätensä yhteen.

Party (papiidipaadi) paitsi sulki Britney-ympyrän, oli Tuiskun viimeinen niitti. Nyt En kommentoi -levy on ollut listoilla puolitoista vuotta ja myynyt triplaplatinaa sekä voittanut Emmoja. Isoja hittejä siltä on deluxe-painos mukaan luettuna julkaistu jo viisi.

Se oli silti vasta alkua, kuten pitikin. Huhtikuussa Hartwall Areenassa Tuisku laskeutui lavalle poliisiautossa, myöhemmin kesän festareilla vankikopista. Jokainen keikka alkoi sillä, kun Tuisku tuli pakkopaidassa lavalle ja repi sen päältään.

Ja spiikkasi: ”Tässä paikassa on vain yksi mies ja sen nimi on Antti Tapani Tuisku.”

Sellainen mies, jolla on Suomen tiukimmat housut, joka twerkkaa, tanssii valtavin lantioliikkein ja riisuu paitansa niin kuin paita riisutaan, jos sen haluaa olevan osa show’ta.

”Mä näen mun show’n hyvänlaisena, artistille ominaisena hävyttömyytenä. Totta kai media on nostanut ne teemat omiin otsikoihinsa, koska tässä on pätenyt se, ettei Suomessa ole tämäntyyppiseen ’hävyttömyyteen’ ehkä totuttu.”

Ei tietenkään ollut totuttu, sillä ei Suomessa ollut totuttu poptähtiinkään. Kunnes viime kesänä heitä oli kolme: Cheek, Sanni ja kymmenen levyä julkaissut Idols-kolmonen Antti Tuisku.

Britney Spears selvisi siitä, millaista on olla teinityttö. Kunnes vuonna 2007 se painoi liikaa ja hän romahti.

Viime vuoden elokuussa, Tuiskun Petokesän loppumetrien aikaan Britney esiintyi samanikäisen Beyoncén ja parikymppisen Alessia Caran seassa MTV Video Music Awardsissa. Toimittaja Lindsay Zoladz kirjoitti gaalan jälkeen The Ringer -sivustolla, että Britney oli kuin elokuvassa, johon häntä ei ole koskaan valittu esiintymään, ja opetellut pelaamaan säännöillä, jotka eivät ole enää voimassa.

”Onhan siinä helvetin suuri kontrasti, että se esiintyy ennen Beyoncéa VMA:ssa ja tulee olo, että koska sillä on viimeks ees ollut mikrofoni kädessään, kun ei se osaa ees playbäkkää”, Tuisku sanoo.

Antti Tuisku selvisi siitä, että häntä rakastivat teinitytöt, jotka vaativat ensin paljon, mutta sitten kasvavat ja jättävät vanhat idolinsa tyhjän päälle. Sillä aikaa vanhat säännöt ovat aina ehtineet muuttua niin, että menneen talven idolit loppusijoitetaan talent-tuomaristoihin ja videogaaloihin. Siksi Antti Tuiskukin joutui opettelemaan uudet säännöt. Tai pikemminkin kirjoittamaan ne Suomeen itse.

Juuri sitä varten hän oli oikeastaan harjoitellut koko elämänsä. Tuijottamalla pimeässä olohuoneessa salaa Madonnaa ja myöhemmin opiskelijakämpässään Britneytä.

Tammikuussa hänellä olisi ollut mahdollisuus mennä katsomaan elämänsä ensimmäistä kertaa Britneyn keikkaa Las Vegasissa.

”Vaikka se oli kummiskin se artisti, jonka esityksiä mie silloin nauhoitin ja venasin, niin en mie edes harkinnut.” ■

Ylelle osaamista ulkomailta

Avaaja. Teema- ja Fem-kanavia ei saisi yhdistää ja YleX:n voisi siirtää kokonaan verkkoon, ehdottaa Alex Nieminen.

Kolmasosa tiedotusta, kolmasosa koulutusta ja sivistystä ja kolmasosa viihdettä. Sellainen ”BBC:läisen mallin mukainen” kolmijako Yleen sopii, sanoo Alex Nieminen. Hän on strategista viestintäsuunnittelua tekevän N2-konsernin toimitusjohtaja – N2:n verkkosivujen mukaan siis ”kiteyttää, konseptoi ja innostaa”.

Ylenkin konseptia hän on pohtinut, vaikka ei yhdykään perinteiseen Yle-kritiikkiin. Hänen mielestään Yle ei ole liian viihteellinen, liian marginaalinen tai uhka kaupallisen median toimintaedellytyksille.

Yle on kaupalliselle medialle ainoastaan kirittäjä, Nieminen sanoo, mutta sen toimintalogiikka on eri. Siksi viime syksynä tehtiin virhe, kun Yle päätti yhdistää Femin ja Teeman saman kanavapaikan alle. Hänestä Yle toimi siinä vastoin sille annettua julkisen palvelun tehtävää.

”Jos Yle Teemaa ei olisi, sellaista ohjelmaa ei näyttäisi faktisesti kukaan. Ja samoin mikäli ruotsinkielistä televisiotarjontaa ei olisi lailla suojattu, niin meillä ei olisi sitä ollenkaan”, hän sanoo.

Nieminen kirjoitti Facebookissakin julkaisemansa kannanoton, jonka allekirjoitti suuri määrä tiede- ja kulttuuriväkeä. Hänestä Teema olisi pitänyt jättää omaksi kanavakseen, ja Femin ohjelmisto sijoittaa osaksi kolmen jäljelle jäävän kanavan ohjelmistoa.

Ylellä yhdistämistä perusteltiin Areenan kehittämisellä. Vaikka Nieminenkin haluaa panostuksia Areenaan, hänestä on erikoista, että kaksikielisessä Suomessa ei vieläkään pystytä hyväksymään ruotsinkielistä ohjelmistoa osana pääkanavien ohjelmatarjontaa.

”Julkisen palvelun yhtiölle sen ei missään tapauksessa pitäisi olla ongelma”, hän sanoo. ”Nyt ruotsin kieli ghettoutetaan tällaiselle osapäiväkanavalle.”

Jos jostain pitää säästää, Nieminen aloittaisi TV2:sta.

Televisiota helpommin hän löytää rukattavaa radion puolelta. Aikoinaan Radiomafiaa perustamassa ollut Nieminen muuttaisi YleX:n monipuoliseksi, verkossa toimivaksi sisältökokonaisuudeksi, sillä nuoret kuuntelevat muutenkin radiota älypuhelimillaan, joissa ei usein ole radiovastaanottimia. Hänestä YleX voisi olla verkkoalusta, jossa olisi elementtejä sekä radio- että tv-toiminnasta, livelähetystä, ohjelmakirjasto ja soittolistoja. Se olisi myös valmistautumista tulevaisuuteen, sillä Nieminen ei usko, että radiolupia tullaan jakamaan kovin pitkään.

YleX:ltä vapautuville radioaalloille Nieminen perustaisi BBC Radio 6:n tyyppisen vaihtoehtoista musiikkia ja laatuohjelmia tarjoavan kanavan.

”YleX:n tehtäviä hoitaa moni kaupallinen kanava.”

Jos mietitään Niemisen kolmijakoa, suurimmat ongelmat ovat hänestä viihdetarjonnan puolella. Yle voisi hakea osaamista vaikka palkkaamalla ohjelmapäätöksistä vastaavan päällikön ulkomailta, Nieminen sanoo. Lisäksi hän toivoisi, että Ylen päälliköt osallistuisivat julkiseen keskusteluun nykyistä enemmän.

”Briteissä BBC:n päälliköt ovat osana julkista keskustelua. En muista, milloin olisin nähnyt täällä vaikka jonkun viihdepäällikön haastattelun.”

Yleä on kritisoitu tehottomuudesta, ja se kritiikki ei ole aiheetonta Ylellä aikoinaan työskennelleen ja sieltä paljon ihmisiä tuntevan Niemisenkään mielestä.

Jyrki Katainen ihmetteli vuonna 2013 Ilta-Sanomien haastattelussa tiedotustilaisuuksiin saapuvien Ylen toimittajien suurta määrää verrattuna kaupallisiin medioihin. Niemisen mukaan ongelmat ovat kuitenkin pomoportaassa. Pomoja 
on liikaa, resurssit pitäisi eri johtoportaiden sijaan suunnata sisältöihin, hän sanoo. Tässä asiassa Yle voisi hänestä ottaa oppia ketterämmiltä kaupallisilta toimijoilta.

”Se on myös tällainen maan tapa, että toivotaan, että ikävät asiat häviävät itsestään. Mutta mitä kauemmin siinä menee, sitä alttiimpi Yleisradio on ulkopuoliselle kritiikille rahankäytöstään ja muusta.” ■

Kannanotto: Suomen pakolaispolitiikkaa pitää muuttaa

Yli sata tieteentekijää, joukossa lukuisia professoreja, on mukana kannanotossa, joka vaatii muutosta Suomen pakolaispolitiikkaan.

Image julkaisee kannanoton. 

Irakilaiset ja afganistanilaiset turvapaikanhakijat osoittavat mieltään kolmatta viikkoa Rautatientorilla. He ovat Suomen uusien turvapaikkalinjausten uhreja. Sisäministeriö ja Maahanmuuttovirasto ovat puolustaneet tiukentunutta linjaansa sillä, että se noudattaa eurooppalaista käytäntöä. Ne ovat myös esittäneet, että kielteisten turvapaikkapäätösten lisääntynyt osuus on seurausta parantuneesta turvallisuustilanteesta lähtömaissa. Kielteisten päätösten kasvanutta osuutta on perusteltu myös sillä, että hakijoiden profiili on muuttunut.

Ihmisoikeus- ja pakolaisjärjestöt ovat kritisoineet linjausta, jonka mukaan Irakin, Afganistanin ja Somalian turvallisuustilanne ei edellytä kansainvälisen suojelun myöntämistä kyseisistä maista tuleville turvapaikanhakijoille. Turvapaikanhakijoiden profiilin muuttumisesta ei myöskään ei ole esitetty mitään näyttöä. Sen sijaan ihmisoikeusaktivistit, tutkijat, uskonnolliset yhteisöt, toimittajat, oppositiopoliitikot ja virkamiehet sekä tavalliset kansalaiset ovat kritisoineet turvapaikkapolitiikan epäinhimillistä käännettä.

Samalla kun pakolaiskeskustelun humanitääriset ulottuvuudet ovat jääneet varjoon, turvapaikanhakijat ovat joutuneet painostuskeinojen kohteeksi ja heidät esitetty turvallisuusuhkina. Sisäministeriön lausunnossa 19.12.2016 (Laitonta maahantuloa ehkäistään viranomaisyhteistyöllä) korvataan käsite ”paperiton” ”laittomalla oleskelulla” viitatessa sotia ja vainoa pakeneviin ihmisiin. Näin siitä huolimatta, että kansainvälinen tutkijayhteisö on kyseenalaistanut termin ”laiton” käytön, kun puhutaan turvapaikanhakijoista.

Viranomaisten retoriikan muutos näkyy myös maahanmuuttoa käsittelevän ministerityöryhmän asiakirjassa 16.12.2016 (Toimenpidesuunnitelma laittoman maassa oleskelun ehkäisyyn ja hallintaan). Asiakirja kuvaa koventuneita asenteita. Se suosittelee sosiaali- ja terveydenhoidon henkilökuntaa ilmiantamaan paperittomia.

Myönteisten turvapaikkapäätösten osuus on laskenut rajusti viimeisen vuoden aikana samalla kun yhä useampi ihminen on hakenut turvaa Suomesta. Toukokuussa 2016 voimaantulleella lakimuutoksella Suomi luopui mahdollisuudesta myöntää kansainvälistä suojelua humanitäärisin perustein. Vuonna 2016 irakilaisista turvapaikanhakijoista 18 prosenttia sai turvapaikan Suomesta EU:n keskiarvon ollessa 61 prosenttia. Perheenyhdistämisen sekä juridisen avun ehtoja on Suomessa tiukennettu ja kielteisen turvapaikkapäätöksen valitusaikaa on lyhennetty.

Painotamme, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden ihmisarvoa on kunnioitettava. Suomen lainsäädäntö takaa jokaiselle oikeuden perusturvaan. Vastaanottokeskuksista häädetyt ihmiset eivät saa jäädä taivasalle. Tähän mennessä Sisäministeriö on kritisoinut kansalaisjärjestöjä ja kirkollisia tahoja kadulle joutuneiden auttamisesta.

Suomella ei ole palautusopimusta Irakin kanssa. Tästä huolimatta käännytykset Irakiin ovat arkipäivää. Osa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista joutuu odottamaan palautusta vankilamaisissa olosuhteissa, esimerkiksi Metsälän säilössä. Tilanne on erityisen vaikea perheille, jotka ovat useassa tapauksessa hajotettu. Tilanne on myös erityisen vaikea alaikäisille, joiden parasta YK:n yleissopimus lasten oikeuksista turvaa (Suomi on saattanut sopimuksen lailla voimaan vuonna 1991). Monet turvapaikanhakijat ovat uupuneita, vakavasti masentuneita ja pelkäävät henkensä puolesta. Suomen mielenterveysseura ilmaisi syksyllä 2016 huolensa kielteisen turvapaikkapäätösten saaneiden lisääntyneestä itsemurhariskistä.

Helsingin keskustassa mieltään osoittavat kielteistä päätöstä pelkäävät turvapaikanhakijat vetoavat viranomaisiin ja päätöksentekijöihin oikeudenmukaisen turvapaikkaprosessin puolesta. Demokratia edellyttää, että päätöksentekijät kantavat vastuun päätöstensä seurauksista.

Vetoamme Suomen hallitukseen sekä virkamiehiin, jotka vastaavat tiukentuneesta pakolaispolitiikasta, että ihmisoikeuksia ei sivuutettaisi. Annamme tukemme mieltään osoittaville turvapaikanhakijoille heidän vaatimuksissaan saada oikeudenmukaista ja ihmisarvoista kohtelua. Vaadimme, että turvapaikanhakijoiden palautukset lopetetaan, kunnes nykyiseen käytäntöön liittyvät epäkohdat on korjattu.

Sinikka Aapola-Kari Tutkimusjohtaja, Nuorisotutkimusseura

Jutta Ahlbäck Projektitutkija, Åbo Akademi

Risto Alapuro Professori emeritus, Helsingin yliopisto

Maarit Alasuutari Professori, Jyväskylän yliopisto

Pertti Alasuutari Akatemiaprofessori, Tampereen yliopisto

Rolle Alho Tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto

Anu Hanna-Anttila Tutkimuspäällikkö, Metalliliitto

Anneli Anttonen Professori, Tampereen yliopisto

Ilkka Arminen Professori, Helsingin yliopisto

Paul Van Aerschot Dosentti, Helsingin yliopisto

Tiina Arppe Dosentti, Helsingin yliopisto

Klas Backholm Apulaisprofessori, Helsingin yliopisto

Riikka Bado Tutkiva teatterintekijä

Gwenaelle Beauvois Lehtori, Helsingin yliopisto

Erna Bodström Tutkija, Helsingin yliopisto

Georg Boldt Tutkija, Tampereen yliopisto

Kristiina Brunila Apulaisprofessori, Helsingin yliopisto

Linda Bäckman Tutkija, Åbo Akademi

Karin Creutz Tutkija, Helsingin yliopisto

Veikko Eranti Tutkija, Tampereen yliopisto

Jani Erola Professori, Turun yliopisto

Matti Eräsaari Tutkija, Helsingin yliopisto

Camilla Granholm Lehtori, Helsingin yliopisto

Linda Haapajärvi Tutkija, EHESS

Ilka Haarni Dosentti, Helsingin yliopisto

Camilla Haavisto Tutkijatohtori, Åbo Akademi

Nelli Hankonen Akatemiatutkija, Tampereen yliopisto

Hannele Harjunen Yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto

Johanna Hiitola Lehtori, Jyväskylän yliopisto

Markus Himanen Tutkija, Tampereen yliopisto

Peter Holley Tutkija, Helsingin yliopisto

Päivi Honkatukia Professori, Tampereen yliopisto

Marja-Liisa Honkasalo Professori, Turun yliopisto

Karina Horsti Akatemiatutkija, Jyväskylän yliopisto

Ida Hummelstedt-Diedou Tutkija, Helsingin yliopisto

Aleksi Huhta Tutkija, Turun yliopisto

Elsi Hyttinen Tutkija, Turun yliopisto

Juho Härkönen Professori, Stockholms universitet

Eila Isotalus Tutkija, University College London

Marjaana Jauhola Akatemiatutkija, Helsingin yliopisto

Maija Jokela Tutkija, Tampereen yliopisto

Eeva Jokinen Professori, Itä-Suomen yliopisto

Ilse Julkunen Professori, Helsingin yliopisto

Katarina Jungar Lehtori, Helsingin yliopisto

Markus Jäntti Professori, Helsingin yliopisto, VATT

Mirjam Kalland Rehtori, Svenska Social-och Kommunalhögskolan, Helsingin yliopisto

Annastiina Kallius Tutkija, Helsingin yliopisto

Johannes Kananen Yliopistolehtori, Helsingin yliopisto

Anu Kantola Professori, Helsingin Yliopisto

Johanna Kantola Akatemiatutkija, Helsingin yliopisto

Anu Katainen Lehtori, Tampereen yliopisto

Marja Katisko Tutkija, DIAK

Suvi Keskinen Akatemiatutkija, Turun yliopisto

Ullamaija Kivikuru Professori emerita, Helsingin yliopisto

Lotta Koistinen Tutkija, Turun yliopisto

Anu Koivunen Professori, Stockholms universitet

Kalle Korhonen Dosentti, Helsingin yliopisto

Aino Korvensyrjä Tutkija, Helsingin yliopisto

Hanna Kuusi Yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto

Anitta Kynsilehto Tutkijatohtori, Tampereen yliopisto

Aapo Kähönen Dosentti, Helsingin yliopisto

Jukka Könönen Tutkija, Helsingin yliopisto

Liisa Laakso Rehtori, Tampereen yliopisto

Sofia Laine Dosentti, Helsingin yliopisto

Mikko Lagerspetz Professori, Åbo Akademi

Tuomas M.S. Lehtonen Pääsihteeri, SKS

Markus Leikola Kirjailija

Johanna Leinonen Dosentti, Siirtolaisuusinstituutti

Kirsti Lempiäinen Lehtori, Lapin yliopisto

Annika Lillrank Lehtori, Helsingin yliopisto

Carl-Gustav Lindén Tutkijatohtori, Helsingin ylipisto

Eeva Luhtakallio Lehtori, Tampereen yliopisto

Mari Maasilta Lehtori, Lappin yliopisto

Mianna Meskus Akatemiatutkija, Helsingin yliopisto

Kaarina Nikunen Professori, Tampereen yliopisto

Camilla Nordberg Akatemiatutkija, Helsingin yliopisto

Lena Näre Apulaisprofessori, Helsingin yliopisto

Sari Näre Dosentti, Helsingin yliopisto

Elina Oinas Professori, Helsingin yliopisto

Antero Olakivi Tutkija helsingin yliopisto

Emilia Palonen Lehtori, Helsingin yliopisto

Saara Pellander Tutkijatohtori, Helsingin yliopisto

Maija Peltola Tutkija, Nuorisotutkimusseura

Virve Peteri Tutkija, Tampereen yliopisto

Vesa Puuronen Professori, Lapin yliopisto

Niko Pyrhönen Tutkija, Helsingin yliopisto

Tobias Pötzsch Tutkija, Helsingin yliopisto

Susanne Österlund- Pötzsch Dosentti, Åbo Akademi

Anssi Peräkylä Professori, Helsingin yliopisto

Päivi Pirkkalainen Tutkija, Jyväskylän yliopisto

Panu Raatikainen Dosentti, Tampereen yliopisto

Anna Rastas Professori, Tampereen yliopisto

Marjaana Rautalin Tutkijatohtori, Tampereen yliopisto

Hanna Repo Tutkija, Turun yliopisto

Leena-Maija Rossi Tutkija, Helsingin yliopisto

Maria Ruotsala Elokuvaohjaaja

Pajari Räsänen Tutkija, Helsingin yliopisto

Kirsi Saarikangas Professori, Helsingin yliopisto

Eija Saarikivi Kulttuurituottaja

Arttu Saarinen Dosentti, Turun yliopisto

Kirsti Salmi-Niklander Tutkijatohtori, Helsingin ylipisto

Tom Sandlund Professori emerita, Helsingin yliopisto

Beata Segerkrantz Vastuullinen tutkija, Helsingin yliopisto

Minna Seikkula Tutkija, Turun yliopisto

Matti Similä Professori emeritus, Helsingin yliopisto

Harriet Silius Professori emerita Åbo Akademi

Oula Silvennoinen Dosentti, Helsingin yliopisto

Stefan Sjöblom Professori, Helsingin yliopisto

Pamela Slotte Akatemiatutkija, Helsingin yliopisto

Jan Sundberg Professori, Helsingin yliopisto

Jukka Syväterä Tutkijatohtori, Tampereen yliopisto

Liina Sointu Tutkija, Tampereen yliopisto

Tiina Sotkasiira Tutkija, Itä-Suomen yliopisto

Johanna Sumiala Lehtori, Helsingin yliopisto

Juha Suoranta Professori, Tampereen yliopisto

Teivo Teivainen Professori, Helsingin yliopisto

Tuula Teräväinen de Litardo Tutkija, Itä-Suomen yliopisto

Miika Tervonen Dosentti, Helsingin yliopisto

Salla Tuori Apulaisprofessori, Åbo Akademi

Marja Tiilikainen Akatemiatutkija, Helsingin yliopisto

Reetta Toivanen Dosentti, Helsingin yliopisto

Sanna Valtonen Tutkija, Helsingin yliopisto

Tiina Vaittinen Tutkija, Tampereen yliopisto

Sirkku Varjonen Tutkija, Helsingin yliopisto

Soile Veijola Professori, Lapin yliopisto

Liisa Voutilainen Tutkija, Helsingin yliopisto

Esa Väliverronen Professori, Helsingin yliopisto

Östen Wahlbeck Lehtori, Helsingin yliopisto

Anu Wartiovaara Akatemiaprofessori, Helsingin yliopisto

Marjukka Weide Tutkija, Jyväskylän yliopisto

Rita Wickholm Hallintopäälikkö, Svenska Social-och Kommunalhögskolan, Helsingin yliopisto

Sirpa Wrede Lehtori, Helsingin yliopisto

Tuomas Ylä-Anttila Dosentti, Helsingin yliopisto

Hanna Ylöstalo Tutkijatohtori, Tampereen yliopisto

Minna Zechner Tutkintopäällikkö, Seinäjokki AMK

Henrika Zilliacus-Tikkanen Lehtori, Helsingin yliopisto

Kim Zilliacus Lehtori, Helsingin yliopisto

Noin viikon uutiset on tv-muotoon siirrettyä stand upia, sanoo Jukka Lindström. Huolellisen käsikirjoituksen avulla on tarkoitus luoda illuusio siitä, että kaikki on improvisoitua. Lindström ei usko satiirin voimaan tai yhteiskunnalliseen tehtävään mutta ei pelkää myöskään suututtaa vallanpitäjiä.

Suomalaisia sketsisarjoja on helppo 
luetella, mutta satiiria ei tule mieleen 
kuin Iltalypsy ja Hyvät herrat. Miksi sitä 
ei tehdä?

Onhan tv:ssä ollut se ohjelmapaikka ennen Uutisvuotoa, jossa on ollut jollain tapaa poliittista satiiria. Presidentin kanslia, Itse valtiaat, YleLeaks, Iltalypsy. Mutta nämä ohjelmat eivät ole kolahtaneet minulle. YleLeaks oli aluksi uudenlaista satiiria siksi, että tyypit esiintyivät siinä omalla nimellään, kunnes pilasivat sen. Henkilöistä tehtiin sketsihahmoja. Ihmisten puolue 
on kova. Atte Järvistä pitää kehua.

Miten kommentoisit väitettä, jonka mukaan satiiri on voimatonta ja hyödytöntä, koska se ei muuta mitään. Vapauttavan naurun jälkeen kaikki on ennallaan.

Olen täsmälleen samaa mieltä.

Malcolm Gladwell kritisoi podcastissaan, että esimerkiksi Sarah Palinin kannattajat saivat tukea käsityksilleen Palinin hienoudesta, kun he katsoivat Tina Feyn esittämää hahmoa Saturday Night Livessä. Palinin hahmolla pelleily ei osoittanutkaan, että täysin kyvytön ihminen oli nostettu varapresidenttiehdokkaaksi, vaan teki hänestä suositun karikatyyrin.

The Satire Paradox, olen kuunnellut sen. Ongelma on, jos satiiri jää sketsihahmojen rakentamisen tasolle. Sarah Palinin ja 
ehkä vähän Donald Trumpin kaltaiset 
hahmot säästyvät, koska heidän pintakerrokseensa on niin herkullista tarttua. Satiiri jää ulkopintaan, eikä päästä ideologiaan, toiminnan taustoihin, päätöksiin 
tai inkompetenssiin.

Trump on räyhännyt SNL-ohjelmalle hänestä tehdystä hahmosta. Ilmeisesti kukaan ei ole suuttunut NVU:lle?

Minulle ei ole tullut poliitikoilta mitään palautetta. Meidän ohjelmamme on aika hyväntahtoinen. Luulen, että poliitikot ymmärtävät pelin. Että kyse on viihteestä.

Millaisen reaktion haluaisit saada aikaan? Vai onko tavoite olla suututtamatta?

En tee tätä poliitikkoja varten. Tätä tehdään, Studio Julmahuvia lainaten, pätemisen tarpeesta. Että pääsisi telkkariin. Vakavasti puhuen minulle komiikan tekemisen motiivi on pyrkimys kommunikaatioon yleisön kanssa. Nauru vahvistaa sen, että kommunikaatio toimii. Varsinkin lavalla on hienoa, kun yleisö nauraa. Silloin tuntuu, että hetken aikaa ollaan saman ajatuksen äärellä yhdessä. Se on koukuttava fiilis.

Aiheenne tulevat politiikasta. Mitkä 
vallankäytön alueet jäävät katveeseen?

Mehän olemme täysin riippuvaisia siitä, mitä uutisissa käsitellään. Katveeseen jäävät talouselämän päätökset ja EU-tason päätökset. Mutta kuka jaksaisi sellaista katsoa? Suomessahan EU-politiikan seuranta tiedotusvälineissä on liian pientä. Ihmiset eivät altistu EU-päätöksenteon kiemuroille ja siellä olevalle henkilögallerialle.

Millaisen täydellisen tosipohjaisen vitsin haluaisit kirjoittaa Noin viikon uutisiin?

Se että… Juha Sipilä yrittäisi vaikuttaa Ylen journalismiin. Mutta sehän ei ole totta.

Mitä ja ketä et uskaltaisi pilkata?

Ei ole ketään, jota en uskaltaisi pilkata, mutta esimerkiksi Charlie Hebdo -isku pani ajattelemaan. Suomessa ollaan Putiniltakin aika hyvin turvassa. Mutta median isoimmat pomot, omistajat ja päätoimittajat? Minulla ei ole mitään heihin liittyvää, mistä lähtisin vitsailemaan, mutta jos sieltä paljastuisi jotain, mitä silloin kävisi? Siellä on valtakeskittymä, josta ei puhuta, mielipidevaltaa ja jopa taloudellista valtaa.

Olet koulutukseltasi yhteiskuntatieteiden maisteri valtio-opista, et näyttelijä. Miten tämä on vaikuttanut koomikonuraasi?

Halusin päätyä opiskelemaan teatteria, mutta en päässyt edes Tampereen ylioppilasteatteriin näyttelijäksi. Se olisikin ollut väärä ammatinvalinta. Päädyin opiskelemaan politiikantutkimusta ja lähdin mukaan Snorkkeli-improvisaatioryhmään. Kun menin opiskelijaharjoittelijaksi ulkoministeriöön, tajusin, että minusta ei voi tulla virkamiestä. Otin journalistiikan sivuaineeksi, pääsin harjoitteluun Ylelle ja jäin sille tielle toimittajan hommiin. Helsinkiin muutettuani aloin tehdä stand upia. Silloin tuli Get Up, Stand Up -ohjelma Subtv:stä, ja totesin, että jos nuo tyypit tämän voittavat, niin pärjään, koska olen sata kertaa hauskempi. Kisan voitti Sami Hedberg, kakkoseksi tuli Pirjo Heikkilä.

Millainen on hyvä stand up -numero?

Parhaassa stand upissa ei tulla yläpuolelta osoittamaan yhteisön ja yhteiskunnan ongelmia, vaan näytetään, että minä ja te olemme yhdessä osa sitä ongelmaa. Siinä pitää olla läsnä tietynlainen itsereflektio ja itseironia, ja se pitää saada vielä myytyä yleisölle. Lopulta ei ole muuta kuin nauru, jäädään hämmästyksen tilaan, että aika voimattomia pikku olioita me tässä maailmankaikkeudessa olemme. ■

Jukka Lindström on kouluttajana Imagen seuraavassa kirjoittajakoulutuksessa 4.5. Lue lisää!

Imagen erittäin hauska kirjoittajakoulu 4.5.

Mikä on hauskaa? Mistä hauska syntyy? Opiskelemme tällä kertaa hauskan kautta kirjoittamisen saloja.
Imagen kirjoittajakoulutuksessa alan huiput neuvovat, miten kirjoittaa hauskasti, satiirisesti ja liikuttavasti. Hauskan ja koskettavan taustalla on samoja mekanismeja. Kurssi sopii kaikille kirjoittamisesta kiinnostuneille ja työssään kirjoittaville, oli kyse sitten lehtijutuista, blogeista, tiedotteista tai vaikkapa luennoista tai esityksistä. Koulutus järjestetään 4.5.2017. Liput tästä.

Ohjelma:

12.30 Avaus: Vitsillä sisään

Päätoimittaja Heikki Valkama

12.35 Näin kirjoitetaan hauska, Jukka Lindström

Noin viikon uutisten Jukka Lindström kertoo, mitä on oppinut käsikirjoittamisesta.

13.20 Häpeä, Miina Supinen

Häpeä ei aina ole hauskaa. Mutta kirjoittaessa pitää aina ylittää häpeän kynnys. Ja mitä rehellisemmin kirjoittaa, sitä enemmän häpeää pelissä. Miina Supinen opastaa keskellä häpeää.

14.15 Kahvitauko

14.30. Sen ei tarvitse olla vakavaa, jotta se toimii, Matti Markkola

Fazerin Suomen kovimmaksi somebrändiksi nostamassa ollut Matti Markkola kertoo, miksi hauskuus on sosiaalisen median perusyksikkö.

15.20 Satiirityöpaja, Janne Zareff

Satiiria opettanut ja huumorista väitöskirjan tehnyt toimittaja, Noin viikon uutisia ja Pressiklubia tehnyt käsikirjoittaja Janne Zareff kertoo huumorin kirjoittamisen käytännöistä.

Tilaisuus päättyy kello 17.00 mennessä

Hanki liput tästä.

Paikka: A-lehdet, Risto Rytin tie 33

Aika: klo 12:30-16:30, 

Liput sisältävät luennot, tuoreen Image-lehden, kahvit ja kahvileivän.

Liput saa Tiketistä.

Taide- ja kulttuurialan ammattilaisten kannanotto Suomen maahanmuuttopolitiikkaan

Noin 10 000 taide- ja kulttuurialan ammattilaista on mukana kannanotossa, joka vaatii muutosta Suomen maahanmuuttopolitiikkaan.

Image julkaisee kannanoton. 

Viime viikolla tiedemaailman vaikuttajat ottivat kantaa humaanin pakolaispolitiikan ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen puolesta. Me taide- ja kulttuurialan ammattilaiset jaamme Suomen maahanmuuttopolitiikkaan liittyvän huolen. Turvapaikkapäätöksiin liittyviä valitusaikoja on lyhennetty, turvapaikkaperusteita kiristetty ja perheenyhdistäminen on tehty entistä vaikeammaksi. Turvapaikkapäätöksiä tehdään usein puutteellisin perustein. Virheellisten päätösten seuraukset ovat syviä inhimillisiä tragedioita. Pikku hiljaa ne myös nakertavat suomalaista yhteiskuntarauhaa sekä luottamusta järjestelmään ja suomalaisiin viranomaisiin. Paperittomiksi tänne jäävät muodostavat uuden osattomien joukon, joka voi altistua rikollisuudelle ja hyväksikäytölle. Humaanitäärisiin arvoihin perustuva politiikka voisi estää tämän.

Vaadimme, että turvapaikanhakijoiden perus- ja ihmisoikeuksia kunnioitetaan niin hakuprosessissa kuin muussakin kohtelussa. Kaikille – myös turvapaikanhakijoille ja paperittomille – on taattava lainmukainen ja Suomen kansainvälisiä sitoumuksia noudattava oikeusturva. Pakkopalautukset kesken prosessin on lopetettava. Ne eivät ole oikeusvaltiona pitämämme Suomen arvojen mukaisia. Vetoamme Suomen hallitukseen ja virkamiehiin, etteivät he sivuuttaisi maamme perustuslakia ja ihmisoikeuksia turvapaikkapäätöksiä tehtäessä.

Muistutamme myös, että sananvapaus ja oikeus osoittaa mieltään on rajoittamaton ja kuuluu avoimessa ja demokraattisessa valtiossa kaikille – myös turvapaikanhakijoille. Annamme täyden tukemme turvapaikanhakijoiden oikeudelle osoittaa mieltään Helsingin Rautatientorilla.

Helsingissä 10.3.2017 

Merja Aakko, kirjoittaja
Veikko Aalste, teatteriopiskelija
Leena Aaltio, museotyöntekijä
Mikko Aaltio, muusikko
Niklas Aaltio, radiotyöntekijä, levykauppias
Katri Aaltio,  teatteriohjaaja ja käden taitojen opettaja
Anna Aalto, valokuvaaja
Anna-Kaisa Aalto, kultaseppä, lasihelmen tekijä
Elina Aalto, muotoilija
Klaus Aalto, muotoilija
Laura Aalto, kehitysjohtaja
Maija Aalto, toimittaja
Minna Aalto, mångsysslande humanist
Reetta Aalto, elokuvaohjaaja
Riikka Aalto, pääluottamusmies
Satu-Maria Aalto, musiikkikasvatuksen opiskelija, muusikko
Terho Aalto, valokuvaaja
Ville Aalto, äänisuunnittelija
Támara Aalto, kuvittaja
Juuso Aalto,  musiikkivideo-ohjaaja
Timo A. Aalto,  valosuunnittelija,  valotaiteilija
Alpo Aaltokoski,  tanssitaiteilija
Anneli Aaltonen, kultaseppä, muotoilija
Lari Aaltonen, tutkija
Mari Aaltonen, kokoelma-assistentti
Noora Aaltonen, arkkitehti
Pirjo Aaltonen, suomentaja
Rauha Aaltonen, kuvataiteilija
Sari Aaltonen, elokuvaaja
Susanna Aaltonen, taidehistorioitsija
Tiina Aaltonen, kulttuurituottaja
Veera Aaltonen, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Veera Aaltonen, laulaja, opiskelija
Vesa Aaltonen, valokuvaaja
Heli Hannele Aaltonen, draaman ja teatterin apulaisprofessori
Elisa Aaltonen,  kuvataiteilija
Henna Aaltonen,  valokuvaaja,  taidehistorian opiskelija
Minna-Ella Aaltonen,  käsikirjoittaja
Liina Aalto-Setälä, valokuvaaja
Miina Maria Aalto-Setälä, tanssitaiteilija
Rosa Aamunkoi, graafinen suunnittelija
Lotta Aarikka, vapaa kirjoittaja, väitöstutkija
Mikko Aarne, kustantaja
Olli Aarni,  muusikko,  kustannustoimittaja
Hannu Aarniala, visual designer, UI-suunnittelija
Arttu Aarnio, wannabe nobody
Teea Aarnio,  muusikko
Mauri Aarniosuo, filosofi ja harrastelijamuusikko
Athanasía M. Aarniosuo, taidegraafikko, näyttelykoordinaattori
Hinni Aarnisalo,  toimittaja
Reetta Aarre-Ahtio,  tanssinopettaja,  tuottaja
Pete Aarre-Ahtio,  valokuvaaja
Sampo Aatos, kuvataiteilija
Samuel Abaijón, muusikko, tuottaja, äänityöläinen
Maryan Abdulkarim, kirjoittaja
Emma Abendstein,  tuottaja
Pia Abigail, musiikin maisteri
Darren J. Acosta, muusikko
Jairo Acosta Lara, äänisuunnittelija, opettaja
Kristjana Adalgeirsdottir,  arkkitehti
Anders Adlercreutz, kansanedustaja, arkkitehti
Matti Adolfsen, musiikkiteknologian opettaja, muusikko, yrittäjä
Veera Adolfsen, viestintä- ja järjestösihteeri, toimittaja
Emilie Adolfsson, muusikko, musiikinopettaja, tuottaja
Leo van Aerschot, tuottaja
Ringa Aflatuni, muusikko, sirkusartisti
Sara Ahde, kuvataiteilija
Petri Ahjokoski,  muusikko
Jennifer Ahlamaa, valokuvaaja
Anna Ahlava, espanjan opettaja, oppikirjailija
Liisa Ahlava, opetuksen kehittämispäällikkö, kirjallisuustieteilijä
Lotta Ahlbeck, muusikko
Venni Ahlberg, kuvataidekasvattaja
Lasse Ahlberg, graafinen suunnittelija
Janina Ahlfors, ohjaava museolehtori
Tero Ahlgren, HuK, folkloristi
Maiju Ahlgrén, yhteisö- ja tekstiilitaiteilija
Maiju Ahlholm, musiikin lehtori
Anniina Ahlman, kirjastovirkailija ja laulaja-lauluntekijä
Keijo Ahlqvist, sarjakuvatyöläinen
Peter Ahlqvist, skådespelare
Tiina Ahlroos, lastentarhanopettaja, tanssinohjaaja
Jussi Ahlroth, toimittaja, Suomen journalistiliiton hallituksen jäsen
Nelli Ahlroth, tanssitaiteilija
Elina Ahlstedt, opiskelija (kuvataidekasvatus)
Tanja Ahlstén, kulttuurituotannon opiskelija
Annika Ahlstrand, kulttuuriantropologi
Mikael Ahlström, toimituspäällikkö
Jenni Ahlsved, musiikkipedagogi, muusikko, laulaja
Marja Ahlsved,  musiikintekijä,  muusikko,  musiikkipedagogi YAMK
Roza Ahmad, tanssija, koreografi, yrittäjä
Shadan Ahmad
Khadar Ahmed, elokuvantekijä
Warda Ahmed, sarjakuvataiteilija
Eero Aho, näyttelijä
Heidi Aho, toimitusjohtaja
Johanna Aho, tuottaja
Kristian Aho, näyttelijä
Marko Aho, muusikko, sisällöntuottaja
Miina Aho, kuvataiteilija
Milja Aho, lavastaja
Outi Aho, kuvataiteilija
Piia Aho, graafinen suunnittelija
Päivi Aho, kanttori
Tiina Aho, tuotantosuunnittelija
Timo Aho, kuvataiteilija
Sami Aho, kuvataiteilija
Jari Aho,  lehtori
Sami Aho,  sarjakuvataiteilija
Tiina Aho-Erola, muusikko
Antti Ahokoivu, elokuvaaja
Mari Ahokoivu, sarjakuvataitelija
Archie Ahola, teatteripuvustaja, kirjailija
Iina Ahola, tanssija, teatteri-ilmaisunohjaaja
Laura Ahola, tuottaja
Liisa Ahola, kuvataiteilija
Mauri Ahola, käsikirjoittaja, ohjaaja
Suvi Ahola, toimittaja, kirjailija
Teija Ahola,  graafinen suunnittelija,  tanssinopettaja
Anssi Ahola,  vapaa toimija
Teija-Tuulia Ahola,  kuvataiteilija
Mari Aholainen,  kulttuuri- ja kehittämispäällikkö
Anitta Ahonen, stand up -koomikko
Harri Ahonen, tietokirjailija ja luontokuvaaja
Johanna Ahonen, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Liisa Ahonen, elokuva-ala, tuleva kulttuurituottaja
Markus Ahonen, harjoitusmestari(lukee palkkakuitissa)
Vesa Ahonen, muusikko
Samuli Ahonen, elokuvauksen opiskelija
Jenni Ahonen, kuvittaja, graafinen suunnittelija
Maria Ahonen,  graafinen suunnittelija
Jarkko Ahonen,  pelimanni
Matias Ahonen,  studiomestari,  opettaja
JP Ahonen,  sarjakuvantekijä,  kuvittaja
Antti Ahoniemi, muusikko
Suvi Ahoniemi, teatterituottaja, yrittäjä
Carla Ahonius, manageri
Eeva-Leena Ahopelto, muusikko
Matti Ahopelto, muusikko, äänisuunnitelija
Pauli Ahopelto,  tilataiteilija
Harri Ahponen,  musiikkiteknologian lehtori,  äänisuunnittelija
Valpuri Ahponen,  TaM,  projektityöntekijä
Okko Ahre, media-alan opiskelija
Albert Ahti, ihminen
Ilkka Ahti, taiteilija, tuottaja
Anita Ahtiainen, kouluttaja, pastori, päätoimittaja
Eveliina Ahtiainen, kuvataidekasvattaja
Helena Ahtiainen, eurytmiaterapeutti
Antti Ahtiluoto, valokuvaaja, dokumentaristi
Siiri Ahtola, laulaja, laulupedagogi, musiikinopettaja
Tiina Ahtonen, kulttuurituottaja
Irja Ahtovirta, taiteen ja kulttuurin sekatyöläinen, freelancer
Alejandro Ahumada, kulttuurituottaja, ravintoloitsija
Heli Ahvenainen-Saaristo, pianisti
Henni Ahvenlampi, markkinointipäällikkö
Eija Ahvo, näyttelijä, laulaja, ohjaaja
Laura Ahvonen, kuvataiteilija
Leena Ahvonen, myyntineuvottelija
Pedro Aibéo, many different hats
Paula Aikavuori, muotoilija, opettaja
Matti Aikio, muusikko
Johanna Ailio, media-alan lehtori
Timo Ailio
Emma Ainala, kuvataiteilija
Pekka Aine, elokuvaaja
Minna Ainoa,  designer,  kuvittaja
Annastiina Airaksinen, kulttuurituottaja, toimittaja
Laura Airaksinen, muusikko
Marja-Leena Airaksinen, taiteilija, luovan ilmaisun kouluttaja
Suvi Airaksinen, musiikinopettaja, luokanopettaja, kuoronjohtaja
Anna Airaksinen, kulttuurituotannon opiskelija
Susanna Airaksinen,  teatteriohjaaja
Ville-Veikko Airaniemi, muusikko
Mikko Airas, creative, yrittäjä
Iida Airasmaa, taidetyhjäntoimittaja (KuM) ja suomen kielen opettaja
Anneli Airikka-Lammi, taiteilija
Marjo Airisniemi, käsikirjoittaja
Oona Airola, näyttelijä
Sara Airola, yhteisöpedagogi, sirkusohjaaja, vannetanssija
Aira Airola,  eläköitynyt teatterin ja kirjoittamisen pätkätyöläinen
Tuomas Aitonurmi, informaatikko
Pekka Aitta-aho,  näyttämömestari
Birgit Aittakumpu, teatterituottaja, toiminnanjohtaja
Juho Aittanen, ohjaaja/freelancer
Riitta Aittokallio, projektipäällikkö Dancing Finland 2017
Antti Aittokoski, renessanssimies
Sofia Aittomaa, taidehistorioitsija
Pirjo Aittomäki, laulaja, kulttuurituottaja
Päivi Aittomäki, kuvataideopettaja
Marjo Akkanen, kuvataiteilija
Ida Akkila, stand up -koomikko, esiintyjä
Aino Aksenja, kuvataiteilija
Katri Aksola, roolittaja, tuottaja
Pauliina Aladin, tanssitaiteilija
Riikka Ala-Hakula, suomentaja
Riikka Ala-Harja, kirjailija
Sirkku Ala-Harja, kuvataiteilija, taideopettaja
Anne Ala-Jokimäki, art director
Erika Alajärvi, tanssija, koreografi
Miina Alajärvi, elokuvantekijä
Hanna Alajärvi,  kääntäjä
Joonas Ala-Karvia, arkkitehti, muotoilija
Kristoffer Ala-Ketola, kuvataiteilija
Maija Alander, vapaa kirjoittaja ja ilmaisutaidon erikoislukiolainen
Ida Alanen, muusikko
Markus Alanen, dramaturgi
Valtteri Alanen, teatteriopiskelija / äänisuunnittelija
Mirja Alanen, kultasepp, kaivertaja-artesaani
Seppo Alanissi, kuvataiteilija
Isa Ala-Nissilä,  teatterintekijä
Kirsi Alaniva, kirjailija
Hilppa Alanko, tuotantoassistentti
Johanna Alanko, kuvataiteilija
Minna Alanko, kuvataiteilija
Outi Alanko-Kahiluoto, kirjallisuuden tutkija, kansanedustaja, FT
Esa Alanne, Suomen Tanskan kulttuuri-instituutin johtaja, koreografi
Susanna Alanne,  kuvataidekasvattaja,  kuvittaja
Pirjo Alapoti-Niminen, kuvataideopettaja, eläkkeellä
Samuli Alapuranen,  graafinen suunnittelija,  kuvataiteilija
Riikka Ala-Risku, italianisti
Anniina Ala-Ruona, esitystaiteilija, taidekasvattaja
Jyri Ala-Ruona, kuvataiteilija
Päivikki Alaräihä, kuvataiteilija
Laura Alasaarela, kanttori, musiikinopiskelija
Marko Alastalo,  esitystaiteilija
Päivi Alasuutari, toimittaja
Anna Alatalo, maahanmuuttajien kotoutumisvaiheen opettaja, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori
Anni Alatalo, toimittaja
Inkeri Alatalo, toimittaja
Joonatan Alatalo, muusikko, musiikkipedagogi
Liisa Alatalo, toimittaja
Malla Alatalo, kulttuurituottaja
Risto Alatalo, toimittaja
Timo Alatalo, osa-aikamuusikko, opiskelija
Eliisa Alatalo, tiedottaja, pelisuunnittelija
Veera Alaverronen, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Veera Ala-Vähälä,  graafinen suunnittelija,  kuvittaja
Omar Albajare, näyttelijä
Simon Al-Bazoon,  myyntiedustaja,  näyttelijä
Yakup Albekoglu, kulttuurialan sekatyöntekijä
Mazhar Albekoglu,  nukketeatteritaiteilija
Nina Albrecht, bildkonstnär
Britt Al-Busultan, visual artist
Senni Aleksandra, kuvataiteilija
Elena Aleksandrova, kuvataiteilija
Liubov Alekseeva, valokuvaaja
Johan Alén, toimittaja
Kiisu Alén, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Kaisa Alenius,  toimittaja,  käsikirjoittaja
Mirka Alfreds-Välimäki, kirjailija
Linda_Emily Al-Ghussein,  artist 
Arja Alho, tutkija, kirjoittaja
Jarno Alho, äänityöläinen
Linnea Alho, kirjailija
Zeeshan Ali, ohjelmoija
Ali Alikoski, lauluntekijä, artisti
Arttu Ali-Mattila, muusikko
Artturi Ali-Mattila, muusikko
Teppo Ali-Mattila, muusikko
Henna-Maija Alitalo, näyttelijä & yrittäjä
Tuike ja Simo Alitalo, ääni- ja yhteisötaiteilijat
Niina Alitalo,  laulupedagogi,  musiikkiteatteriopiskelija,  kulttuurituottaja
Nina Alivirta, laulaja-sanoittaja
Maria Al-Khazaali, kirjailija
Anna Alkiomaa, tuottaja
Heli Alku, opettaja, laulaja-lauluntekijä
Eva Alkula, muusikko
Helena Allahwerdi, humanisti
Bridget allaire-Mäki, muusikko, kuvataiteilija
Elmo Allén, designer, viestinnän ammattilainen
Miska Allonen, kuvataideopiskelija
Laura Allonen,  tanssija
Akhlad Al-Mudhafar, tulkki, kääntäjä, runoilija
Pirjo Almusa, toimittaja
Ahmed Al-Nawas, kuraattori
Marja Alopaeus, eläkeläinen
Petra Al-Saadi, vaatetusartesaani
Adam Al-Sawad, soundtrack säveltäjä & muusikko
Irene Alsti-Lehtonen, koulutussuunnittelija, musiikkipedagogi
Reda AlTaii, Artist, painting and drawing
Meeri Altmets, tanssitaiteilija
Pablo Alvarez, sirkustaiteilija, klovni
Antti Alvasto,  muusikko
Hamza Amarouche, maahanmuuttajatyön koordinaattori, Helsingin kulttuurikeskus, Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa
Kim Amberla, Kansallisoopperan apulaisohjaaja ja tuottaja
Petra Aminoff, muusikko, pedagogi
Tuuli Amrahova, muusikko, musiikkipedagogi
Liisa Anastasiadis, muusikko, musiikkipedagogi
Stefan Andersén, muusikko
Heta Anderson, hopeaseppä
Anna Andersson, kultaseppä
Anna Andersson, näyttelijä
Annina Andersson, maalaustaiteen konservaattori
Arja Andersson, kirjailija, toimittaja
Hans Andersson, visualisti
Iris Andersson, arkkitehti yo
Juha Andersson, kitaristi
Simon Andersson, muusikko, tapahtumatuottaja, luokanopettaja
Timo Andersson,  kuvataiteilija
Jan Andersson,  animaatio-ohjaaja
Jan Anderzén,  kuvataiteilija
Komugi Ando, kuvataiteilija
Ulla Andrejeff, päätoimittaja, emerita
Laura Andresson, meikkaaja
Ralf Andtbacka, författare
Sauli Anetjärvi, palvelumuotoilija
Lee Angel, muusikko
Katariina Angeria
Rebekka Angervo, muusikko
Ville Angervuori, graafinen suunnittelija
Ilona Anhava, galleristi
Martti Anhava, kirjailija, suomentaja, vapaa toimittaja
Mirva Anjala
Lauri Ankerman,  opettaja,  muusikko
Johanna Annala, laulaja, laulupedagogi, musiikinopettaja
Laura Annala, FM, nuoriso-, kulttuuriohjaaja
Reeta Annala, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Outi Annala,  muusikkko
Jutta Annala,  lauluntekijä,  äänenkäytönohjaaja
Antti Annanpalo, viherartesaani, taiteilija
Irma Annanpalo-Tuisku, muotoilija, yrittäjä
AJ Annila, elokuvaohjaaja
Antti Annola, muusikko, laulunopettaja, näyttelijä
Antti Annunen
Hanna Anonen, muotoilija
Jasmin Anoschkin, kuvataiteilija
Maria Ansas, digital marketing planner, projektipäällikkö
Maria Antas,  litteraturagent
Atte Antikainen, näyttelijä
Heidi Antikainen, rakennusarkkitehti
Jarkko Antikainen, pienoismallitaiteilija
Petri Antikainen, muusikko
Reetta Antikainen, koristemaalari
Sanni Antikainen, muusikko, pedagogi
Mervi Antila, muotoilija
Rita Antilla, kuvataiteilija AMK
Kristiina Antinjuntti,  toiminnanjohtaja
Johanna Antinkaapo,  kuvataiteilija,  toimintaterapeutti
Iida Antola, laulaja, kuoronjohtaja
Laura Antola, tohtorikoulutettava
Lea Antola, muusikko
Veera Antsalo, runoilija
Eeva Anttila, tanssipedagogiikan professori
Iiris Anttila, elokuvaohjaaja, renessanssinainen
Ilona Anttila, kulttuurituottaja, nuorisotyö
Joonas Anttila, kapellimestari, ihminen, persoona
Kirsi Anttila, lasinpuhaltajamestari
Linda-Maria Anttila, muusikko
Ulla Anttila, toiminnanjohtaja, tutkija
Vera Anttila, kuvataideopiskelija/bildkonstpedagogik studerande
Taru Anttila,  aktiivinen kuorolaulun ja tanssin harrastaja
Joonas Anttila,  muusikko,  musiikkipedagogi
Jaana Anttila-Tammi, opettaja
Erja Anttonen, lehtori
Kaija Anttonen, kääntäjä
Marjut Anttonen, kuvataiteilija, varhaiskasvattaja
Anna-Sofia Anttonen, muusikko
Sari Anttonen, muotoilujohtaja
Hanna Apajalahti
Ismo Apell, näyttelijä, ohjaaja, kouluttaja
George Bandoek Apostolakis, muusikko, soitonopettaja
Mervi Appel, taidehistorioitsija, toiminnanjohtaja
Maria Appelberg, graafinen suunnittelija
Agneta Ara,  kirjailija
Laura Arala, teatterinopettaja
Afshin Ardalan, muusikko
Berndt Arell,  museichef
Riikka Aresalo, kuvataiteilija
Sonja Arffman, Kallion lukion abiturientti
Iiris Arjanne, toimittajaopiskelija
Mirko Arkimaa, audiovisuaalisen mediakulttuurin opiskelija ja graafinen suunnittelija
Mira Arkko, taidehistorioitsija
Tero Arnberg, ääniteknikko, muusikko, tuottaja
Ilmari Arnkil, toimitusjohtaja, Kino Sheryl Oy
Milena Arnkil, kuvataidekasvatuksen opiskelija
Katju Aro, graafinen suunnittelija
Marika Aro, sisustusarkkitehti
Pia Aro, teatteriopettaja
Mikkomatti Aro, taitteellinen johtaja
Tiina-Kaisa Aro-Heinilä, muusikko, opettaja
Hannele Arola, kuvismuskariope
Karoliin Arola, kulttuurialan monitoimija
Lauri Arola, taidemaalari
Linda Arola, muusikko
Niko Arola, tanssija, tanssinopettaja
Tytti Arola, musiikkikasvattaja, säveltäjä, muusikko
Varja Arola,  kääntäjä
Polina Aronson, a music/vocal teacher, Jazz, pop
Mihail Aronson, kääntäjä, tulkki
Hanna-Mari Arosilta, toimittaja
Sanna Aro-Valjus, tiedekulttuurin ammattilainen, kulttuuribloggaaja
Elina Arpalahti, taidemaalari, kuvataiteilija
Petteri Arpiainen, tuottaja, dj
Pirja Arponen, näyttelijä (FIA), muusikko AMK
Krista-Julia Arppo,  tanssija
Anastasia Artemeva, kuvataiteilija
Kaari Artemjeff, markkinointisuunnittelija
Kai Artes, tuotantopäällikkö, kulttuurituottaja
Pia Artinsalo, käsityöyrittäjä
Hanna Arvela,  kuvataiteilija
Karoliina Arvilommi, tekstiilitaiteilija
Juho Arvola, taidemaalari
Pietu Arvola, viestintäkoordinaattori
Liisi Arya Sorouh
Riina Asamoa, kulttuurituottaja
Tuomas Asanti, muusikko
Hanna Asikainen, toimittaja
Jimmy Asikainen, näyttelijä, teatterikuraattori
Jukka Asikainen, dramaturgi
Miisa Asikainen, vaatesuunnittelija
Sampo-Elias Asikainen, musiikkipedagogian opiskelija, muusikko
Tiina Asikainen, opettaja, muusikko
Venla-Vanamo Asikainen, HuK, kirjallisuuden opettajaopiskelija
Terho Asikainen,  muusikko,  musiikkipedagogi
Milla Aska, kuvataiteilija
Shareef Askar, muotoilija, graafikko, animoija (animaattori)
Peik Aspbäck, muusikko, musiikkipedagogi
Anna Asplund, taiteellinen johtaja
Antti Asplund, elämäntapataiteilija
Heidi Asplund, toimittaja
Kaba Assefa,  lavasterakentaja
Johanna Assmann, kuvataiteen opiskelija
Lari Assmuth, förlagsredaktör
Kreetta Astala, teatteri-ilmaisun ohjaaja, sirkus (opiskelija)
Kaisa Astikainen, tuottaja
Maija Astikainen, valokuvaaja
Aila Irene Asu, kirjailija, taidemaalari
Maria Atosuo, kuvataiteilija, graafinen suunnittelija
Laura Attila, pianisti, mus. lis.
Camille Auer, kuvataiteilija
Inka Auhagen,  muusikko
Hannu Aukia, ohjaaja
Jussi-Pekka Aukia,  toimittaja
Anne-Marie Aula, keraamikko
Ihva Aula, tekstiilitaiteilija
Inkeri Aula, kulttuurintutkija
Niko Aula, kustantaja
Ona Aula, viestinnän suunnittelija, kustannustoimittaja
Pippa Aula, kuvataideopettaja
Emma Aulanko,  tuottaja,  tiedottaja
Essi Aulanko,  tuottaja
Jade Aulos, musiikkileikkikoulun opettaja, musiikin aineenopettajaksi opiskeleva
Seija Aunila, tuottaja, väitöskirjatutkija
Anniina Aunola, tanssitaiteilija
Eeva-Liisa Aunola, erik.kirjastovirkailija
Pisko Aunola, teatteripedagogi
Timja Aunola, musiikkipedagogiopiskelija
Leila Aura, arkistoamanuenssi
Päivi Aura, tanssitaiteilija
Matias Auramo, elokuvaleikkauksen opiskelija
Tehilah Auramo, kulttuurituottaja, suunnittelun opiskelija, yrittäjä
Riikka Aurava, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori
Una Auri, esittävien taiteiden lavastus
Roma Auskalnyte, kuvataiteilija
Karoliina Autere, tutkija
Anio Autere, kuvataideopiskelija
Iiro Auterinen, muu taiteilija, kulttuurituottaja
Pia Autero, kulttuurialan freelancer
Tero Autero, muusikko
Antti Autio, näyttelijä, muusikko
Iiris Autio, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Janita Autio, valokuvaaja
Maikki Autio, muusikko ja musiikkipedagogi
Maria Autio, tanssija, tanssiopettaja
Minna Autio, esikoiskirjailija, toimittaja
Pasi Autio, kuvataiteilija
Rosa Autio, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Sameli Autio, muotoilija
Teija Autio, tanssija, pilatesohjaaja
Vilma Autio, arkkitehti
Mikko Autio,  kuvataideopettaja,  teatterituottaja,  yrittäjä
Vilja Autiokyrö, käsikirjoittaja, ohjaaja
Antti Auvinen, arkkitehti yo
Eero Auvinen, valosuunnittelija
Ellinoora Auvinen, kulttuurituottaja
Janne Auvinen, valo- ja äänisuunnittelija
Pihla Auvinen, opiskelija
Suvi Auvinen, toimittaja, ohjaaja
Emma Auvinen,  opiskelija
Jari Avikainen,  tanssija
Daniel Ax, laulaja ja laulunkirjoittaja
Joakim Bachmann, muusikko
Erica Back, laulaja
Tatu Back, muusikko
Johanna Backas, arkkitehti
Frida Backman, musiker, muusikko
Malena Backman, kulttuurituottaja
Mårten Backman, scenmästare, inspicient
Heidi Backström, tuottaja
Hanna Backända, publicist
Matleena Bade, montessoriohjaaja, näyttelijä, kuvataiteilija
Riikka Bado, tutkiva teatterintekijä
Jenni-Elina von Bagh, tanssitaiteilija
Juhana Von Bagh
Hami Bahadori, kuvataiteilija
Akim Bakhtaoui, tanssija
Sarah Bakieh, Sisustusarkkitehti
Suvi Baloch, kuvataiteilija, sirkusohjaaja
Marjo Balogun, toimittaja, kriitikko
Panos Balomenos, kuvataiteilija
Päivi Balomenos, tiedottaja
Xeniya Balsara, valokuvaaja ja kääntäjä
Sirja Baniya, kuvataidepedagogi
Aleksi Bardy, tuottaja, käsikirjoittaja
Maria Baric, säveltäjä-muusikko, ohjaaja, nukketeatteritaiteilija
Aleksi Barriére, teatteriohjaaja
Samppa Batal, ohjaaja-käsikirjoittaja
Stig Baumgartner, kuvataiteilija, lehtori
Kiia Beilinson, graafinen suunnittelija, kuvittaja
Susanna Belinskij, konservaattori
Marie von Bell,  toimittaja
Ulrika Bengts, filmregissör
Valter Benigni,  virkailija
Oliver Bentley, muusikko
Antti Berg, kulttuurialan yrittäjä
Merita Berg, runoilija
Saara Berg, muusikko
Sirpa Berg, muusikko
Karoline Berg,  kirjastonhoitaja
Elin Bergdal, musiikkikasvatuksen opiskelija
Erich Berger, kuvataiteilija
Markus Bergfors, musiker
Tarja Berggren, Ruotsi
Stina Bergholm, tanssinopettaja
Joakim Berghäll, muusikko
Ruska Berghäll, kuvittaja
Sarah Bergkulla, dramainstruktör
Joose Berglund, säätäjä Stupidolta
Karin Berglund,  ohjaaja
Anne Bergman, fil.mag. traditionsforskare
Jenni Bergman, kulturpedagog
Matilda Bergman, muusikko
Simón Bergman, Elokuva ohjaaja
Jonas Bergqvist, skådespelare
Zaida Bergroth, elokuvaohjaaja
Enoch Bergsten, visual artist
Anne Bergström, museiamanuens
Hanna Bergström, muusikko
Peppe Bergström, kuvataidekasvattaja
Thorvald Bergström, oopperalaulaja
Heidi Bergström,  tuottaja
Martin Berka, bloggaaja, muusikko
Janina Berman, skådespelare
Carolina Bermúdez Parra, Tuottaja
Timo Berry, luova johtaja
Ann-Luise Bertell, författare, regissör
Jella Bertell,  taidekasvattaja
Andy Best, kuvataiteilija
Eva Biaudet
Natalia Bielak, puolan kielen tulkki ja opettaja
Heta Bilaletdin, kuvataiteilija, muusikko
June Binnie, musician
Darya Biranvand, sosionomiopiskelija, teatteri, tanssi
Laura Birn,  näyttelijä
Henri Bister,  puuseppä,  muusikko
Aila Biström, kuvataiteilija
Fredrika Biström, taiteilija
Pauliina Biström, muusikko, laulunopettaja
Matts Bjolin, graafinen suunnittelija
Carolina Bjon, musiker
Marco Bjurström, innostaja, mahdollistaja
Anni Björk, musiikkipedagogi, muusikko
Marit Björkbacka, frilansreporter
Barbro Björkfelt, dokumentärregissör
Sofie Björkgren-Näse, bokstavsillustratör
Maria Björklund, animaationtekijä, sarjakuvataiteilija
Nina Björkman, företagare, förelesare
Sebastian Björkman, graafinen suunnittelija
Hannu-Pekka Björkman,  näyttelijäntaiteen professori
Leena Björkqvist, kulttuurituotannon lehtori
Anu-Irene Björkqvist,  kuvataiteilija
Jeanette Björkvist, toimittaja
Ari Björn, kuvataiteilija
Inga Björn, sirkustaiteilija
Karoliina Blackburn, näyttelijä
Annina Blom, tuottaja
Tuulikki Blom, muusikko, musiikkipedagogi
Anna Blom,  käsikirjoittaja,  ohjaaja,  tuottaja
Jaakko Blomberg, taiteilija, kaupunkiaktivisti
Sami Blomberg, kulttuurituottaja
Lotta Blomerg, kuvataiteilija
Elina Blomqvist, kustannustoimittaja
Emma Blomqvist, arkkitehti
Nana Blomqvist, väitöskirjatutkija
Petri Blomqvist, valokuvaaja
Carina Blomqvist,  korusuunnittelija
Matts Blomqvist,  regionomsbudsman
Taru Blomsted
Kari Blomster, muusikko
Katri Blomster, viestintäsuunnittelija
Maija Blåfield, kuvataiteilija
Ville Blåfield, toimittaja
Serena Boa, lähihoitaja, runoilija
Kira Boesen, näyttelijä
Julia von Boguslawski, väitöskirjatutkija
Sanna Bohm, valokuvauksen opiskelija
Jani Bohm,  suomentaja,  opiskelija
Rosamaría Bolom, taiteilija ja kulttuuriedustaja
Christina Boman, sisällönsuunnittelija
Asta Boman-Björkell,  muotoiluasiantuntija
Winsef Boncamper, muusikko
Sara Bondegård, fotograf
Linda Bondestam, kuvittaja
Kirsi Bongwirnso, toiminnanjohtaja, kulttuurituottaja
Andy Bonnor, musician producer
Anna-Maria von Bonsdorff, taidehistorioitsija, intendentti
Niclas von Bonsdorff, museomestari
Pauline von Bonsdorff, professori (taidekasvatus)
Jatta Borg, sirkusartisti
Riikka Borg, hallintotieteiden maisteri
Ulla Borgenström, tanssin opettaja
Rickard Borgström, curator
Manuela Bosco, taidemaalari, näyttelijä
Roy Boswell, äänisuunnittelija
Emma Bowles, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Marita Brace, kuvataideopettaja
Janica Brander, toimittaja, kirjailija
Jonna Brander, förlagsredaktör
Aino Brandt, sisustusarkkitehti
Andrea Brandt, tiedottaja, tuottaja
Joonas Brandt, valokuvaaja
Tatjana Brandt, fri skribent
Sari Breilin, virastomestari, tanssija, tuottaja
Sari Bremer, taidegraafikko
Riitta Brick, kouluttaja, esiintyjä, tarinateatterinohjaaja
Ella Brigatti, pukusuunnittelija, lastenkirjailija
Merja Briñón, kuvataiteilija, taiteen manageri
Nina Broadstreet, taidekonservaattori
Jenna Broas,  tanssija
Elina Brotherus, valokuvaaja, videotaiteilija
Hanna Brotkin, suunnittelija, koordinaattori, opettaja
Miriam Brown, muusikko
Océane Bruel,  kuvataiteilija
Rea-Liina Brunou, tanssitaiteilija
Nestori Brück, AD
Paul Brück, elokuvataiteilija, suunnittelujohtaja
Mikael Brygger, runoilija
Tiina Brännare,  ohjaaja,  teat.tait.maisteri
Tytti Bräysy,  käsityöläinen,  korusuunnittelija
Vivianne Budsko-Lommi, tanssitaiteilija
Natasha Bulatovic Trygg, classical atrista, game developer, doctoral candidate
Sofia Buono, opiskelija
Amy Burgess,  ääninäyttelijä,  muusikko
Niels Burgmann, urkuri, kuoronjohtaja, pianisti
Vesta Burman, muusikko
Tiiina Butter, elokuvantekijä, tuottaja
Anneli Bülow, journalist
Geir Byrkjeland,  kuvataiteilija
Maileena Byström, graafikko
Otto Byström,  kuvataiteilija
Katarina Båsk, pensionär Trafaria, Portugal
Elmer Bäck, näyttelijä
Maria Bäck,  lektor i kulturproducentskap
Teemu Antero Bäckman, creative dirctor
Jouni Bäckström, laulaja, musiikkidramaturgi
Petri Bäckström, muusikko
Tommi Bäckström, pätkätyöläinen, kirjoittamisen opiskelija
Anna Böhm, näyttelijä
Laura Böök, valokuvaaja
Danila Calabrese, tanssinopettaja ja galleristin assistentti
Meri Tuuli Calamnius, taiteilija
Gabriela Campos, tuottaja
Elsa_de Campos,  kulttuurituottaja
Hannele Cantell, oppi- ja tietokirjailija, opettajankouluttaja
Saara Cantell, elokuvaohjaaja
Asta Caplan, kuvataiteilija
Analía Capponi-Savolainen, tutkija ja laulunopettaja
Laura Carlborg, kultaajamestari
Anna Carlson, muusikko, musiikkipedagogi
Anna-Riikka Carlson, kustantaja
Mikko Carlson, kirjallisuudentutkija
Moritz Cartheuser,  muusikko
Sari Casal, toimittaja
Mira Caselius, kuvataiteilija
Puppi Caselius, kuvataiteilija
Marjaana Castrén, teatteriohjaaja, lehtori
Kari Cavén, kuvataiteilija
Tina Cavén, kulttuuritoimittaja
Irina Cederberg, musiikinopettaja
Niko Cederlöf, arkitekt
Kanerva Cederström, elokuvaohjaaka
Jouni-Mikael Cedervall, eläkeläinen
Susanna Chazalmartin, toimittaja
Dora Dalila Cheffi, valokuvaaja, kuvataidekasvattaja
Desirée Cheremeteff, tanssija, tanssipedagogi
Eerika Chini, opiskelija, vapaa-ajan tanssija
David Chisholm, composer and creative producer
Sabrina Chniber, muusikko
Kalle Chydenius, muusikko, tuottaja
Dan Cioata, ballet dance teacher
Cheick Cissokho, muusikko
Henrietta Clayhills, toimittaja, ohjaaja
Laura Clewer, musiikkipedagogi
Svante Colerus, äänisuunnittelija
Mariam Colley, toimittajaopiskelija
Amanda Colliander, strateginen muotoilija
Vilja Colliander, laulaja, opintoneuvoja
Emma Colliander,  hum.kand
Eva Comét, musiikinopettaja
Abdoulaye Conde, muusikko, rumpuopettaja
Sointu Conde, afrotanssiopettaja, ilmaisuohjaaja
Ivo Corda, tuottaja
Carlos Correa, tanssinopettaja
Rogério Nuno Costa, performanssitaiteilija, teatteriohjaaja
Atso-Kasper Costiander, keraamikko, muotoilija
Ira Cottier,  erikoiskirjastonhoitaja
Titta Court, tanssitaiteilija
Pira Cousin, kuvataiteilija
Karin Creutz Creutz, tutkija, basisti
Roxana Crisólogo, runoilija, hankekoordinaattori
Carlos da Cruz, kuvittaja
Harlem Curbelo, muusikko
Paola Dadda,  ohjaaja,  kulttuurituottaja
Rita Dahl, kirjailija
Eemeli Dahlberg, kulttuurituottaja
Jonna Dahlberg, vaatesuunnittelija
Tuula Dahlblom, pedagogi, soittaja ja museoavustaja
Taika Dahlbom, toimittaja
Kajsa Dahlbäck, sångerska, konstnärlig ledare
Nina Dahl-Tallgren, teaterpedagog
Martina Dahm, graafinen suunnittelija, muotoilija
Anna Dammert, Kommunikationschef
Erja Dammert, ohjaaja
Laura Dammert, pukusuunnittelija
Vesa Damski, muotoilu, lehtori
Jacintha Damström, flöjtist och akrobat
Ramona Dancau, dance teacher
Nicholas Danford, DJ, FC Refu valmentaja
Anna Dantchev, laulaja, kouluttaja
Alisha Davidow, lavastaja
Felipe de Avila, visual artist, Helsinki, FI - São Paulo
Johanna Debreczeni,  laulaja
 Deezi, tuottaja, artisti
Veera Degerholm, näyttelijä, käsikirjoittaja
Kari Degerman, äänimies
Tea Degerman, pohjoismaisen kirjallisuuden opiskelija
SantiYago Delgado, kuvanveistäjä
Zsuzsa Demeter, taidemaalari
Walter Dewald, muusikko, kuvataiteilija
Anneli Di Francis, keraamikko, kuvataiteilija
Synnöve Dickhoff, tekstiilitaiteilija
Eila Diekmann, sosiaalikasvattaja, luokanopettaja
Marie-José Dings, kuvataideopettaja, kuvataiteilija
Maira Dobele, kirjailija, ohjaaja
Ina Dolk, pukusuunnittelun opiskelija
Satu Dolk, kuvittaja, graafinen suunnittelija
Hanna Dolk Viksten, muusikko, kuoronjohtaja
Sanna Domaschk, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Anu Dominis, puhetaiteilija
Jalmar Donner, muusikko
Josef Donner, muusikko
Julia Donner, tutkija, tietokirjailija, opettaja
Ulla Donner,  kuvittaja
Gyan Dookie, muusikko
Terhi Dostal, pianisti, musiikin tohtori
Aristoteles Doukas, ulkomaalainen (osin tosin)
Nikos Doulos, visual artist
Rozza Dragoz, youth worker, multimedia producer
Sunniva Drake, kirjastonjohtaja
Kristiina Drews, suomentaja
Pinja Drufva,  sisustusarkkitehti
Camilla Drugge Saarniluoto, käsikirjoittaja
Leonor Ruiz Dubrovin, taiteilija
Aura Dufva, taidehistorioitsija
Tomi Dufva,  kuvataiteilija,  tutkija
Helena Dumell, musiikkipedagogi, FK
Adina Dumitrescu,  säveltäjä
Henrik Duncker, valokuvaaja
Maria Duncker, kuvataiteilija
Muhaned Durubi, kuvataiteilija ja runoilija
Irina Duskova, tuottaja
Renaz Ebrahimi, toimittaja, juontaja
Jessica Edén, producent
Anna Edgren, kulturkoordinator
Nina Edgren-Henrichson, forskningskommunikatör
Elias Edström,  skådespelare,  regissör inom fysisk teater / fyysisen teatterin näyttelijä ja ohjaaja
Jan Eerala, valokuvataiteilija
Aino Eerikäinen, sekatyöläinen
Annamari Eerola, tanssinopiskelija
Anu Eerola, kulttuurialan sekatyöläinen
Eeva-Riitta Eerola, kuvataiteilija
Jouni Eerola, järjestelmäasiantuntija
Talvikki Eerola, teatteri-ilmaisun ohjaaja, näyttelijä
Teemu Eerola, muusikko
Ville Eerola,  teatteritaiteilija,  show-tanssija,  kirjailija
Samu Eeve, kirjastonhoitaja
Antti Eho/, tuottaja, promoottori, DJ.
Leena Katriina Ehrling, kuvataiteilija, maskeeraaja, mainospiirtäjä
Elisabeth Ehrnrooth, laulaja, lauluntekijä, säveltäjä
Lotta Ehrnrooth,  toimittaja
Reetta Eiranen, historiantutkija
Mika Eirtovaara, stand up -koomikko, teatteriohjaaja
Erika-Evely Eisen, toimittaja
Hans Eiskonen, kuvittaja
Jonna Eiskonen, tanssitaiteilija
Nils-Erik Ekblom, ohjaaja
Venla Ekebom, kuvataiteen opiskelija
Sevgi Eker, elokuvantekijä
Maria Ekholm, ekonomi
Merja Ekholm, ekonomi
Anders Eklund, grafisk designer, fotograf
Jari Eklund, valokuvataiteilija
Kukka Eklund, sirkustaiteilija
Hannele Eklund,  yrittäjä,  esittävät taiteet,  kulttuuriala
Sofia Eklund,  violinist
Andrea Eklund,  muusikko
Riko Eklundh, skådespelare
Maria Eklöf, kuvataiteilija, taidepainotteinen varhaiskasvatus
Anna Pauliina Eklöf, toimittaja
Katja Eklöf-Wietzke, kuvataiteilija
Michel Ekman, litteraturkritiker
Otto Ekman, toimittaja, kriitikko
Satu Ekman, suomentaja
Tove Ekman, toiminnanjohtaja
Virpi Ekman, kuvataiteilija
Maria Ekman-Kolari, arvointiyrittäjä
Meri Ekola, valosuunnittelija
Päivi Ekola, toimittaja
Tiina Ekola, muusikko, näyttelijä
Raisa Ekoluoma,  teatteriopettaja
Mira Ekonen, askartelija, luova innostaja, tuleva kulttuurituottaja
 Ekorakentaja, alkutuottaja, media-designer
Liisa Ekosaari, kuva-artesaani, yhteisöpedagogi
Carola Ekrem, FD, arkivarie
Joakim Ekroos, webbutvecklare
Saara Ekström, kuvataiteilija
Siv Ekström, pelimanni
Jasmin Elena, valokuvauksen opiskelijalle
Lissu Elenius, muusikko, musiikkikasvattaja
Sonja Elenius, kuvataiteilija
Tapio Elevant,  valokuvaaja,  taidekehystäjä,  museomestari
Taru Elfving,  nykytaiteen kuraattori ja tutkija
Eija Elgland, valmentaja, näyttelijä, yrittäjä
Henni Eliala,  lasiartesaani
 Elias, Krohn, kulttuurivihkojen päätoimittaja
Agnieskzka Eliasz,  luokanopettaja
Asta Elijoki, tuottaja
Saara Elina, näyttelijä
Adonika Ellä, muinaistekniikan artesaani, toimintaterapeutti
Ainur Elmgren, sarjakuvapiirtäjä, tutkija
Ari Elo, tiedottaja
Ilkka Elo, muusikko, tuottaja
Tuuli Elo, taidemusiikin vientipäällikkö
Tyko Elo, urtsiveistäjä
Julia Elomäki, elokuvatuottaja
Tiina Elonen, tekstiiliartesaani
Anni Elonen, muusikko, kulttuurialan yrittäjä
Jarno Elonen, elokuvaohjaaja
Ville Elonheimo, monikulttuurisen järjestötoiminnan kehittäjä ja siten yhteiskuntataiteilija.
Lauri Eloranta, tuottaja, muusikko
Milla Eloranta, tanssija
Teijo Eloranta, näyttelijä
Jimi Eloranta, dj, tuottaja
Aulimaria Elo-Vikström, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Lauri Elstelä, kuvataideopiskelija
Samuli Emery, tanssija
Fanny Enberg, scenkonstproducent
Tuomas Enbuske, toimittaja
Agneta Enckell, poet
Lisa Enckell, toimittaja
Mirjami Enckell, kirjallisuuden opiskelija
Robert Enckell, skådespelare
Katri van der Ende, artesaani
Theo af Enehilelm, muusikko
Janne Engblom, muusikko
Fredrik Enges, bildkonstnär
Camilla Englund, fine artist
Emilia Englund, musiker
Irina Englund, muusikko, lauluvalmentaja
Stina Engström, skådespelare, pedagog
Sara EnholmHielm, förläggare, filmkritiker, dramatiker
Gitte Enjala, ohjaaja
Pipsa Enqvist, teatteri-ilmaisun ohjaaja opiskelija, suomen kielen opettaja
Johanna Enqvist, tutkija
Peter Enroth,  musiker
Johanna Enäsuo, tuottaja
Kirsti Era, kääntäjä
Marja Erdogan, muusikko
Eisa Eriksson, kääntäjä
Laura Eriksson, pop/jazzlaulaja, laulunopettaja
Niclas Eriksson, musiker
Silja Eriksson, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Soveig Eriksson, taidehistorian FM, kielten opettaja, harrastelijamaalari ym.
Janiette Eriksson, sosiokulttuurinen innostaja, taidekasvattaja, ilmaisutaiteilija
Anna Victoria Eriksson, näyttelijä
Neetta Erisson,  kulttuurituottaja
Tiina Erkintalo, kuraattori, tuottaja
Anu Erkkilä, kulttuurialan eläkeläinen
Janne Erkkilä, kuvataiteilija, muotoilija
Mia Erlin, valaistussuuunittelija, teatteritaiteen maisteri
Helka Ermala, muusikko
Suvi Ermilä, visuaalisen kulttuurin opiskelija
Yonca Ermutlu,  kansanmusiikin ja -tanssin harrastaja
Paula Ernesaks, musiikinopiskelija
Saana Erola, matkailupalveluiden tuottaja
Talvikki Erola
Vilma Eromäki, kuvataiteen opiskelija
Jussi A. Eronen, muusikko
Eveliina Eronen, kuvataiteilija, sosionomi (amk) opiskelija
Jukka-Petteri Eronen, sarjakuvapiirtäjä, graafinen suunnittelija
Roope Eronen, taiteilija
Satu Eronen, konserttijärjestäjä, nuotistonhoitaja
Susanna Eronen, laulaja, laulunopettaja
Satu Eronen, laulaja, näyttämötaiteilija
Ulla Eronen,  graafinen suunnittelija
Erika Erre, kuvataiteilija
Laura Ertimo, tietokirjailija
Siiri Ervasti, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Minna Erwe, registraattori, kääntäjä
Nina Erwes, tuotantopäällikkö
Anja Erämaja, runoilija
Joonas Eränen, näyttämömestari, yrittäjä
Maija Eränen, tuottaja
Päivi Eräpuu, vaatesuunnittelija
Taina Erävaara, kuvataiteen koulutus- ja tutkimuspäällikkö
Elias Erävalo, kuvataiteilija
Eliisa Erävalo,  koreografi
Minna Esantytär, taiteilija/aktivisti
Patrick Escolin, tanssija
Paria Eskandari, elokuvatuottaja
Anu Eskelin, kuvataiteilija
Jarmo Elukka Eskelinen, innovaatiojohtaja, tuottaja
Antti Eskelinen, kuvataiteiden maisteri
EvaVilhelmiina Eskelinen, konseptitaiteilija, kuvittaja
Petri Eskelinen, kuvanveistäjä
Senni Eskelinen, muusikko
Jenni Eskola, kuvataiteilija
Kanerva Eskola, kustannustoimittaja
Marjut Eskola,  kulttuurituottajaopiskelija
Anni Eskonen,  ohjaustoiminnan artenomi
Taru Eskonen-Myllylä, kulttuurituottaja
Amparo España, valokuvaaja
Markku Essel, muusikko, äänitaiteilija
Toni Essel,  koordinaattori,  videosuunnittelija
Anna Estola,  kirjoittaja
Evis Eteläniemi, arkkitehti
Arttu Eteläpelto, kulttuurituottaja
Hanna Etholén, väitöskirjatutkija
Johanna Eurakoski, viestintä- ja varainhankintapäällikkö
Anne Euramaa, viestintäsuunnittelija
Yehia Eweis, valokuvataiteijija
Miia Ezen,  meikkaaja-maskeeraaja,  freelancekirjoittaja
Laura Faarinen, anssija, tanssinopettaja
Maria Faarinen,  amanuenssi
Camilla Fabricius, tekstiilimuotoilija
Henrik Fabricius, kuvataiteilija
Marica Fagerholm-Åsten, publikarbetare på barn- och ungdomsteater
Oscar Fagerudd,  muusikko
Mariam Falaileh, kuvataiteilija
Agneta Falck, muusikko, laulaja
Karita Fallström, tarpeistonvalmistaja, -hoitaja
Vincze Luca Fanni, opiskelija
Daniel Feiring, muusikko
Pauliina Feodoroff, ohjaaja
Ulrika Fern, kuvataiteilija
Jan Ferres, musician, advertising technician
Tristana Ferreyra-Rantalaiho, muusikko
Ina Fiebig, AD, illustrator
Juha Fiilin, elokuvantekijä, graafikko
Teemu Fiilin, viestintäpäällikkö, toimittaja
Bruce Filosof, best boss ever
Valter Filosof, promottotori, agentti
Markus Filppula, muusikko, lauluntekijä
Marianne Fincke, mediatuottaja
Clarice Finell, galleristi, korutaiteilija, opettaja
Marie Finne, producentstuderande och teaterarbetare
Jonna Finnilä, kuvataiteilija
Jonna Finnilä, kuvataiteilija, taideopettaja, artesaaniopiskelija
Sofia Finnilä, muusikko
Csilla Firon, musiikkipedagogi
Sauli Flander, muotoilija
Niko Flang, teatteri-ilmaisun ohjaaja, käsikirjoittaja, elokuvaohjaaja
Ida Sofia Fleming, kuvataideopiskelija
Laura Flemming, näyttelijätyön opiskelija
Jari Flinck, valokuvaaja, mediamanager
Iris Flinkkilä, graafikko
Janne Flinkkilä, mediatyöläinen, Kulttuurituotanto Creat osk
Mira Flinkman, harrastajanäyttelijä
Uwe Florath, musiikkipedagogi, soitinrakentaja ja yrittäjä
Tomi Flyckt,  teatterintekijä
Hanna Fontana, henkilöstöpäällikkö
Dave Forestfield, säveltäjä
Lotta Fors, graafinen suunnittelija
Timo Kalevi Fors, tietokirjailija, muusikko
Joel Forsbacka, skådespelare, musiker
Erika Forsberg, sirkustaiteilija
Madeleine Forsén, litteraturvetare
Carita Forsgren, kirjailija, uusmediatuottaja, graafinen suunnittelija
eva forsman, kuvataiteilija
Filippa Forsman, förlagsredaktör
Jarkko Forsman, valosuunnitelija
Max Forsman, skådespelare
Nina Forsman, leikkaaja
Niina Forsman,  tanssija
Anna Forsman-Granroth, musiker
Elina Forss, tuottaja
Iikka Forss, näyttelijä
Johanna Forss,  markkinointipäällikkö
Zoila Forss,  runoilija
Jan Forsström, käsikirjoittaja
Kristina Forsström, myynti- ja markkinointipäällikkö
Sari Forsström, liiketoiminnan kehittäjä
Petra Forsten, käsikirjoittaja
Vanessa Forstén, taide- ja freelancevalokuvaaja
Walter Fortelius, historiker
Ingvill Fossheim,  scenographer,  costume designer
Erno Fosström, graafinen suunnittelija
Raisa Foster, tutkimusjohtaja ja taiteilija
Heli Fouchard, valokuvaaja, opiskelija
Lavinia Fralenuvole,  valokuvaaja
Päivi Frame,  graphic designer
Keijo Franck, ohjaaja-näyttelijä
Onerva Franck, graafisen suunnittelun opiskelija, taide-artesaani
Päivikki Franck
Carolin Franke, arkkitehti
Pamela Frankenhaeuser, konstnär, inredningsarkitekt
Frida Frankenhaeuser,  journalist
Pernilla Fransman, musiikkipedagogi
Heljä Franssila, viestintäpäällikkö
Anu Frantti, sisustusarkkitehti
Daniela Franzell, skådespelerska
Anna Franzon, muusikko ja musiikkipedagogi
Christina Fraser,  utdelningssekretare
Rosa Frauenknecht, kulttuurituotannon opiskelija
Pauliina Fred, muusikko
Alex Freeman, säveltäjä
Aurora Frestadius, muotoilija- ja pukusuunnittelijaopiskelija
Johanna Freundlich,  ohjaaja
Barbro Fri, konstnär, kulturarbetare
Josefine Fri, skådespelare
Sofia Fri,  musiker
Mia Frilander, toimittaja
Oona Frilander, hedelmätaiteilija
Laura Friman, toimittaja
Anna Friman,  litterär chef
Sointu Fritze, taidemuseon intendentti
Petri From, muusikko
Sanna From, tanssitaiteilija
Paula From, musiikkipedagogi
Linda From,  kuvataidekasvattaja
Sonja Fräki, muusikko
Seppo Fränti, taiteen ystävä, taiteilija
Lena Frölander-Ulf, illustratör, författare
Sami Funke, valokuvaaja
Sia Furman, Muotoilija
Eva Fyrqvist, freelance-toimittaja
Tiia Fyrqvist, muusikko
Emma Fält, taiteilija
Kalle Fält, musician emeritius
Otta Färm, sekatyöläinen
Jussi Förbom, kirjailija
Miklos Gaál, kuvataiteilija
Mari Gallen-Kallela, valokuvaaja
Hanna Galtat, opiskelija
Rio Gandara,  valokuvaaja
Miki Garam, draamapedagogi, uravalmentaja
Satu Garam, huilunsoiton opettaja
Luca Gargano, tuottaja, muusikko
Mira Gartz, graafinen suunnittelija
Marc Gassot
Katja Gauriloff, elokuvaohjaaja
Sanjaana Gavalas, toiminnanjohtaja
Bela Gazdag, tanssinopettaja, koreografi
Laura Gazzotti, lastenkulttuurituottaja
Anna Gebert, viulisti
Tiina Geijer, taiteilija, taideopettaja
Eva Geitel, arkkitehti
Jesper Geitel, tuottaja, muusikko
Teresa Gelenius, kuvataideopettaja
Laura Gelmi, taidehistorioitsija
Rody_van Gemer,  muusikko
Maria Gertsjak, muusikko
Hanna Gibson, freelance näyttelijä
Jefunne Gimpel, valokuvaaja
Rimma Gimpel, tekstiilitaiteilija, galleria-assistentti
Karolina Ginman, tanssitaiteilija
Sanni Giordani, tanssitaiteilija
Elias Girod, tanssitaiteilija
Judit Goda, työterveyshoitaja
Victoria Godden, teatteritaiteilija
Yvonne Godhwani, Intendent
Edwina Goldstone, kuvataiteilija
Emma Golnick, nukketeatteritaiteilija
Jussi Goman, kuvataiteilija
Isabel Gonzalez, kulttuurituottaja
Ralf Gothóni, prof, pianisti
Anu Gould, pukusuunnittelija
Elias Gould, muusikko
Ezra Gould, ohjaaja
Swati Goyal, tuottaja
Jessica Grabowsky, näyttelijä
Hanna Graeff, laulaja
Linda Gran,  arkkitehti
Riitta Granath, MSc, MSoSc, kouluttaja ( tv-dokumentti)
Camilla Granbacka, toimittaja, taidehistorioitsija
Eija Granbacka, kuoronjohtaja, musiikkipedagogiopiskelija
Macke Granberg, muusikko, yrittäjä
Linda Granfors,  kuvataiteilija
Gilbert Granholm,  satiirityöläinen
Linda Granlund, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Viva Granlund, kuvataiteilija
Nea Granlund, tuottaja
Viva Granlund,  kuvataiteiliija
Marjo Granlund,  kuvittajien agentti
Johannes Granroth, muusikko
Stewart Gray,  kuvittaja
Ava Grayson, äänitaiteilija
Niina Green, graafinen suunnittelija
Robert Grew, tuottaja
Anette Grevberg, muusikko, soitonopettaja
Glenn Grip, muusikko, nuorisotyöntekijä
Sirpa Grip, näyttelijä
Sinikka Gripenberg, tanssitaiteilija
Annika Grof, käsikirjoittaja, elokuvaohjaaja
Matilda Gronow, valokuvaaja
Pekka de Groot, kääntäjä
Sawandi Groskind, elokuvaohjaaja
Wilhelm Grotenfelt, näyttelijä
Joakim Groth, författare, dramatiker, regissör
Loviisa Gruberg, teatteri-ilmaisun ohjaajaopiskelija
Alexandra_Annabella Grumann,  kuvataiteilija,  taidehistorian opiskelija
Enni Grundström, tuottaja
Esko Grundström, musiikin sekatyöläinen
Jermo Grundström, regissör
Raoul Grünstein, kulttuuriyrittäjä
Lauri Grünthal, musiikin yo
Isabella Grüssner-Sarling, skribent, musiker, pedagog
Joel Gräfnings, kuvataideopettaja
Juha Grönberg, graafinen suunnitteelija
Laura Grönberg, ohjaaja
Karoliina Gröndahl, tuotantokoordinaattori, elokuvantekijä
Kukkamari Gröndahl, muusikko
Laura Gröndahl, teatterintutkija, lavastaja
Riikka Gröndahl, kuvataiteilija
Liinu Grönlund, kuvataiteilija, dokumentaristi
Sonja Grönqvist, tiedottaja, graafinen suunnittelija
Sonja Grönqvist, tiedottaja/graafinen suunnittelija
Anna-Karin Grönroos, elokuvaohjaaja
Jori Grönroos, elokuvantekijä
Veikko Grönroos, muusikko
Seppo Grönvall, muusikko
Heidi Gullberg, graafinen suunnittelija, kuvittaja
Alexander Gullichsen, taidekuluttaja
Ronja Gullichsen, muusikko
Kirsi Gum, pukusuunnittelija
Kris Gummerus, näyttelijä
Agn Medici Gummerus, Kusti, CEO of all the CEO
Annika Gummerus-Putkinen, huilunsoiton opettaja
Fanny Gurevitsch, tanssinopettaja
Sara Gurevitsch,  koreografi
Mikael Gustaffon, elokuvaaja
Marko Gustafsson, toimittaja
Robin Gustafsson, muusikko
Sofia Gustafsson, tanssija
Tom Gustafsson, sisustus ja tilasuunnittelu
Kim Jonas Gustafsson, skådespelare, författare
Marianne Gustafsson Burgmann, urkutaiteilija, tohtorikoulutettava, kirkkomuusikko
Åsa Gustavsson, huilisti, huilunsoitonopettaja
Laura Gutman, exhibition curator
Hanna Guttorm, apulaisprofessori
Eija Guttormsen, hankevastaava
Seidi Guzejev, graafikko, muusikko
Elina Gyldén, taidekasvattaja, kuvataideopettaja
Marko Gylén, taiteen tutkija
Johannes Haahti, musiikkikasvatuksen opiskelija
Jaana Haaksiluoto, vaatesuunnittelija, tuottaja
Heta Haanperä, teatteriohjaaja
Jussi Haanpää, automaatio-asentaja, musiikin harrastaja
Kaisa Haanpää, luokanopettaja, musiikinopettaja, musiikkipedagogi
Mikko Haanpää, musiikkipedagogi, muusikko
Markku Haanpää, kuvataiteilija
Maari Haapa, taidemaalari
Laura Haapakangas, pukusuunnittelija, lavastaja
Mervi Haapakoski, lasitaiteilija
Antti Haapala, stand up -koomikko
Leevi Haapala, museon johtaja Nykytaiteenmuseo Kiasma
Rida Haapala, taidekasvattaja, kulttuurituottaja, taiteilija
Severi Haapala, näyttämömestari
Niisku Haapala, käsikirjoittaja, toimittaja
Sami Henrik Haapala, tohtorikoulutettava, Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu
Jukka Haapalainen, tanssitaiteilija
Riikka Haapalainen, taidehistorioitsija, lehtori
Elina Haapamäki, musiikkiopiston opettaja
Riikka Haapamäki, kirkkomuusikko
Hanna Haapamäki,  muusikko
Klaara Haapanen, tanssin opiskelija
Pekka Haapanen, tuottaja (Turun filharmoninen orkesteri)
Timo Haapanen, musiikki promoottori
Anni Haapaniemi, muusikko
Heini Haapaniemi, tuottaja, opettaja
Olli Haapaniemi, tanssija
Sirpa Haapaoja,  kulttuurituottaja
Alli Haapasalo, elokuvaohjaaja
Risto Haapiainen, leikkaaja, edit
Marja Haapio, suomentaja
Petra Haapio, teatteri-ilmaisun ohjaaja, teatteripedagogi
Salla Haapio, kirjasto-, tietopalvelun opiskelija sekä painotuotantoassistentti (ulkoasuntoteuttaja)
Minna Haapkylä, näyttelijä
Mikko H. Haapoja, media- ja äänitaiteilija, musiikkiteknologi, yrittäjä
Terike Haapoja, kuvataiteilija
Heidi Haapoja, tutkija, muusikko
Laura Haarala, kulttuurituottaja, tietokirjailija
Aino Haarala, kulttuurituottaja
Anna Haaranen, näyttelijä ja flamenca
Outi Haaranen, näyttelijä
Viktoria Haarni,  opiskelija
Pauliina Haasjoki, kirjailija
Virpi Haatainen, näytelmäkirjailija, näyttelijä
Antti Haataja, arkkitehti
Ella Haataja, kuvataidekasvatuksen opiskelija
Maarit Haataja, Kulttuurivihkojen toimittaja
Kaisa Haatanen, kirjailija
Margarita Haatanen, muusikko, laulaja, laulunopettaja
Erika Haavisto, elokuvatuottaja, ohjaaja
Janna Haavisto, näyttelijä, klovni
Joonas Haavisto, muusikko
Olli Haavisto, muusikko
 Haavisto, näyttelijä, klovni
Janne Haavisto,  muusikko
Saara Hacklin, tutkija, kuraattori
Ilkka Hackman, muusikko, musiikkipedagogi
Sonia Haga, skådespelare
Göran Hagelberg, valokuvaaja
Riikka Hagelin, tuottaja
Katja Hagelstam, valokuvaaja ja galleristi
Anna Hagen, producent
Oscar Hagen, kuvataiteilija
Larissa Haggrén, kuvataidekasvattaja
Lurppa Haggrén, kuvataidekasvattaja
Bo Haglund, taiteen maisteri
Anu Hagman, draamaopettaja
Emma Hagman, tekstiilisuunnittelija
Heikki Hagman, ilmaisukouluttaja
Piritta Hagman, yrittäjä
Sandra Hagman, tietokirjailija, tohtori
Daniel Hagström, musiikintekijä, äänittäjä, miksaaja
Tarja Hahl, photographer, freelancer
Katriina Haikala, taiteilija
Satu Haiko, kuvataiteilija
Kasper Haikonen, muusikko
Sirkku Haikonen, muotoilija, musiikkialan sekatyöläinen, yrittäjä
Tuomas Haimakainen, muusikko, ääniteknikko, tuottaja
Toivo Haimi, toimittaja
Laura Haimila, toimittaja
Maria Haipus,  elokuva- ja tv-leikkaaja
Henri Haka, art director
Jussi Haka, promotuottaja
Tellervo Haka, kulttuurin kuluttaja
Aapeli Hakala, muusikko & musiikkikasvatuksen opiskelija
Annika Hakala, sirkusartisti
Harri Hakala, taidekasvattaja
Heli Hakala, viestintäkoordinaattori
Tiina Hakala, meikkitaiteiliija, korumuotoilija
Titta Hakala, muusikko
Antti Hakala,  artisti,  tuottaja
Markku Hakala,  väitöskirjatutkija
Taini Hakala,  taiteilija
Satu Hakamäki, sirkustaiteilija
Tapio Hakanen, DJ, musiikkipäällikkö
Ville Hakanen, taidehistorian tutkija
Sanna Hakanen, ohjaustoiminnon artenomi
Katariina Hakaniemi,  kulttuuritoimittaja,  tietokirjailija
Annaleena Hakatie, muotoilija
Hanna Hakkarainen, tarpeistonhoitaja, puvustaja
Henna Hakkarainen, näyttelijä, teatterinopettaja
Inka-Leea Hakkarainen, tanssitaiteilija
Johanna Hakkarainen, artenomi, pedagogi, sosiokulttuurinen vaikuttaja
Niko Hakkarainen, graafinen suunnittelija
Louna Hakkarainen,  tutkija
Milla Hakkarainen,  viestintäsuunnittelija
Tuija Hakkila, muusikko, professori
Janne Hako, muusikko
Kalle Hakola, kultasepänalan artesaani, korumuotoiluopiskelija
Marikki Hakola,  mediataiteilija,  ohjaaja
Kristina Hakola-Wass, kulturproducent, pensionerad bibloteksfunktionär
Minna-Elina Hakomäki, graafinen suunnittelija
Osmo Hakosalo, musiikkipedagogiopiskelija
Paavo Hakulinen, kotoutumiskouluttaja, musiikki- ja teatteripedagogi
Daniela Hakulinen,  käsikirjoittaja
Aura Hakuri, kuvataiteilija
Johanna Halén, tanssinopettaja
Matti Halén, teatterintekijä, kasvatustieteen opiskelija
Kaisaleena Halinen, kuvataiteilija
Simo Halinen, elokuvaohjaaja
Suvi Halinen, teatterialan sekatyöläinen, musiikkileikkikoulun opettaja
Titta Halinen, dramaturgi-ohjaaja
titta halinen, dramaturgi
Valtteri Haliseva, teatteriopiskelija
Paula Halkola, kustannuspäällikkö
Sonja Halla-aho, näyttelijä
Tiina Hallakorpi, kuva- ja yhteisötaiteilija
Jaana Hallamaa, professori
Heikki Hallanoro, muusikko, kirjailija
Tia Hallanoro, markkinointiviestintäpäällikkö
Kristiina Hallantie, kuvataiteen opiskelija
Ulla-Maija Hallantie, viulupedagogi
Ursula Hallas, yhteisö- ja esitystaiteilija
Marja Hallén,  kuvataiteilija
Emily Hallfast, luovan kirjoittamisen, kaunokirjallisen kääntämisen, draamakasvatuksen opiskelija
Taru Hallikainen, FM, kirjailija, valmentaja
Niko Hallikainen, kirjoittaja
Niko Hallikainen, lavastaja, valokuvaaja, tuotantopäällikkö
Perttu Hallikainen, näyttelijä
Marjo Hallila, visuaaliset taiteet
Mari Hallivuori,  kääntäjä
Henrikki Halme
Mia Halme, elokuvaohjaaja
Heli Halme,  toiminnanjohtaja
Kaisa Halmemies, muusikko, musiikkipedagogiopiskelija
Kalle Halmén, teatterialan opiskelija
Maarit Halmesarka, kustannustoimittaja
Ulla Halmesvirta, korutaiteilija, hopeaseppä, muotoilija
Anna Halmetoja, muusikko
Stina Halmetoja, opettaja, kustannustoimittaja
Suvimarja Halmetoja, muusikko, teatteritieteen kandidaatti
Veikko Halmetoja, kuraattori, galleristi
Arttu Halmetoja, tanssija
Veikko Halmetoja,  kuraattori,  galleristi
Irmeli Halmio-Reincke, huilunsoitonopettaja
Kaisa Halmkrona, runoilija, koulunkäynninohjaaja, neuropsykiatrinen valmentaja
Milja Halmkrona, kuvataitelija, maisema-arkkitehtiopiskelija
Teemu Halmkrona,  musiikkipedagogi,  muusikko,  säveltäjä
Ada Halonen, valosuunnittelija
Aino Halonen, tuottaja
Aino Halonen, kuvataidekasvattaja
Arto Halonen, elokuvaohjaaja
Marja Halonen, ohjaaja, leikkaaja
Matti Halonen, elokuva- ja tv-tuottaja, toimitusjohtaja
Matti Halonen, muusikko
Paavo Halonen, kuvataiteilija
Tanja Halonen, kulttuurituottaja
Toni Halonen, kuvataiteilija
Veli-Matti Halonen, opiskelija
Tytti Halonen, graafinen suunnittelija, opiskelija
Hanna-Riikka Halonen, kuvataiteilija
Janne Halonen,  muusikko
Jenni Halonen,  muusikko,  huilunsoiton opettaja
Satu Halonen,  teatteri-ilmaisun ohjaaja
Oskari Halsti,  muusikko,  tuottja
Karoliina Halsti-Ndiaye, muotoilija, tanssija
Milja Haltsonen, kulttuurituottaja
Adele Halttunen, maisemantutkimuksen opiskelija
Elina Halttunen, dramaturgi, kirjailija
Iira Halttunen, dramaturgi ja näytelmäkirjailija
Laura Halttunen, tanssinopettaja, koreografi, esiintyjä
Matilda Halttunen, ravintolapäällikkö
Sanna-Maria Halttunen, elokuvateatterin ohjelmapäällikkö
Tuija Halttunen, ohjaaja
Marjukka Halttunen, näyttelijä
Elina Halttunen-Riikonen, toimittaja, suomentaja
Eveliina Hamari, kuvataiteen opettaja, visuaalisen kulttuurin sekatyöläinen
Mia Hamari, kuvanveistäjä
Jasmin Hamid,  näyttelijä
Kalle Hamm, kuvataiteilija
Henrik Hammarberg, näyttelijä
Johanna Hammarberg, taiteilija
Anni Hanén-Kajander, valokuvataiteilija
Irmeli Hanka, arkkitehti
Jorma Hannikainen, yliopistonlehtori
Kaisa-Leena Hannikainen, kanttori
Roosa Hannikainen, klovni
Tuuli Hannikainen, muotoilija
Markus Hannila, kuvataiteilija, muusikko
Annamaria Hannonen, laulunopettaja
Jessica Hannonen, ilmaisutaidon opettaja
Janette Hannukainen, runoilija, sanataideopettaja
Tuija Hannuksela, kuvisluokanope, sosionomi, kuvataideterapeutti
Mikko Hannuksela, tallenne- ja tapahtumatuottaja
Eeva Hannula, kuvataiteilija
Kaisa Hannula, muusikko
Mia Hannula, tutkija, kriitikko
Nuutti Hannula, muusikko, musiikkipedagogi, musiikintekijä
Sari Hannula, tanssin, kasvatuksen ja organisoinnin monitoimihenkilö
Tero Hannula, kirjailija, kirjoittamisen opettaja
Aija Hannula, muotoilija
Mauri Hannula, rak.mest., muusikko
Annuska Hannula,  näyttelijä
Saara Hannula,  esitystaiteilija
Krista Hannula,  käsikirjoittaja,  näyttelijä
Timo Hannunen, kuvanveistäjä
Petra Hannus, kulttuurituottaja
Saara Hannus, taiteilija, kuraattori
Laura Hannus,  tanssija,  tanssinopettaja
Nina Hanson,  tuotantojohtaja 
Axel Hansson, kuvataiteilija, yhteiskuntatieteiden opiskelija
Nilla Hansson, sangerska, redaktör
Pia Hansson, kääntäjä
Laura happo, valokuvaaja
Juuso Happonen, laulaja-lauluntekijä, koomikko, tuottaja-kouluttaja
Laura Happonen, draamaopettaja
Ville Hara, arkkitehti
Vilja Harala,  valokuvaaja
Jorma Harjamäki,  äänisuunnittelija,  av-viestinnän opettaja
Jouko Harjanne, trumpetisti
Sofia Harjanne, musiikkiterapeutti, musiikkikasvattaja
Kaija Harjanne, pianonsoiton lehtori
Pasi "Pablo" Harju, toimitusjohtaja
Anu Harju, rauhantyöntekijä
Pete Harju, stand-up koomikko, kuvataiteilija
Ulla Harju,  keraamikko
Minna Harjuniemi, ohjaaja
Leena Harjunpää, tanssitaiteilija
Marika Harjusaari, toimittaja
Satu Harlahti, toimituspäällikkö
Johanna Harmaala, leikkaaja
Heli Harni, amanuenssi
Selma Haro, kuvataiteilija
Jussi Haro, kuvataitelija
Hanna Harris, toiminnanjohtaja
Soile Harsevak Kaur Väätäinen, kuvataiteilija
Eveliina Harsia, arkkitehti
Roni Harsu, museoala
Sari Harsu,  tietokirjailija,  luova kirjoitaja
Karoliina Hartiala, arkkitehti
Elisa Hartikainen, muotoilija
Heli Hartikainen, muusikko
Jarkko Hartikainen, säveltäjä
Sassa Hartikainen, kuvataiteilija
Venla Hartikainen, muusikko
Niina Hartikainen, muusikko, musiikkiteknologi, räppäri
Maija Hartikainen, teatteriopiskelija
Mikko Hartikainen,  taidekasvattaja
J. Tuomas Harviainen, forskardoktor
Laura Hassi, koulutussuunnittelija
Heidi Hassinen, säveltäjä, musiikkitieteilijä, muusikko
Sami Hassinen, äänimestari
Susanna Hast,  tutkija-taiteilija
Andrea Hatanmaa, musiker, musiklärare
Pietari Hatanpää, valokuvaaja
Minna Hatinen, valokuvaaja
Roope Hattu, runoilija, tuottaja
Panu Hattunen, promoottori
Jorgos Hatzikelis,  graafinen suunnittelija
Katri Haukilahti,  muusikko,  kansanmusiikkipedagogi
Eija Haukka, graafinen suunnittelija, äiti, medianomi
Juhani Haukka, FM, TaK, dokumenttielokuvan opiskelija
Emilia Haukka,  elokuvatuottaja
Sanna Haukkala, kirjasto- ja arkistoduunari
Essi Haukkamaa, tuottaja
Aki Hauru, muusikko, Retail Manager
Hannaleena Hauru,  elokuvaohjaaja,  käsikirjoittaja
Hanna Hauta-aho, erityisasiantuntija
Ville Hautakangas, muusikko
Pauliina Hautala, kuvataiteen lehtori
Mikko Hautala, kuvataiteilija
Kalervo Hautalahti, harrastajanäyttelijä
Sanna Hautamäki, tuottaja
Toni Hautamäki, kuvataiteilija
Tua Hautamäki, skenografi
Tarja Hautamäki, HTT, FM
 Hautamäki, kuvataiteilija
Juhana Hautsalo, nuotistonhoitaja
Liisamaija Hautsalo, musiikintutkija
Siiri Hautsalo,  designer
Milja Havas, taiteilija
Karoliina Havaste, taidekasvattaja
Eetu Haverinen, muotoilija
Rea Haverinen, juontaja ja uutispäällikkö
Elina Havia, musiikkipedagogi, pelimanni
Sami Havia, kuvataiteilija
Manu Havisalmi, näyttelijä
Leena Havukainen, teatteriohjaaja
Minna Havukainen, valokuvataiteilija
 Hayley, valokuvaaja
Emma hedenborg, muotoilija
Ari-Matti Hedman, näyttelijä
Julia Heeger, muusikko
Anna Hei, laulaja-lauluntekijä
Lauri Hei, taiteilija
Mira Heija, kuvataiteilija
minna heikinaho, kuvataiteilija, tutkija
Hanna-Kaarina Heikinheimo, muusikko
Saara Heikinheimo, näyttelyamanuenssi
Siljamari Heikinheimo, muusikko
Säde Heikinheimo, pianonsoiton opettaja
Anni Heikka, koordinaattori, projektipäällikkö
Iiris Heikka, valokuvaaja
Anna Heikkilä, taidemaalari, puuseppäopiskelija, äiti
Alma Heikkilä, kuvataiteilija
Eeva Heikkilä, muusikko
Esko Heikkilä, opiskelija
Joanna Heikkilä, lauluntekijä, muusikko
Johanna Heikkilä, kuvataiteilija
Juha Heikkilä, muusikko
Kalle Heikkilä, kuvataiteen opiskelija
Kreeta-Julia Heikkilä, viulisti
Maria Heikkilä, suomen kielen opettaja
Marianne Heikkilä, järjestöaktiivi, vapaaehtoinen
Mia Heikkilä, ohjaustoiminnan artenomi, kultuurin ja taiteen sekatyöläinen
Minna Heikkilä, valosuunnittelija
Pasi Heikkilä, tuottaja/muusikko
Pelle Heikkilä, skådespelare
Riie Heikkilä, tutkija, suomentaja
Melissa Heikkilä, toimittaja, toimitussihteeri
Elsa Heikkilä, kuvataideopiskelija, freelancer
Elsa Heikkilä,  tanssija
Mikael Heikkilä,  muusikko,  musiikkipedagogi
Aino Heikkinen, kulttuurituottaja
Antti Heikkinen, näyttelijä
Eijaa Heikkinen, kuvataiteilija, kirjastotyöläinen
Heljä Heikkinen, näyttelijä
Jonna Heikkinen, vaatetusompelija, puvustaja
Kaisa Heikkinen, kuvataiteilija
Kikke Heikkinen, tuottaja
Laura Heikkinen, tapahtumatuottaja
Olli Heikkinen, opettaja, DJ & basisti.
Pirkko Heikkinen, kriitikko
Sanna Heikkinen, graafinen suunnittelija
Sapa Heikkinen, muotoilija
Viljami Heikkinen, muusikko
Juho Heikkinen, valokuvaaja, graafinen suunnittelija
Juha Pekka Tapani Heikkinen, kulttuurialan yrittäjä
Jani Heikkinen,  opettaja
Peggy Heikkinen,  trädgårdsmästarstuderande
Matti-Pekka Heikura, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Pekka Heikura, tuottaja
Sara Heikura, runoilija, sanataideohjaaja, suomentaja
Tuula Heima-Tirkkonen, projektikoordinaattori
Ilari Heinilä, musiikintekijä, musiikkituottaja, muusikko
Virva Heinimaa, mediatyöläinen
Melissa Heininen,  kulttuurituotannon opiskelija
Aleksi Heino, kuvataiteilija
Anneli Heino, ohjaaja
Jukka Heino, valaistusmestari
Timo Heino, kuvataiteilija
Toni Heino, muusikko
Tytti Heino, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Outi Heino, viestintäsuunnittelija
Eveliiina Heinone, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Anna Heinonen, tutkimusavustaja
Heidi Heinonen, kulttuurityöläinen
Ilkka Heinonen, muusikko
Ilona Heinonen, kirjastonhoitaja, muusikko
Janne Heinonen, ohjaaja, käsikirjoittaja, mediakasvattaja
JohannaJasmine Heinonen, sarjakuvataiteilija ja kuvittaja
Joni Heinonen, tuotantopäällikkö
Marja Heinonen, yrittäjä, kirjoittaja
Marjatta Heinonen, taiteilija
Sara-Maria Heinonen, näyttelijä
Suvi Heinonen, suomentaja
Tiia Heinonen, kuvataiteilija
Timo Heinonen, dramaturgi-käsikirjoittaja
Toni Heinonen, ääniteknikko, muusikko
Veera Heinonen, kuvataiteilija
Ville-Veikko Heinonen, suunnittelija, mediatuottaja
Saku Santeri Heinonen, teatteriohjaaja
Henrik Heinonen,  kuvataiteilija
Matias Heinonen,  opiskelija,  äänitaiteilija
Aapo Heinonen,  musiikkipedagogi,  muusikko
Veikka Heinonen,  dramaturgi
Tarja Heinula, näyttelijä
Tanja Heinämäki, teatteri-ilmaisun ohjaaja -opiskelija
Tero Heinämäki, teatteriohjaaja, lähihoitajaopiskelija
Annukka Heinämäki, markkinointipäällikkö
Jouni Heinänen, maisema-arkkitehti
Katri Heinänen, kuvataiteilija
Oona Heinänen, kuvataidekasvattaja
Petra Heinänen,  näyttelijä
Hannaleena Heiska, kuvataiteilija
Tiina Heiska,  kuvataiteilija
Hannamaija Heiska,  kuvataidekoulun rehtori,  keraamikko
Iina Heiskanen, kuvataiteilija
Jaakko Heiskanen, valokuvaaja
Kaarina Heiskanen, tiedottaja, Suomen ev lut kirkko blogisti
Marjo Heiskanen, kirjailija
Merja Heiskanen, museonjohtaja
Milan Heiskanen, musiikinopiskelija
Osku Heiskanen, koreografi
Sanna Heiskanen, muusikko, teatteritaiteen sekatyöläinen
Ulla Heiskanen, verkkopalvelupäällikkö
Jyrki Heiskanen, kulttuurialan konsultti
Eetu-Pekka Heiskanen, valokuvaaja, muusikko
Venla Heiskanen,  kuvataidekasvattaja,  opiskelija
Henriikka Heiskanen,  näyttelijäntyön opiskelija
Livia Hekanaho, dosentti, kouluttaja, tietokirjailija
Maria Hekkala,  kuvataiteilija
Kaisa Hela,  näyttelijä
Ari Helander, pianisti
Maria Helander, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Marja Helander, valokuvataitelija
Sini Helander, kuvataiteilija
Johanna Helanterä, kulttuurituotannon opiskelija
Antero Helasvuo, suomentaja
Mikael Helasvuo, muusikko, prof.emeritius
Sonja Helasvuo, muusikko
Henna Helasvuo, muusikko
Maija Helasvuo,  kuvanveistäjä
Samuli Helavuo, muotoilija
Sanan Hélen, musiikkiterapeutti
Marja Helenius, kuvataiteilija
Roosa Helenius, teatterintekijä
Venla Helenius, kuavtaiteilija, taidekasvattaja
Harri Helin, muusikko, näyttelijä
Inka Helin, markkinointipäällikkö Kiasma
Pasi Helin, pianonsoiton opettaja
Pekka Helin, valokuvaaja
Mika Helin,  kuvataiteilija
Päivikki Helinheimo, musiikinopettaja, musiikkiterapeutti
Santeri Helinheimo, näyttelijä, musiikkikasvattaja
Anneli Heliö., teatteriohjaaja, taiteilija
Taina Helkamo, suomentaja
Susanna Helke, professori, dokumentaristi
Filippa Hella, serietecknare och illustratör, sarjakuvapiirtäjä ja kuvittaja
Camilla Hellberg, näyttelijä
Karoliina Hellberg, kuvataiteilija
Emma Helle, kuvataiteilija
Kirsi-Leena Helle, viestintäasiantuntija, kulttuurituottaja YAMK
Essi Hellén, näyttelijä
Julia Hellén, teatteriopiskelija
Lucia Hellerhoff, huilisti
Liisa Helle-Wlodarczyk, konservaattori
Nestori Hellgren, näyttelijä, yhteisötaiteilija
Andreas Helling, muusikko
Katti E. Hellman, Kuvataiteilija
Venla Hellstedt, elokuvatuottaja
Bambu Hellstedt,  taidemaalari
Elsa-Maija Helminen, muusikko, laulupedagogiopiskelija
Kaisu Helminen, laulaja, laulupedagogi
Sini Helminen, kirjailija, kirjastonhoitaja
Onerva Helne, tuottaja, teatterintekijä
Aleksi Helo, beatjunkie
Nora Helsinki, kuvataiteilija, katutaiteilija, kuvittaja
Eweliina Helsinki,  teatteri-ilmaisun ohjaaja
Olli Helske, musiikkipedagogi
Kirsi Helstelä,  tuottaja
Hilkka Helsti, humanisti
Kirsi Hemanus, toimittaja
Risto Hemming, tietokirjailija
Gunilla Hemmingk,  näytelmäkirjailija
Tarja Hemminki, teatteri-ilmaisun ohjaaja – ja opettaja
Tiia Hemminki, viestinnän opiskelija, toimittaja
 HEMULOORDI, kuvataiteilija
Tero-Pekka Henell, säveltäjä, tuottaja, toimittaja
Antonia Henn,  näyttelijä
Patrick Henriksen, skådespelare
Ida Henrikson, kulturjournalist
Marianna Henriksson, muusikko
Minna Henriksson, kuvataiteilija
Saara Henriksson, kirjailija
Sofia Henriksson, historian maisteri
Otto Henriksson,  teatteriopiskelija
Hery Henry, toimitusjohtaja
Katri Henttonen, kultaseppä, yrittäjä
Tinttu Henttonen, köysitaiteilija
Mikko Hentunen, taiteilija, säveltäjä
Heikki Hepoaho,  arkkitehti
Marja Hepo-aho,  lasitaiteilija
Heidi Herala, näyttelijä
Atte Herd, tanssija
Hilppa Herd,  tanssiniopettaja
Heinimari Herkkola, musiikkikasvatuksen opiskelija
Mari Hermaja, sekatyöläinen
Mikael Hernesniemi, sosiomonomi, muusikko
Marjut Hernesniemi, sirkusopiskelija
Minna Herrala, kuvataiteilija
Satu Herrala, koreografi, taiteellinen johtaja
Ville Herrala, muusikko
Roosa Herranen, runoilija, laulaja, esiintyjä
Linda Harriet Herranen, muusikko, musiikinopettaja
Henna Herranen, kuvataiteilija
Inma Herrera, kuvataiteilija
Luis Herrero, muusikko
Aila Herronen, kääntäjä
Iiris Herttua, vaatesuunnittelija
Jaana Herttua,  taidemaalari
Jonne von Hertzen, muusikko
Mikko von Hertzen,  muusikko
Anttu Herva, siviilipalvelushenkilö, esiintyjä
Jukka Herva,  äänisuunnittelija,  musiikintekijä
Elsa Hessle, museolehtori
Laura Hetemäki, kuvataiteilija
Wilhelm af Heurlin, musiker
Fabiola Hidalgo, kuvataiteilija
Claudia Hidvégi,  graafinen suunnittelija
Ossi Hiekkala, kuvittaja
Kati Hiekkapelto, kirjailija
Mikko Hietaharju, valokuvaaja, tietokirjailija
Henna Hietainen, museoamanuenssi, kulttuuribloggaaja
Pyynö Hietajärvi, kuvataiteilija
Aki Hietala, laulaja, muusikko, tietokirjailija
Antti Hietala, näytelmäkirjailija
Elina Hietala, näyttelijä
Heli Hietala, kuvataiteilija
Meri Hietala, kuvataiteilija
Nelli Hietala, kirjailija
Timo Hietala, säveltäjä&muusikko
Anu Hietala,  toiminnanjohtaja
Hannele Hietala-Spaskos, kustannustoimittaja, eläkkeellä
Helena Hietanen, kuvanveistäjä ja eläkeläinen
Konsta Hietanen, muusikko
Maria Hietanen
Maria Hietanen, laulaja- lauluntekijä, muusikko, hoitoalan ammattilainen
Mirkka Hietanen, graafinen suunnittelija
Sirpa Hietanen, kulttuurituottaja, suomentaja
Tiina Hietanen, tuotantopäällikkö
Anna Hietaneva, suomen kielen opiskelija
Marjatta Hietaniemi, kuraattori, toimittaja
Henriikka Hietaniemi,  kuvataidekasvatuksen opiskelija
Sade Hiidenkari, kuvataiteilija
Pirjo Hiidenmaa, tietokirjallisuuden professori
Venla Hiidensalo, kirjailija
Jenni Hiipakka, musiikkipedagogi
Pike Hilakari, toimittaja/tiedottaja, esikoiskirjailija
Mari-Anni Hilander, laulaja, laulun lehtori
Mimmo Hildén, 1st Assistant Camera
Teijo Hildén, kuvataiteilija
Milla Hilke, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Peter Hillerström, graafinen suunnittelija, muusikko
Katariina Hillo, nykytaiteilija
Barbora Hilpo, muusikko
Marko Hilpo, muusikko
Aino-Maija Hiltunen, suunnittelija
Eetu Hiltunen, valoteknikko
Heli Hiltunen, kuvataiteilija
Jari Hiltunen, ohjaaja Mansikkamäen Draamapaja
Jarno Hiltunen, toimittaja
Jere Hiltunen, muotoilija
Juhani Hiltunen, toimittaja, tietokirjailija
Pekka Hiltunen, näyttelijä ja tanssija
Petri Hiltunen, kuvittaja, sarjakuvantekijä
Riikka Hiltunen, toimittaja, tutkimuspäällikkö, tohtorikoulutettava
Tatu Hiltunen, elämäntapakonsultti
Unni-Hilla Hiltunen, kuvataideopiskelija, lähihoitaja
Arina Hiltunen, kulttuurituottaja
Pekka Hiltunen, kirjailija, toimittaja
Suvi Himanka, tekstiilialan artesaani/ompelija, wannabe kuvataiteilija
Nella Himari, owned media specialist
Teija Himmelroos,  taidepedagogi,  käsikirjoittaja,  ohjaaja
Marianna Hintikka, FT (engl. Filologia)
Pihla Hintikka, toimittaja
Sakari Hintsala, kuvataiteilija
Siiri Hirsiaho, graafisen suunnittelun opiskelija
Heikki Hirsimäki, radiotoimittaja, dj
Irma Hirsjärvi, FT, kulttuurin sekatyöläinen
Janne Hirvanen, asiantuntija, taideteos
Piia Hirvensalo, kulttuurialan sekatyöläinen
Jussi Hirvi, kustantaja, IT-yrittäjä
Mari Hirvi,  teatteriopiskelija
Helena Hirviniemi, arkkitehti
Sari Hirvonen, kulttuurin sekatyöläinen, tuottaja, laulaja
Antti Hirvonen, muusikko
Ari Hirvonen, tutkija
Elina Hirvonen, kirjailija
Hanna Hirvonen, freelance-toimittaja
Katariina Hirvonen, kuvittaja ja sarjakuvataiteilija
Maija Hirvonen, dokumenttielokuvaohjaaja
Minni Hirvonen, tanssitaiteilija
Reima Hirvonen, kuvataiteilija
Sanna Hirvonen, erikoissuunnittelija
Teo Hirvonen, muusikko
Juhana Hirvonen,  lavastesuunnittelija
Katariina Hiukka, tanssinopettaja, kulttuurituottaja
Maija Hjelm, musiikkipedagogi
Titus Hjelm, tutkija
Yrjö Hjelt, säveltäjä
Elina Hjelt, muusikko, musiikkipedagogi, yrittäjä
Saku Hjelt,  muusikko
Minna Hjort, kääntäjä
Sini Hodju, taidemaalari
Anna Hoffren,  soitonopettaja
Tuomo Hohtari, levykriitikko
Eeva Hohti, tuottaja
Hanna Hohti, muusikko
Markus Hohti, muusikko
Paula Hohti, taide ja kulttuurihistorian professori
Juho Hoikka,  muusikko,  opiskelija
Markku Hoikkala,  constructive artist
Elli Hokkanen, tuotantoassistentti, kulttuurituotannon opiskelija
Kimmo Hokkanen, taiteilija, kulttuuripuutarhuri
Mari Hokkanen, valokuvataiteilija
Minna Hokkanen, näyttelijä, yliopistonlehtori
Pekka Hokkanen, taidegraafikko
Ulla Hokkanen, toiminnanjohtaja
Pauli Hokkanen,  kuvaaja
Saara Holappa, visuaalisen suunnittelun opiskelija
Eeva Holkeri, opiskelija, museoamanuenssi
Kaisa Maria Hollanti, laulaja, lauluntekijä
Elina Holley, creative director
Iida Hollmén, valokuvaaja
Malin Hollmén, kirjastopalvelupäällikkö
Anu Holländer, pianonsoiton opettaja
Paul Holländer, näyttelijä
Ylva Holländer, kuvataiteilija
Miira Holländer,  kulturproducent,  kulttuurituottaja
Mikko Holm, nettinuorisotyöntekijä
Sophie Holm, historiker och redaktör
Sebastian Holm, kulttuurituottaja, DJ
Aino Holma, tiedottaja
Hanna Holma, taidegraafikko
Heidi Holma, valokuvaaja
Maija Holma, valokuvaaja
Seija Holma, dramaturgi
Sakari Holma,  arkkitehti
Pirkko Holmberg, suomentaja
Jaana Margit Holmberg, taidepedagogi, artesaani
Kristina Maria Holmberg, luova humanisti
Helena Holm-Cüzdan, organisationsarbetare och historiker
Leena Holmila, arkkitehti
Alexander Holmlund, skådespelare
Christina Holmlund,  kuvataiteilija
Christian Holmqvist, säveltäjä
Edith Holmström, skådespelare
Janette Holmström, kuvataiteilija
Emil Holmström, muusikko
Henry Holopainen, lavasterakentaja
Mia Holopainen, ohjaaja
Saara Holopainen, kirjastonhoitaja
Veli Holopainen, sovellusasiantuntija, sarjakuvaharrastaja, twitternovellisti
Hanna Holopainen,  kuvataiteilija
Markus Holste, sisustusarkkitehti yo, puuartesaani, muusikko
Anu Holttinen, FT, ohjaaja
Teemu Holttinen,  ohjaaja
Emmi Hongas, kuvataiteilija, opiskelija
Lauri Hongisto, muusikko
Salla Hongisto, toimittaja
Heidi Hongisto, puvustaja
Maria Hongisto-Mäenpää, lehtori
Tiina Honka, TaM, valokuvaaja
Reetta Honkakoski, näyttelijä-miimikko
Heli Honkalampi, musiikkikasvattaja, tanssinopettaja, erityisluokanopettaja
Inka Honkanen, muotoilija
Johanna Honkanen, tanssija
Nina Honkanen, kirjailija, seksuaalikasvattaja
Noora Honkanen, jalkinevalmistaja
Ossi Honkanen, creative, art director
Seija Sinikka Honkanen, kuvataiteilija
Elisa Honkanen,  muotoilija
Sara Honkanen,  sarjakuvataiteilija,  graafisen suunnittelun opiskelija
Alpo Honkapohja, filosofian tohtori, kielitieteilijä
Leena Honkasalo, pukusuunnittelija
Veronika Honkasalo, VTT, tutkijatohtori
Hannele Honkavirta, muusikko, musiikkipedagogi
Paavo Honkimäki, näyttelijä
Seppo Honkonen, ohjaaja
Jaana Hoogesteger, kuvamiksaaja, kuvaussihteeri
Maija Hopeavuori, kuvataiteilija
Olli Hopia, taiteilija
Robert Hopkins, muusikko
Jutta Hopp, markkinointipäällikkö (elokuva-ala)
Fanni Hoppari, muusikko
Ville Hopponen, muusikko
Selma Hopsu, tanssija
Heidi Horila, toimittaja, muusikko
Sara Hornig, valokuvaaja
Timo Horppu, muusikko
Antti Horttana, musiikkipedagogiopiskelija
Petri Horttana,  kuvataiteilija,  muotoilija,  lavastaja
Helmi Horttana-Suoranta,  viulisti
Sanna Horvath, kuvataiteilija
Niina Hosiasluoma, näyttelijä
Anna Hoskonen, muotoilija
Mohamed El Hosseny, koreografi, tanssinopettaja
Tuuli Hostikka,  opiskelija
Maarit Hotakainen, musiikkipedagogi
Markus Hotakainen, tietokirjailija
Mika Hotakainen, elokuvaohjaaja
Annika Hotti, muotoilija
Pirjo Houni, toimittaja
Pia Houni,  teatteritaiteen tohtori,  dosentti,  filosofinen praktikko
Emma Hovi, kuvataidekasvatuksen opiskelija
Hanna Hovitie, elokuvantekijä
Ulpu-Leena Hozjajenok,  muusikko,  kulttuurituottaja
Tonislav Hristov,  elokuvaohjaaja
Koko Hubara, kirjailija, päätoimittaja
Maria Huhmarniemi, yliopistonlehtori, taiteilija
Matti Huhta, kirjoittaja ja muusikko
Katri-Maria Huhtakallio, kuvataiteilija, lasipuhaltaja
Soili Huhtakallio, koreografi, tanssija
Annika Huhtala, Teatterisihteeri
Eija Huhtala, muusikko
Timo Huhtala, opiskelija
Aleksandra Huhtala-Labzounov, oopperalaulaja, laulupedagogi, taiteellinen johtaja
Tuula Huhtala-Salmisto, pappi
Hannu Huhtamo, valotaiteilija
Paula Huhtanen, kuvataiteilija
Reetta Huhtanen, elokuvaohjaaja
Riina Huhtanen,  tanssija
Kari Huikuri, ääniteknikko, muusikko
Jukka Huitila, valosuunnittelija
Katri Huitila, tanssinopettaja
Elli Hukka, korumuotoilija
Janne Hukka,  toimituspäällikkö
Maria Hukkamäki, teatteri-ilmaisun ohjaaja, tuottaja
Pauliina Hukkanen, näyttelijä FIA, tuottaja, markkinoija
Helinä Hukkataival, kuvataiteilija, performanssitaiteilija
Marjorita Hulden, näyttelijä, FIA
Mari Hulkkkonen, lavastaja, rekvisitööri
Meri Anna Hulkkonen, näyttelijä
Janne Hulkkonen, visuaalinen journalisti
Jori Hulkkonen, muusikko, tuottaja, DJ
Sara Hulkkonen, lasinpuhaltaja, ammatillinen opettaja
Pirjo Hulmi, kuvataiteilija
Sami Hult, muusikko
Tiina Humaloja,  kuvataideopettaja
Paula Humberg, kuvataiteilija
Laura Humppila, teatteri-ilmaisun ohjaaja, tanssija
Sanna Huntus,  muusikko,  opettaja
Anna-Maria Huohvanainen, muusikko
Sami Huohvanainen, lehtori
Maria Huokkola, tutkija, näyttelykuraattori, taidehistorian opettaja
Ilona Huolman, kuvataideopettaja, kuvataiteilija
Marika Huomolin, laulaja, näyttelijä
Ulla Huopaniemi-Siren, kustannustoimittaja
Aino Huotari, valokuvaaja
Hanne Huotari, graafinen suunnittelija
Heidi Huotari, teatteriohjaaja
Joona Huotari, pukusuunnittelija
Olga Huotari, kulttuurituottaja, fil.lis.
Panu Huotari, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Kirsi Huotari, teatteri-ilmaisun ohjaaja AMK, toimintakoordinaattori
Kristiina Huotari, ryhmätaideterapeutti
Tuuli Huovila, kuvataidekasvattaja, taiteilija
Anni Huovinen, musiikkipedagogi
Arto Huovinen, toimittaja
Heidi Huovinen, kuvataiteilija
Heidi Huovinen, muotoilija
Paula Huovinen, teatterisihteeri
paula huovinen, teatterisihteeri (eläkkeellä)
Pekka Huovinen, valokuvaaja
Valtteri Huovinen, lastentarhanopettaja, muusikko
Outi Hupaniittu, arkistonjohtaja
Jukka Hurjanen, sanataideohjaaja, kirjallisuustieteen opiskelija
Jenni Hurme, toimittaja, kääntäjä, opiskelija
Jonne Hurme, lippukassanhoitaja
Juhana Hurme, näyttelijäntyön opiskelija
Kati Hurme, tiedottaja
Maija Hurme, illustratör, kuvittaja
Vuokko Hurme, lastenkirjailija
Kristiina Hurmerinta, näyttelijä
Maarit Hurmerinta, muusikko
Pipsa Hurmerinta, kokki
Sami Hurmerinta, kääntäjä
Jonna Hurskainen, markkinointipäällikkö, Ateneumin taidemuseo
Juhana Hurtig, graafinen suunnittelija
Elina Hurtta,  graafinen suunnittelija
Tuomo Hutri, elokuvaaja
Miia Huttu, graafikko, museoammattilainen
Heta Huttunen, kuvataidekasvattaja
Inna Huttunen, elämystuottaja
Janne Huttunen, muusikko
Kaapo Huttunen, säveltäjä, musiikkitieteilijä
Pasi Huttunen, toimittaja
Sanna Huttunen, musiikinopettaja
Samuli Huttunen, graafinen suunnittelija, kuvittaja
Maiju-Riiina Huttunen,  näyttelijä
Sari Huttunen,  sisustusarkkitehti,  opettaja
Hinni Huttunen,  kuvataiteilija
Marleena Huuhka, esitystutkija
Tutsa Huuhka, roolittaja
Tuula Huuhtanen, musiikkiterapeutti
Teemu Huunonen,  huilisti,  opettaja
Nina Huurrevaara, tiedottaja
Konsta Huusko, kuvataiteilija
Reetta Huusko, tekstiilisuunnittelun opiskelija
Tuomo Huusko, muusikko
Aino Huusko,  runoilija
Antti Huuskonen, musiikkipedagogi, muusikko
Kristiina Huuskonen, teatterintekijä
Tiia Huuskonen, tanssija
Karoliina Huuskonen, kuvataiteilija
Mika Huuskonen, muusikko
Sanna Emilia Hynninen, FM, taidekasvattaja
Kari Hynninen, tj, A&R
Katja Hynninen, tekstiilisuunnittelija
Laura Hynninen, muusikko, taiteilija, hyönteisfarmari
Mirkka Hynninen, kustannustoimittaja
Nino Hynninen, muotoilija, yrittäjä
Päivi Hynninen, kuvataiteilija
Sirpa Hynninen, tuottaja, muusikko
Anna Hynninen,  kulttuurintutkija
Hanna Hynynen, tuottaja
Heini-Maria Hynynen, vaatesuunnittelija
Heini-Maria Hynynen, vaatesuunnittelija, taiteen kandidaatti
Saara-Lotta Hynynen, elokuva- ja televisiotuotannon opiskelija
Tuuli Hypén, kuvittaja
Tom Hyppänen, dj, tapahtumatuottaja
Mikko Hyrkkänen, muotoilija
Hannu Hyrske, kuvataiteilija
Pauliina Hyry, urkutaiteilija, kirkkomuusikko
Niina Hyry,  muotoilija
Adele Hyry,  valoakuvataiteilija
Monika Hytti, jälkityökoordinaattori
Johanna Hytti, muusikko
Liisa Hytti,  muusikko ja musiikkiteatteriopiskelija
Jari cyde Hyttinen, tuottaja & muusikko
Elsi Hyttinen, kirjallisuudentutkija
Hannu Hyttinen, lakimies, tanssija
Heli Hyttinen, laulaja, sekatyöläinen
Heta Hyttinen, musiikkialan monitoimija, yrittäjä
Hilkka Hyttinen, teatterinjohtaja
Katriina Hyttinen, muotoilija
Marjo Hyttinen, kuvataiteilija, kuvataidepedagogi, TaM
Petri Hytönen, kuvataiteilija
Samuli Hytönen, tekninen suunnittelija, valosuunnittelija
Ville Hytönen, kustantaja, kirjailija
Minttu Hytönen, muoti- ja vaatesuunnittelun opiskelija
Tero Hytönen, kuvataidekasvattaja, tanssiopiskelija
Päivi Hytönen,  äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja,  tietokirjailija
Pilvi Hyväri, kuvataiteilija
Jukka Hyvärinen, ääniteknikko
Kirsi Hyvärinen, maalaustaiteen konservaattori
Mitro Hyvärinen, järjestötoimija
Susanna Hyvärinen, näyttelijä, laulaja-lauluntekijä, teatteritieteen opiskelija
Teija Hyvärinen, teatteriohjaaja
Valtteri Hyvärinen, opiskelija
Veera Hyvärinen, valokuvaaja
Tarja Hyvärinen, kirjansitoja
Mia Hyvärinen, tiedotuspäällikkö
Saara Hyvärinen,  kuvataideopiskelija
Lauri Hyvärinen,  opiskelija
Aimo Hyvärinen , mediataiteilija
Nathalia Hyvärinen-Kanerva, muusikko ja laulupedagogiikan opiskelija
Anne Hyvönen, toimittaja, draama- ja mediakouluttaja
Helena Hyvönen, emerita professori
Riikka Hyvönen, kuvataiteilija
Mikko Hyvönen,  tanssija,  koreografi
Joonas Hyvönen,  kuvataiteilija
Mikko Hyyryläinen, muusikko, koulunkäynninohjaaja
Tommi Hyytinen,  muusikko
Mika  A.A. Hyytiäinen, undergroundmuusikko, kirjastotyöntekijä
Janne Hyytiäinen, näyttelijä FIA
Miika Hyytiäinen, säveltäjä
Hanna Hyytiäinen, kuvataiteen opiskelija
Calle Hård, toimittja, kirjailija, Uumaja
Isabella Häger-Björkgren, musikvetare, musiklärare, företagare
Peter Hägerstrand, kompositör
Niklas Häggblom, skådespelare
Nina-Maria Häggblom, näytelmäkirjailija
Alexandra Häggman, skådespelare
Aarni Häkkinen, muusikko
Anna Häkkinen, kulttuurituottaja, toimittaja
Jenni Häkkinen, tuottaja
Lassi Häkkinen, valokuvaaja
Lotta Häkkinen, ohjaaja (monikulttuurisuustyö)
Päivi Häkkinen, kuvataiteilija
Tiina Häkkinen, ohjaaja, pedagogi
Tiina Häkkinen, ompelijakisälli
Janne Häkkinen, valoteknikko, elokuvaaja
Atte Häkkinen, musiikkitieteen tohtorikoulutettava, muusikko
Tarmo Häkkinen,  kuvanveiston opiskelija
Simo Häkli, muusikko
Sirpa Häkli, kuvataiteilija, taidemaalari
Vesa Häkli, toimittaja, muusikko
Aino Häli, muusikko, järjestäjä-kuiskaaja
Anna af Hällström, arkitekt
Pia af Hällström, mainonnan suunnittelija
Inka Hämeenaho-Vaara, musiikkipedagogi AMK
Iida Hämeen-Anttila, näytelmäkirjailija
Anne Hämäläinen, valokuvaaja
Heidi Hämäläinen, TaM (kuvataidekasvatus), väitöskirjatutkija: museoiden yleisötyö, ei-kävijyys
Jenni Hämäläinen, kuvataiteilija, teatteriopiskelija
Juha Hämäläinen, puuseppä, valokuvaaja
Julia Hämäläinen, pohjoismaisen kirjallisuuden opiskelija
Laura Hämäläinen, muotoilija
Leija Hämäläinen, luokanopettaja
Marko Hämäläinen, valokuvataiteilija
Mirja Hämäläinen, kuvataideppettaja, taiteilija
Nora Hämäläinen, filosofian dosentti, tutkija
Pasi Hämäläinen, sisustusarkkitehti
Pekka Hämäläinen, äänitarkkailija
Salla Hämäläinen, äänisuunnittelija
Tuukka Hämäläinen, kirjailija, toimittaja, jatko-opiskelija
Tuula Hämäläinen, Kansallisgallerian lakimies
Jukka Hämäläinen, muusikko
Heikki Hämäläinen,  musiikkipedagogi,  muusikko
Jani Hämäläinen,  teatteri-ilmaisun ohjaaja
Onni Hämäläinen,  sirkusartisti
Henri Hämäläinen,  tuotantopäällikkö
Severi Hämäri, opettaja
Heidi Hänninen, kuvataiteilija, taidekasvattaja
Laura Hänninen, näyttelijä, muusikko
Marja-Leena Hänninen, historiantutkija
Salla Hänninen, kulttuurituottaja
Soila Hänninen, kuva- ja valotaiteilija, muotoilija
Ullamaija Hänninen, valokuvaaja
Ville Hänninen, toimittaja, kirjailija
Heikki Hänninen,  espoolainen perheenisä
Juho Hänninen,  opiskelija
Harto Hänninen,  käsikirjoittaja-ohjaaja
Atte Härkönen, muusikko, kulttuurialan sekatyömies
Leena Härkönen, freelance-toimittaja
Milja Härkönen, elokuvaopiskelija
Mitro Härkönen, valokuvaaja, näyttelijä
Nani Härkönen, valokuvaaja, yrittäjä
Riikka Härkönen, kirjastonvirkailija
Risto Härkönen, puheen, äänenkäytön valmentaja
Toni Härkönen, valokuvaaja
Ville Richard Härkönen, näyttelijä
Joel Härkönen,  teatterityöläinen
Iiris Härmä, dokumentaristi
Kimmo Härmä, muusikko
Milla Härmä, kustannustoimittaja
Anna Härmälä,  kirjailija ja kuvittaja,  TaM
Marjatta Häti-Korkeila, teatterintutkija, FT
Hanna Häyhä, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Jessica Häyhä, tuottaja, valokuvaaja
Ann-Christin Högnabba, sångerska och kulturproducent
Julia Högnabba, näyttelijä
Kaisu Hölttä, tanssija
Marika Hölttä, musiikinopiskelija, laulaja
Minna Hölttä, AD, yrittäjä
Bianca Hösli,  laulaja,  laulupedagogi,  äänenkäytön kouluttaja
Lasse Idman,  lavastaja
Ima Iduozee, tanssitaiteilija
Uwa Iduozee, valokuvaaja
Kristoffer Ignatius, juontaja
Anne Ignatius,  toimittaja
Mia Ihaksi, tanssinopettaja AMK
Annika Ihalainen, tuottaja, muusikko
Emmi Ihalainen, tanssitaiteilija
Maija Ihanainen,  kuvataidekasvattaja
Tuija Ihanta, kuvataideopiskelija
Susanna Ihanus, kulttuuritoimittaja (YAMK)
Anni Ihberg, teatteriopiskelija
Ilkka Iijalainen, Tapahtumatuottaja, DJ
Isto Iipola, nuorisotyöntekijä
Pia Iisaho, redaktör
Tiina Iisala,  näyttelijä,  muusikko
Hanna Iitti, bioihme
Mikko Iivanainen, muusikko
Salla Iivanainen, kuvataideopettaja
Tanja Iivarinen, musiikkipedagogi
Kaapo Ijas, muusikko
Eeva Ijäs, lavastaja
Henri Ijäs, kuvataiteilija
Mikko Ijäs, mediataiteilija ja tutkija
Ville-Veikko Ijäs, muusikko
Jari Ijäs, yrittäjä, designeri
Sirpa Ikala-Suomalainen, kirjasto-kulttuuritoimenjohtaja
Henna Ikkala, tanssija
Merja Ikkelä, muusikko
Matleena ikola, luovan tanssin ohjaaja, pappi
Aili Ikonen, muusikko
Heini Ikonen, laulaja ja muusikko
Henrietta Ikonen, tuottaja
Josefin Ikonen, näyttämötaiteen ohjaaja
Kari Ikonen, muusikko
Laura Ikonen, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Oula Ikonen, kuvausjärjestäjä
Outi Ikonen, näyttelijä
Paula Ikonen, musiikkipedagogi
Tea Ikonen, graafinen suunnittelija toimittaja
Salvador Ikonen,  opiskelija
Maija Ikonen,  tanssitaiteilija
Laura Ikonen,  kuvataideopettaja,  muotoilija
Alli Ikonen,  valokuvaaja,  valokuvauksen opettaja,  ympäristökasvattaja
Nayab Ikram, fotograf, visuell konstnär
Reetta Ikäläinen,  teatterijohtaja
Aurora Ikävalko, laulaja
Saia Ikävalko, muotoilija, kivijalkayrittäjä
Kristiina Ikävalko-Alvas, huilisti
Jari Ikävalo, kulttuuritoimittaja, eläk.
Mikko Ilanko, DJ, vahtimestari
Jesse von Ilari, muusikko
Panu Ilen, parkour-ammattilainen, teatterityöläinen
Päivi Ilkka, musiikkipedagogi AMK
Sanna Ilkka, kulttuurialan yrittäjä
Ruth Illman, föreståndare, forskare
Kaisa Illukka, taiteilija
Nea Ilmevalta, valokuvaaja, graafinen suunnittelija
Annika Ilmola, kirjastonhoitaja, Tapahtumatuottaja, vapaa kuvataiteilija
Tipi Ilmonen, kulttuurituottaja
Helka Ilola, kuvataidekasvattaja
Julia Ilomäki, muusikko
Jani Ilomäki, ohjaaja
Emma Ilves, tj / markkinointipäällikkö
Linda Ilves, musiikintekijä, tanssipedagogi
Ilpo Samuli Ilves, näyttelijä-ohjaaja-tuottaja, IRTI-Teatteri, Imatra
Gerry Birgit Ilvesheimo,  kirjailija
Sara Ilveskorpi, kuvataiteilija
Henrik Ilvesmäki, arkkitehti yo
Elena Ilyina, tanssija
Pipsa Immonen, yrittäjä, maskeeraaja, tanssin harrastaja
Ida Alina Immonen, tuottaja
Anna Immonen, muusikko
Antti Immonen, kuvanveistäjä
Antti Immonen, suomentaja, kustantaja
Helka Immonen, taidemaalari
Liisa Immonen
Oona Immonen, muusikko-opiskelija
Pirjo Immonen, museonjohtaja
Unski Immonen, kuvataiteilija
Virpi Immonen, musiikkipedgogi
Virva Immonen, muusikko
Iiro Immonen,  valokuvataiteilija
Iida Impilä, tanssija, tanssinopettaja
Laura Impola, kuvataiteilija
Milla Impola, kulttuurituottaja
Tuuli Imponen, kirjailija, opiskelija
Katariina Imporanta, suunnittelija
Jenni Inberg, sisustussuunnittelija, dj, muusikko
Aija Ingberg, toimittaja, kuvittaja, kulttuurituottaja
Jenny Ingman, ohjaaja, lasten tv
Emi Ingo, museichef
Katja Inkala, muusikko, musiikinopettaja
Helen Inkeri, valokuvaaja
Veera Inkeri,  kuvataitelija
Jenni Inkeroinen, sisustussuunnittelija
Sini Inkeroinen, käsityöläinen, yrittäjä
Artor Jesus Inkerö, kuvataiteilija
Pia Innala, laulaja, kuoronjohtaja
Mikko Innanen, muusikko
Jari Innanen, leikkaaja, äänisuunnittelija
Neff Irizarry,  kitaristi,  säveltäjä,  opettaja
Marjukka Irni, kuvataiteilija
Marjukka Irnim, kuvataiteilija
Tanja Is, kuvataiteilija, kuvittaja
Anastasia Isakova,  kuraattori
Fia Isaksson, kulturchef
Kristiina Isaksson, kulttuuriohjaaja
Vuokko Isaksson, tilkkutaiteilija, KTM, tohtorikoulutettava
Atik Ismail,  tietokirjailija
Ari Ismälä,  TeM,  Dir.mus,  soiton sekatyömies
Panu Isoaho, kuvataiteilija
Arto Iso-Anttila, kouluttaja, basisti
Anna Elina Isoaro, runoilija, sanataideopettaja, kirjallisuustapahtumatuottaja
Tuula Isohanni, TaT, eläkkeellä
Vuokko Isoherranen, valokuvaopettaja
Tim Isokivi, kirjoittaja
Ilkka Isokoski, kulttuurituottaja
Jukka Isokoski, Kuvataiteilija
Kawi Isola, teatteriohjaaja, näyttelijä
Pipsu Isola, kuvataiteilija
Hanna Isolammi, musiikkitoimittaja ja musiikintutkija
Eeva-Liisa Isomaa, kuvataiteilija
Pauliina Isomäki,  säveltäjä
Aija Isosaari, kuvataidekoulun rehtori, kuvataideopettaja
Päivi Isosaari,  tuotannonjohtaja
Ella Isotalo, muusikko, musiikkipedagogi
Merja Isotalo, tieto- ja näytelmäkirjailija
Kristian Isotalo, kuvaaja
Pirkka Isotalo,  muusikko,  soitonopettaja
Liisa Isotalo,  teatteriohjaaja
Karoliina Isoviita, sis.ark, mainosgraafikko, verhoilija
Sari Issakainen, kuvataideopettaja
Tarja Istala, dramaturgi
Sanna Isto,  kirjailija
Elisa Itkonen, tuottaja
Juha Itkonen, kirjailija
Mervi Itkonen, päätoimittaja
Laura Itkonen, muotoilija
Marko Itkonen,  teatterialan yrittäjä
Mikko Itälahti, maisematutkija, valokuvaaja
Stinke A. Itäniemi, kirjailija
Emmi Itäranta, kirjailija
Elina Izarra, teatterintekijä
Pöyhös Jaakko, rumpali
Ella Jaakkola, muusikko
Minna Jaakkola, ohjaustoiminnan artenomiopiskelija, taiteilija
Minnaleena Jaakkola, muotisuunnittelija
Sami jaakkola, muusikko
Sanna Jaakkola, tuottaja
Tuomas Jaakkola, kuvaaja
Laura Jaakkola, tuotantokoordinaattori
Noora Jaakkola, suunnittelija
Tiina Jaakkola,  kuvataiteilija,  taidekasvattaja
Mikko Jaakkola,  näyttelijä
Miko Jaakkola,  teatteriohjaaja
Aino Jaakkola,  tuottaja
Outi Jaakola, taidekäsityöläinen
Antti Jaakola, näyttelijä
Jussi Jaakonaho,  muusikko
Anu Jaantila, toimittaja, kirjailija
Ilona Jaaranen,  maalaustaiteen konservaattori
Kerttu Jaatinen, videoeditoija, median sekatyöläinen
Mia Jaatinen, tanssitaiteilija, tanssipedagogi
Nina Jaatinen, toimittaja
Satu Jaatinen, kuvanveistäjä
Sanna Jacksen, steinerpedagoginen varhaiskasvattaja, musiikkipedagogi, muusikko
Wilfried Jacobs, dancer, ballet-teacher, artistic coornidator
Ali Jahangiri, koomikko
Magdaleena Jakkila, kuvataiteilija
Heidi Jakkula, musiikkipedagogi, laulaja
Jani Jakonen, sitä sun tätä
jan jalal, kuvataiteilija
Eerika Jalasaho, kuvataiteilija
Pauliina Jalasmaa, ohjaaja-käsikirjoittaja
Juri Jalasmäki, mediatoimittaja
Matti Jalava, graafinen suunnittelija
Tuulia Jalava, elokuva- ja tv-lavastuksen opiskelija
Mia Jalerva, valosuunnittelija
Christine Jalio, korutaiteilija
Pia Jalkanen, valokuvaaja
Kabba Jallow, tanssija
Aimo Jalonen, muusikko
Riitta Jalonen, kirjailija
Soili Jammeh, maskeeraaja
Amir Jan, kuvataiteilija
Jenni Janakka, kirjoittaja, juontaja, näyttelijä
Talvi Janatuinen, sirkusartisti
Andreas Janett, valokuvaaja
Ulla Janhonen, toimittaja
Ville Jankeri, elokuvaohjaaja
Annika Jansson, projektipäällikkö
Nina Jansson, kuvataiteilija
Panu Jansson, päätoimittaja
Tomas Jansson, dramatiker
Felicia jansson,  artist
Emilia Jansson,  näyttelijä
Jyrki Jantunen, radio-dj
Laura Jantunen, tanssitaiteilija
Pertti Jarla
pertti jarla, sarjakuvataiteilija
Susan Jaser, laulaja, laulupedagogi
Reija Jassu-Kaario, laulaja, lyyrikko, näyttelijä
Minna Jatkola, kuvataiteilija
Anna Jauhiainen, tekstiilimuotoilija, luokanopettaja
Jarmo Jauhiainen, Valokuvaaja AFIAP
Jenna Jauhiainen, taiteilija
Johannes Jauhiainen, festivaalituottaja, järjestövapaaehtoinen, freelancetoimittaja ja opiskelija
Ossi Jauhiainen, tenori, kanttori
Ulla-Sisko Jauhiainen, muusikkko, musiikkipedagogi
Suvi Jaukkuri, visualisti
Riikka Javanainen, rakennustutkija
Tiia Javanainen, graafinen suunnittelija
Irina Javne, runoilija
Marton Jelienko, ohjaaja
Anna Jensen, kuvataiteilija, kriitikko ja kuraattori
Jessica Jensen, journalist
Miro Jerohin,  Teatteri-ilmaisun ohjaaja
Minna Jerrman, toimittaja, valokuvaaja
Anna Jewander, artesaani, verhoilija
Wang Jing
Minna Joenniemi, kulttuuritoimittaja
Anniina Joensalo, elokuvaohjauksen opiskelija
Anna-Maija Joensuu, tekstiilimuotoilija AmO
Hanna Joensuu, tuottaja, koordinaattori
Harri Joensuu, valokuvaaja
Juhani Joensuu, näytelmäkirjailija
Mikko Joensuu, muusikko
Emmu Johannsson, taidemaalari
Helena Johansson, vastaava tuottaja/käsikirjoittaja
Ilari Johansson, näyttelijä, stand up koomikko
Jan Johansson, muusikko
Juuso Johansson, Dj
Pauli Johansson, työtön punklaulaja
Vappu Johansson, taidegraafikko
Lumikukka Johansson, kuvataideopiskelija
Christer Jokela, muusikko
Jesse Jokela, ohjaaja, leikkaaja
Juha Jokela, käsikirjoittaja-ohjaaja
Julius Jokela, kuvataiteilija
Mika Jokela, äänimies
Pauliina Jokela, kuvataiteilija
Janne Jokelainen,  teatteriopettaja
Jelena Jokelin-Muilu, näyttelijä ja teatterikuraattori
Kati Joki, muotoilija, näyttelykuraattori
Milla-Maria Joki, tuottaja, sisällöntuottaja, uutistoimittaja
Susann Joki, kanttori
Saara Jokiaho, näyttelijä
Outi Jokiharju, tutkija, säveltäjä, kulttuurituotannon monitoimija
Anton Jokikunnas, valomies, grippi, kamera-assari
Ida Jokikunnas, stylisti, meikkitaiteilija, muoti ja kauneustoimittaja
Ellen Jokikunnas, esiintyjä, juontaja, toimittaja
Antero Jokinen, art director
Antti Jokinen, elokuvien tekijä
Emilia Jokinen, kulttuuriohjaaja
Hanna Jokinen, muusikko, musiikkipedagogi (opiskelija)
Heidi Jokinen, lavastaja
Mikko Jokinen, muusikko, musiikkiteatteriartisti
Pauliina Jokinen, muusikko
Jani Jokinen, muusikko, kuva-artesaani
Erja Jokinen, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Pauli Jokinen, toimittaja, tietokirjailija
Henna Jokinen, yrittäjä
Jani Jokinen,  muusikko
Leila Jokiniemi, seurakunnan nuorisotyönohjaaja
Sonja Jokiniemi, esitystaiteilija
Juho Jokio, muusikko
Kuutti Jokiperä, tatuoija
Ulla Jokisalo, kuvataiteilija
Eeva-Helena Jokitaipale, ex-julkaisujohtaja
Päivi Jokitalo, kouluttaja, tietokirjailija
Melissa Jolma, tanssiopettajaopiskelija
Anna Jolma,  tanssija
Emilio Jones, muusikko
Vinha Jonna, taiteen sekatyöläinen TaM, joogaohjaaja
Arto Jormakka, apulaisnäyttämömestari
Anu Jormalainen, toimittaja, kriitikko, valokuvauksen opettaja
Leena Joro, vapaa taiteilija
Jenni Joru, FM, vastaava kirjastonhoitaja
Kaisu Jouppi, valokuvaaja
Maiju Jouppi, elokuvateatterityöntekijä
Marko Jouste, muusikko, musiikintutkija
Leena Joutsenlahti, kansamusiikin lehtori, muusikko
Riitta-Liisa Joutsenlahti, kouluttaja, kansanmuusikko
Jukka Joutsenlahti,  osapäivämuusikko,  soitonope,  erityisryhmien musiikinohjaaja
Janne Joutsenniemi, agentti, promoottori
Laura Joutsi, ohjaaja
Saimi Joutsi, korumuotoiluopiskelija
Jonimatti Joutsijärvi, kirjailija
Sami Joutsimies, ääniteknikko
Sauli Jouttijärvi, äänittäjä
Pirjo Judin,  kuvataideopettaja
Eija Juhola, Porin teatteri
Johanna Juhola,  muusikko,  säveltäjä
Jaana-Maria Jukkara,  toiminnanjohtaja
Tuukka Jukola,  näyttelijä
Hilla Julkunen, media-assistentti, dj
Timo Julkunen, toimitusjohtaja
Maarja Jullinen, graafinen suunnittelija, kuvittaja
Julia Jumppanen, opiskelija
Katariina Jumppanen, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Jenny Jumppanen,  teatteri-ilmaisun ohjaaja
Anna-Stina Jungerstam, muusikko
Anna Jungner-Nordgren, kommunikationsrådgivare
Heini Junkkaala, näytelmäkirjailija
Sunna Junkkila, elokuva-alan työntekijä
Mervi Junkkonen, ohjaaja, leikkaaja
Tytti Junna, yrittäjä, liikkuva kuva ja teatteri
Miikka Junnila,  pelisuunnittelija,  yliopisto-opettaja
Irma Junnilainen, näyttelijä, eläkkeellä
Maria Junno, tuottaja
Maija Junno,  opettaja,  näyttelijä,  kuvataiteilija
Susa Junnola, valokuvaaja
Santeri Junnonen, kuvataiteilija
Matleena Junttanen, muusikko
Virpi Juntti,  tanssija
Enni Junttila, draamaopettaja
Joonas Junttila, musiikkikasvattaja
Jukka Junttila, popkulttuurin moniottelija
Santeri Junttila, kielitieteilijä, kielitaiteilija
Suvi-Tuuli Junttila, graafinen suunnittelija, kuvittaja
Kristina Junttila,  esitystaiteilija
Anne Juntunen, dokumenttielokuvat
Jenni Juntunen, Art director
Juho Juntunen, sarjakuvantekijä, kirjoittaja
Kaisa Juntunen, toimittaja
Kalle Juntunen, DJ
Katariiina Juntunen, taidekasvattajaopiskelija
Mirva Juntunen, käsityön taiteen perusopettaja
Paavo Pate Juntunen, äänisuunnittelija
Kaisa Juntunen,  kuvataiteilija
Ilona Juntura, kuvataideopettaja
Pirita Juppi, media-alan yliopettaja
Emppu Jurvanen, näyttelijä
Henri Jurvanen, elokuvatyöläinen, muusikko
Juulia Jurvanen, taidekasvattaja
Jarkko Juselius, toimittaja
Emma Juslin, kirjailija
Juha Jussila, tekninen piirtäjä, muusikko
Mika Jussila, masteroija, valokuvaaja, musiikkistudioammattilainen
Veera Jussila, toimittaja, toimitussihteeri
Anna Jussilainen, tanssin ammattilainen, kehittämispäällikkö
Minna Juti
Iiri Jutila, lasten ja nuorten taidekoulun ohjaaja
Malla Juuma,  valokuvaaja
Ulla Juuma-Laukka, valokuvaaja
Nina Juurimaa, kulttuurituottaja
Jussi Juurinen,  kuvataiteilija
Mika Juusela, näyttelijä
Nelli Juusela, näyttelijä
Petra-Miisa Juusenaho, sisustusarkkitehti
Hannu Juusola, prof HY
Eeva Juuti, suunnittelija, runoilija
Mikko Juuti, toimittaja
Aino Juutilainen, muusikko
Iiris Juutilainen, apulaisohjaaja
Janne Juutilainen, vaskisoiton opettaja, kulttuuritapahtumien koordinaattori
Joni Juutilainen, kuvaaja
Niina Juutilainen, teatterituottaja
Tommi Juutilainen, kuvataiteilija
Ilja Juutilainen, näytäntötyöntekijä
Emmi Juutilainen, ohjaustoiminnan artenomi
Jari Juutinen, teatteriohjaaja, näytelmäkirjailija
Kersti Juva, suomentaja
Peali Juva, a professional Indian Singer and a professional Social Worker living in Helsinki
Peali Juva, Indian Singer, Social Worker
J. A. Juvani, kuvataiteilija
Kati Juvani, nukentekijä
Aila Juvonen, kirjailija, kouluttaja
Airi Juvonen, hyvinvointivalmentaja, rumbita-ohjaaja
Elina Juvonen, kustannustoimittaja
Jaana Juvonen, museovalvoja
Maarit Juvonen, FM, teatterin moniharrastaja
Olli Juvonen, opettaja
Sirpa Juvonen, muusikko
Saara Juvonen, tuottaja
Leena Juvonen, keraamikko
Inkeri Jylhä, tuotantokoordinaattori
Martta Jylhä, kirjoittaja
Kimmo Jylhämö, toimitusjohtaja
J. Jylli, freelance-muusikko
Jaana Jyrkänne, teatterisihteeri, eläkeläinen
Juha Jyrkäs, kirjailija-muusikko
Maria Jyrkäs, toimittaja
Ilmari Jyskä, äänisuunnittelija
Tommi Jäkkö, graafinen suunnittelija
Adalmiina Jämbäck, taidekasvattaja
Julia Jämiä, muotoilija
Jan Jämsén, kuvataiteilija, sanoittaja
Pieta Jämsén, laulaja-lauluntekijä, muusikko, musiikinopettaja
Tuuja Jänicke, teatteriohjaaja
Marja Jänis, kääntäjä
Tarja Jänis, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Tita Jänkälä, leikkaaja, videoaineitten opettaja
Eliisa Jäntti, museoalan ammattilainen
Havina Jäntti, vaatesuunnittelija, muotoilun opiskelija
Saara Jäntti, FT, tutkija
Saija Jäntti, teatteri-ilmaisunohjaaja
Manna Mariam Jäntti, laulaja-muusikko
Jaakko Jäntti,  äänimies
Julia Jäntti,  valosuunnittelija
Eliza Jäppinen, regissör och konstnär
Juho Jäppinen, kaupunkilainen
Markku Jäppinen, tarinateatteri
Lotta Jäppinen,  teatteri-ilmaisun ohjaajaopiskelija
Iita Järn, sarjakuvantekijä
Jonna Järnefelt, näyttelijä
Tuomas Järnefelt, äänisuunnittelija, kenttä-äänittäjä
Ulla-Maija Järnstedt, näyttelijä
Sini Järnström, kuvaaja
Antti Järvelä, muusikko
Jouni Järvelä, muusikko, Helsinki
Pilvi Järvelä, muusikko, pedagogi
Riitta Järvelä, valokuvataiteilija
Anni Järvelä, musiikkipedagogi, muusikko
Satu Järveläinen, verkkotoimittaja
Jutta Järvenpää, musiikkipedagogi
Pasi Järvenpää, valokuvaaja ja graafinen suunnittelija
Perttu Järvenpää, opettaja, kääntäjä, toimittaja
Sirkku Järvenpää, kuvataiteilija
Sirpa Järvenpää, esitystaiteilija
Tuomas Järvenpää, muotoilija, ad
Veera Järvenpää, päätoimittaja, Voima
Ilmari Järvenpää, teatteriopiskelija
Onerva Järvenpää,  peruskoululainen
Jouni Järvenpää,  koreografi
Hanna Järvensivu,  puuseppä,  yhteisöpedagogiikan opiskelija
Anne Järvi, kuvataiteilija
Pia Järvi, opettaja
päivi järvi, koreografi, näyttämöohjaaja, tanssija
Teemu Järvi, kuvittaja
Tuuli Järvi, tanssija, koreografi
Elina Järvi,  toimittaja
Mia-Mari Järvi-Eskola, opiskelija
Marko Järvikallas, näytelmäkirjailija, dramaturgi
Aki Järvilehto, toimitusjohtaja
Jussi Järvilehto, opiskelija
Kirsi Järvilehto, media-assistentti
Petri Järvilehto, luova johtaja
Timo Järvilehto, professori
Mikko Järvinen, ohjaaja, tuottaja, käsikirjoittaja
Anna Emilia Järvinen, kuvataiteilija, taideopiskelija
Pasi Janne Järvinen, kuvataiteilija
Aapo Järvinen, musiikin kandidaatti
Annika Järvinen, suomentaja-toimittaja
Foto Järvinen, festivaalipäällikkö, yrittäjä
Ida Järvinen, videoteknikko
Johanna Järvinen, kääntäjä, opas
Kari Järvinen, vastaava nuorisotyöntekijä, teatteriyhdistyksen pj
Matti Järvinen, kirjastovirkailija, kustantaja
Matti Järvinen, muusikko
Outi Järvinen, kääntäjä, kustannustoimittaja
Outi Järvinen, tuottaja
Paula Järvinen, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Sami Järvinen, muusikko
Seppo Järvinen, kirjailija
Teppo Järvinen, lavastaja
Vili Järvinen, muusikko
Ari Järvinen, soitonopettaja, musiikkialan freelancer
Oskari Järvinen, muusikko
Maro Järvinen, graafinen suunnittelija
Mira Järvinen,  tekstiili- ja vaatesuunnittelija
Tomas Järvinen,  verksamhetsledare
Janne Järvisalo, muusikko
Lotta Jääskelä,  muusikko
Tuomas Jääskeläien, designjohtaja
Hanna Jääskeläinen, erikoiskirjastovirkailija
Iida Jääskeläinen, kuvataiteen opettaja
Julius Jääskeläinen, arkkitehti
Anni Jääskeläinen, muusikko
Eero Jääskeläinen,  ohjelmavastaava,  muusikko
Tiina Jääskeläinen-Alasaari, kuvataiteilija
Neeta Jääskö, aktivisti
Anu Kaaja,  kirjailija,  käsikirjoittaja
Tuula Kaakinen, muotoilija
Viivi Kaakinen, tiedottaja, kirjoittaja
Mikko Kaakkuriniemi, muusikko
Riikka Kaakkurivaara, graafikko/valokuvaaja
Anna-Kristiina Kaappola, oopperalaulaja
Tiina Kaarela, FM, toimittaja, tietokirjailija
Emma Kaari, tuottaja
Satu Kaarisola-Kulo,  laulaja,  laulupedagogi
Iiris Kaarlehto, kuvataiteilija
Antti Kaarlela, näyttelijä, käsikirjoittaja, tuottaja
Anne Kaarna-Suomi, kuraattori
Riikka Kaartilanmäki, muotoilija
Anni Kaartinen, muusikko
Emmi Kaartinen, muusikko, musiikkipedagogi
Kati Kaartinen, näytelmäkirjailija
Eli Kaarto, kuvataiteilija, opiskelija
Arttu Kaasalainen,  musiikkiteknologi,  muusikko
Sari Kaasinen, MuT, säveltäjä, muusikko
Iiris Kaasinen, muusikko
Päivi Kaataja, kustannustoimittaja
 Kabe, artisti
Ville Kabrell,  äänisuunnittelija
Liina Kahelin, kehittämispäällikkö, sosiaali-, kulttuuri- & nuorisoalan yhdistys Kohtaus ry
Atro Kahiluoto, ohjaaja
Maijastina Kahlos, historiantutkija
Kimmo Kahra, teatteriohjaaja, teatteriopettaja
Hanna Kahranaho, art director, graafinen suunnittelija
Henna Kaihlanen, elokuvantekijä
Eeva Kaihola, teatterintekijä
Sari Kaihola, muusikko, musiikkipedagogi
Riikka Kaihovaara, toimittaja.
Maria Kaihovirta, tuottaja
Lotta Kaihua, näyttelijä
Kari Kaijanaho,  ohjaaja
Hanna Kaikko, musiikkitieteen tohtorikoulutettava, muusikkko, vapaa kirjoittaja
Leila Kaikkonen, dramaturgi, opettaja
Tiina Kaikkonen, KM, musiikkipedagogi Amk
Mili Kaikkonen, puhuja, kirjoittaja
Sampo Kaikkonen, taidemaalari
Helena Kaikkonen,  kuva- ja tekstiilitaiteilija
Henna Kaikula, sirkustaiteilija
Bjarki Kaikumo,  muusikko
Katja Kaila, lauluntekijä
Kätlin Kaila, maahanmuuttaja
Tuukka Kaila, TaM
Essi Kaila, näyttelijä
Hanna Kaila, näyttelijä
Ilari Kaila,  säveltäjä
Markku Kailaheimo, kirjailija
Sonja Kailassaari, toimittaja
Tuire Kaimio, eläintenkouluttaja, tietokirjailija
Anna Kainulainen, hörpötti
Anssi Kainulainen, ääniteknikko
Pekka Kainulainen, taitelija
Tommi Kainulainen, ohjaaja, näyttelijä
Tuuli Kainulainen, musiikkikasvatuksen opiskelija
Uuna Kainulainen, muusikko
Iivo Kaipainen, muusikko
Mauri Kaipainen,  tutkija,  professori
Leo Kaipiainen, sirkusohjaaja, yhteisöpedagogi
Jussi Kaisjoki, viestintäpäällikkö
Minna Kaislakari-Mattelmäki, teatterinjohtaja Turun Nuori Teatteri
Mitra Kaislaranta, muusikko
Heta Kaisto, tuottaja, taiteiden tutkija
Laura Kaisto, graafinen suunnittelija
Minna Kaitajärvi,  valokuvaaja
Tuomas Kaitanen, muusikko
Kari Kaippa Kaivola, äänituottaja
Sini Kajan, teatterialan sekatyöläinen
Antti Kajan, muusikko
Catharina Kajander, keramikskulpturer
Eve Kajander, sarjakuvantekijä ja graafisen suunnittelun opiskelija
Irja Kajander-Vierkens, tanssija, tanssinopettaja, laulaja
Marie Kajava, dramaturgi, näytelmäkirjailija
Anni Kajos, näyttelijä, muusikko
Ari Kakkinen, valokuvataiteilija, tutkija
Leenastiina Kakko, myyntipäällikkö
Reetta Kalajo,  intendeetti
Sini-Sisko Kalajoki, teatteri-ilmaisun ohjaaja, esitystaiteilija
Tommi Kalenius, lauluntekijä
Antti Kalevi, kuvittaja, graafinen suunnittelija
Marja Kalevi, muusikko, pianonsoitonopettaja
Enni Kalilainen, kuvanveistäjä
Jenni Kalilainen, projektisihteeri
Enni Kalilainen,  kuvanveistäjä,  kuvanveiston opettaja,  skeittari
Essi Kalima, kulttuurivastaava, tuottaja
Marjut Kalin-Eloaho, taidekäsityöläinen, taideterapiaohjaaja, logoterapiaohjaaja
JP Kaljonen, kuvataiteilija
Axel Kalland,  muusikko
Laura Kallas,  tanssija
Erika Kallasmaa, kuvittaja
Päivi Kallas-Saari, uskontojen ja psykologian lehtori, elänkatsomustiedon ja ilmaisutaidon opettaja, emerita
Maari Kallberg, muusikko, tutkija, tuottaja
Kristiina Kalleinen, historiantutkija
tellervo kalleinen, nykytaiteilija
Niina Kalliainen, graafikko
Aune Kallinen, esitystaiteilija
Minna-Kaisa Kallinen, taiteilija, muusikko
Outi Kallinen,  tanssitaiteilija
Essi Kallio, muusikko
Helena Kallio, teatterialan ammattilainen
Kati Kallio, taiteellinen johtaja, tanssielokuvantekijä
Kauri Kallio, opiskelija
Kimmo Kallio, kirjoittaja, kustannustoimittaja
Kyösti Kallio, ääni- ja valosuunnittelija
Outi Kallio, lavastussuunnittelija, kuvataiteilija
Petra Kallio, kuvataiteilija, taidekasvattaja
Päivikki Kallio, kuvataiteilija
Saara-Maija Kallio, graafinen suunnittelija
Suvi Kallio, toimistusjohtaja, yrittäjä
Mikko Kallio, kuvataiteilija
Aulis Kallio, vapaa toimittaja, tietokirjailija
Emmi Kallio,  kuvataiteilija
Pauli Kallio,  sarjakuvahenkilö
Satu Kalliokuusi, kuvataiteilija
Jori Tapio Kalliola, tekee mitä tekee
Harri Kalliomäki, muotoilija, lehtori
Anni Kallioniemi, muusikko
Silva Kallionpää, muusikko
Vili Kallonen, muusikko, musiikkipedagogiikkaopiskelija
Anna Kallunki, psykofyysissosiaalisen hyvinvoinnin ohjaaja, YTK
Johanna Kalmari, laulaja
Maria Kalmi, valokuvaaja
Riina Kalmi, tanssija
Jussi Kaloinen, miksaaja, muusikko, tuottaja
Jaakko Kalsi, muotoilija
Marju Kaltila, kuvataiteilija, kuvataideopettaja
Heli Kaltiokumpu, muusikko, musiikkipedagogi
Heidi Kaltti, media-assistentti
Jeffrey Kam, tanssija, DJ
Dzamil Kamanger, kuvataiteilija
Nadja Kamara, mediatoimittaja
Kaisu Kammonen, arkkitehti
Teemu Kammonen, mediayrittäjä
LauraLee Kamppila,  tansija,  osteopaatti,  yrittäjä
Kaapo Kamu, valokuvaaja
Monna Kamu, muusikko
Ona Kamu, muusikko, näyttelijä
Disa Kamula, FM, humanisti, teatterin ja draaman tutkija
Vilho Kananen, muusikko, musiikkipedagogiopiskelija
Sanna Kananoja, kuvataiteilija
Arja Kanerva,  toimittaja,  kriitikko,  kääntäjä
Arla Kanerva,  kulttuuritoimittaja
Virva Kanerva,  kuvanveistäjä
Katja Kangas, muusikko
Laura Kangas, muusikko, musiikkipedagogi
Matias Kangas, muusikko
Mik Kangas, musiikkipedagogi, liikennelentäjä
Siiri Kangas, muusikko, musiikkipedagogi
Sunna Kangas, tekstiilitaiteilija
Tanja Kangas, kirjastovirkailija
Teemu Kangas, kuvataiteilija
Tiila Kangas, muusikko
Tomi Kangas, artesaani, valomies
Niko Kangas, Music Finland
Panu Kangas, näyttelijä, muusikko
Anna-Leena Kangas, muusikko
Olli Kangas, tuottaja
Juho Tapio Kangas, tapahtumanjärjestäjä, rytmirunoilija
Sanna Kangasluoma, viestintäpäällikkö
Paula Kangasniemi, tutkija, opettaja, FM
Hanna Kangasniemi, muusikko
Päivi Kangasniemi, toimittaja, sairaalaklovni
Heli Kangaspunta, YTM, sostt, koulukuraattori
Kari Kangassalo, eläkeläinen
Jaakko Kankaanpää, suomentaja
Suvi-Tuuli Kankaanpää, valokuvaaja
Kari Kankaanpää, elokuva- ja TV-lavastaja
Anna-Leena Kankaanpää,  pukusuunnittelija,  sarjakuvantekijä
Helena Kankaansyrjä, kuvataiteilija
Joonas Kankare, nukketeatteritaiteilija, artesaani
Piia Kankare, casting director, yrittäjä
Piia Kankare, yrittäjä
Reetta Kankare, näyttelijä
Susanna Kankare, yhteisöpedagogi, luova tuottaja
Wolf Kankare, sarjakuvataiteilija
Satu Kankaristo, kulttuurituottaja, yrittäjä
Pirjo Kankkonen, kuvataiteilija
Satu Kankkonen, muusikko
Antti Kankkunen, muusikko
Sofia Kannas,  opiskelija,  tanssin harrastaja
Linda Kanninen, muusikko
Mikko Kanninen, yliopistonlehtori
Anneli Kanninen,  tanssija
Katariina Kannisto, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Mervi Kannisto, elokuva- ja tv-työläinen
Emilia Kannosto, visuaalinen taiteilija
Sakari Kannosto, kuvanveistäjä, kuvataiteen tohtori
Laura Kansanen-Stavale, kuvataiteilija
Iina Kansonen, luova tuottaja ja kirjoittaja
Sara Kansonen, kulttuurituotannon opiskelija
Justus Kantakoski, muotitaiteilija
Liisa Kantanen, konservaattori
Saara Kantanen, puvustaja, teatteri- ja näyttämöpukujen valmistaja, käsityöläinen
Karoliina Kantelinen, laulaja, muusikko, nukeillanäyttelijä
Susanna Kantelinen, tuottaja
Riikka Kantinkoski, valokuvaaja
Hanna Kanto, kuvataiteilija
Kaisa Kanto, tanssi-liiketerapeutti
Otso Kantokorpi, taidekriitikko
Eerik Kantokoski, näyttelijä ja ohjaaja
Anne Kantola, toimittaja
Jouko Kantola, pop/jazz-musiikinopettaja
Karoliina Kantola, toimittaja
Katriina Kantola, tanssitaiteilija, tanssinopettaja
Mimi Kantola, muusikko
Sanna Kantola, laukkusuunnittelija ja yrittäjä
Tommi Kantola, design manager
Päivi Kantola,  muusikko
Tatu Kantomaa, muusikko, valokuvaaja
Seppo Kantonen, muusikko, säveltäjä, sovittaja
Emmi Kantonen, kulttuurituottaja, copywriter
Esa Kantonen, lavastaja, eläkkeellä
Lea Kantonen, kuvataiteilija, professori
Pekka Kantonen, kuvataiteilija
Pyry Kantonen, arkkitehti, valokuvaaja
Simo Kantonen, pakkausmuotoilija, DJ, tuottaja
Atte Kantonen, teatteriopiskelija
Essi Kantonen,  sisustusarkkitehti
Tanja Kanttikoski, kulttuurialan FM, taidekasvatuksen opiskelija
Meri Kapari, kustannustoimittaja
Oona Kapari,  musiikkiteknologi,  muusikko
Peppiina Kaperi, muusikko, musiikkikasvatuksen opiskelija
Katarina Kapiainen, informaatikko
Anna-Kaisa Kaplas, koordinaattori
Annu Kapulainen,  taidemaalari
Salla Karakorpi, muusikko
Tiina Karakorpi, muusikko
Anna Karaksela, taideopiskelija
Samuli Karala, valokuvaaja
Jonna Karanka, kuvataiteilija, muusikko.
Pia Karaspuro, opettaja, tanssitaiteilija, taidekasvattaja
Anna Karatvuo, kuvaaja
Markus Karekallas, näyttelijä
Kaisa Karekallas, nukketeatteritaiteilija, muusikko
Laura Karen,  artesaani,  koulunkäynninohjaaja
Jenni Karén, tuotantopäällikkö
Virve Karén, musiikkipedagogi
Pirkko Karhi, entinen kulttuurin sekatyöläinen Nyt vain seuraaja
Ville Karhi, muusikko
Maija Karhihen-ilo, muusikko, pedagogi, apulaisrehtori
Ria Karhila, ohjaaja
Mika Karhu, kuvataiteilija
Mika Karhu, kuvataiteilija, taiteen tohtori
Niina Karhula, laulaja, laulunopettaja
Ulla Karhula, kuvataiteilija
Annamaria Karhulahti, näyttelijä, muusikko
Maijariitta Karhulahti, kuvataiteilija
Arja Karhumaa, graafinen suunnittelija, lehtori
Mika Karhunen,  musiikinopettaja,  muusikko
Sami Karhusaari, kuvataiteilija
Outi Karhu-Suuronen, musiikinopettaja, muusikko
Katri Kari, kuvataiteen opiskelija
Matti Kari, musiikkitekniikan yleismies, muusikko, yrittäjä
Olli Kari, muusikko
Salli Kari, lavastaja
Marja Kari,  laulaja,  laulunopettaja
Juha Karikoski, elokuvaohjaaja + Pimu-koira
Siku Karikoski, artesaani maalari
Eemil Karila, taiteilija
Ansku Kariniemi, kulttuurituottaja
Sanna-Mari Karinki-Niskanen, tanssinopettaja/pilatesohjaaja
Liisa Karintaus, kuvataiteilija
Salli Karisalmi, kuva-artesaani
Tuomas Karisto, yhteisötaiteilija, projektityöntekijä
Eero Karisto,  toimittaja,  puualan artesaani
Annika Kariuki, musiikkipedagogi
Jokke Karjalainen, lauluntekijä, musiikkiartisti, -bloggari
Alma-Ruut Karjalainen, musiikkipedagogi 
Anna-Maija Karjalainen, museoassistentti
Heikki Karjalainen, suomentaja
Kaisa Karjalainen, taideopiskelija
Manne Karjalainen, muusikko, musiikinopettaja
Matti Karjalainen, kirjastonhoitaja, kirjavinkkari
Saara Karjalainen, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Tuuli Karjalainen, raakaleikkaaja
Väinö Karjalainen, muusikko, fysiikan opiskelija
Aliisa Karjalainen, teatterintekijä, kirjoittaja
Nina Karjalainen, kustannuspäällikkö
Jussi Karjalainen, graafinen suunnittelija, kuvittaja
Sanna-Maija Karjalainen
Anssi Karjalainen, ääniteknikko
Noora Karjalainen,  musiikkipedagogi,  muusikko
Marjatta Karjalainen,  erikoiskirjastovirkailija
Annamari Karjalainen,  yhteisöteatteriongelma
Pekka Karjalainen,  elokuvantekijä
Heidi Karjalainen,  vastaava ohjaaja,  toimintaterapeutti,  kultturipaja ELVIS
Kati Karjalainen-Rimppi, erityisopettaja
Nelli Karkkunen, S2-kielen opettajaopiskelija
Sanna Karkulehto, professori
Ansku Karlbom, markkinointijohtaja
Kirsi Karlenius,  tanssija
Sanna Karlson, runoilija
Jesper Karlsson, teatterituottaja
Kari Karlsson, toimitila-asiantuntija
Mette Karlsson, kulttuurisihteeri
Patrik Karlsson, lärare, förbundsordförande Finlands svenska Sång- o musikförbund
Tuomas Karlsson, puhelinmyyjä
Therese Karlsson, operasångerska, pedagog
Stefan Karlsson, näyttelijä
Jani Karlsson, valokuvaaja
Ushma Karnani, näyttelijä
Irina Karosjoki, näyttelijä
Markku Karpio, kirjailija
Maaria Karpo, luokanopettaja, musiikinopettaja
Ilona Karppanen, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Joel Karppanen,  valokuvaaja
Janina Karppi, luokanopettaja
Lotta Karppi, muusikko, instrumenttiopettaja, musiikkipedagogi
Pirkko Karppi, kuvataideopettaja
Aleksi Karppinen, opiskelija, muusikko
Iiris Karppinen, tietoasiantuntija
Johanna Karppinen, toiminnanjohtaja, Audiovisual Finland
Katariina Karppinen, kuvataiteilija
Kirsi Karppinen, kuvataiteilija
Maria Karppinen, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Milla Karppinen, kuvataiteilija
Anja Karppinen,  kuvittaja
Pyry Karrimaa,  parturi,  teatteri-ilmaisun ohjaaja
Johanna Karstila, kulttuurituottaja
Tiina Kartano,  filosofiantutkija
Anne Karttunen, lavastaja, pedagogi
Auli Karttunen, sisustusarkkitehti
Ella Karttunen, valokuvaaja
Jenni Karttunen, graafinen suunnittelija, muotoilija
Kaisa Karttunen, muusikko, musiikkipedagogi
Ninnu Karttunen, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Saara Karttunen, audiovisuaalisen mediakulttuurin opiskelija, valokuvaaja
Miika Karttunen, valokuvaaja
Jari Karttunen, tanssitaiteilija ja -pedagogi
Jyrki Karttunen, koreografi, taiteellinen johtaja
Marja Karttunen,  kulttuurituottaja
Ville Karttunen,  muusikko,  toimittaja
Minna Karttunen,  tanssitaiteilija
Ari Karttunen,  valokuvaaja
Henna Karvinen, kuvaaja (opiskelija)
Kaisu Karvinen, sirkusartisti, sirkusohjaaja
Susanna Karvinen, tanssi- ja teatteri-ilmaisun ohjaaja
Tiina Karvinen, näyttelijä, psykoterapeutti
Kaisa Karvinen, arkkitehti yo
Anna E. Karvonen, muusikko
Juha Karvonen, laulunopettaja
Mia Karvonen, liikunnanohjaaja AMK ja opiskelija
Otto Karvonen, kuvataiteilija
Santtu Karvonen, näyttelijä
Marko Karvonen, lavastaja
Joanna Karwowska, yrittäjä, nykytaiteen ja visuaalisen kulttuurin opiskelija
Kata Kasala, freelancer, esitystaiteilija, tapahtumatuottaja
Taru Kasandra, kirjailija, ohjaaja
Jere Kasanen, graafinen suunnittelu, pelisuunnittelu
Anssi Kasitonni, kuvataiteilija
Hanna Kaskela, näyttelijä
Antti Kaski, hanslankari
Heli Kaskinen, kuvataiteilija
Anna-Mari Kaskinen, kirjailija, päätoimittaja
Jyrki Kasper,  tanssija
Tuuli Kassi, arkkitehti
Taina Kassila, Helsinki-opas
Saija Kassinen,  kuvataiteilija
Anna Kastari, sarjakuvatoimittaja
Lasse Kastarinen,  kirjailija,  soittaja
Arja Kastinen,  muusikko,  pedagogi,  tutkija
Miia Kasule,  muotoilija,  suunnittelija
Janne Kasurinen, muusikko, musiikkipedagogi
Elina Kataja, maisema-arkkitehti
Kalle Kataja, musiikkipedagogi
Minna Pauliina Kataja, toimittaja
Suvi Tuuli Kataja, ohjaaja, äänisuunnittelija
Nooa Katajala,  kuvaaja
Riina Katajavuori, kirjailija
Manna Katajisto, yksityisyrittäjä, elokuvatiedotus
Richard Katajisto, kulttuurituottaja
Elina Katara, kuvataiteilija
Elli-Maija Katila, kulttuurin sekatyöläinen
Venla Katila, musiikkipedagogi
Mirei Kato, opiskelija
Emmi Kattelus,  taidehistorioitsija,  tuottaja
Laura Katva, vestonomi
Sini Katves, artenomi, informaatiotutkimuksen opiskelija
Dunja Katz, Loviisan teatteriyhdistyksen pj, kuvanveistäjä
Aleksi Kaufmann, muusikko
Karoliina Kauhanen, tanssitaiteilija
Maija Kauhanen, muusikko
Maija Kauhanen, suomentaja
Meku Kauhanen, yrittäjä
Minna Kauhanen, lavastaja
Heli Kauhanen, korumuotoilija
Tuomas Kauhanen,  muusikko
Anu Kauhaniemi, kuvataiteilija, TaM
Kirsikka Kauko, kuvataiteilija
Timo Kaukolampi, Muusikko.
Timo Kaukolampi,  muusikko
Ida-Emilia Kaukonen, teatteri-ilmaisun ohjaaja, Online Community Manager
Katja Kaukonen, kirjailija
Ahti Kaukoniemi,  kuvankäsittelijä,  valokuvaaja
Tuure Kaukua, kulttuurituotannon opiskelija
Kirsi Kaulio, kirjastonhoitaja Allekirjoitan vetoomuksen
Ulrika Kauniskangas, musiikkipedagogi, koulutuspäällikkö
Olli Kauniskangas, muusikko
Kirsi Kaunismäki-Suhonen, luokan- ja musiikinopettaja, kuoronjohtaja
Irmeli Kaunisto, kuvataiteilija
Noora Kaunisto, taidemaalariopiskelija
Milja Kaunisto, kirjailija, musiikintekijä
Verna Kaunisto-Feodorow, viulisti, musiikkipedagogi, kirjailija
Jonna Kaunisvesi, tuottaja
AnnaRosaliina Kauno, näyttelijäavustaja
Katri Kauppala,  taiteilija,  laulu-teatteripedagogi
Elina Kauppila, kirjailija, tunne- ja vuorovaikutuskouluttaja
Mikko Kauppila, näyttelijä
Tanja Kauppila, muusikko
Antti Kauppinen, kirjailija
Antti Kauppinen, akatemiatutkija
Ari-Pekka Kauppinen, muusikko
Hanne Kauppinen, sirkusohjaaja, koordinaattori
Joonas Kauppinen, elokuvatyöntekijä
Kaisa Kauppinen, musiikkipedagogi
Laura Kauppinen, taidekasvattaja
Miia Kauppinen, kulttuurituottaja
Silja Kauppinen, teatteri-ilmaisun ohjaaja, lavastaja
Maiju Kauppinen, muusikko
Tanja Kauppinen-Savijoki, laulaja, laulupedagogi
Anne Kauramäki,  tiedottaja
Maria Kaurismäki, tv ja elokuvatuotanto
Essi Kausalainen,  kuvataiteilija
Mikki Kauste, muusikko/säveltäjä/sanoittaja/sovittaja
Markus Kaustell, kulttuurituottaja
Anna-Kaisa Kautovaara, kulttuurituottaja
Hanne Kautto, ohjelmapäällikkö
Jaakko Kautto, elokuvan äänen opiskelija, muusikko, musiikin tuottaja
Petri Kautto, muusikko
Toivo Kautto, sirkustaiteilija
Mira Kautto,  tanssitaiteilija
Jaana Kautto,  valokuvaaja
Kanerva Kava, graafinen suunnittelija, copywriter
Mia Kavasto, TIO, laulaja- lauluntekijä, opettaja
Mia Kavasto, TIO, laulaja-lauluntekijä, AA
Irja Kavasvuo, kulttuurityöntekijä
Tanja Kavasvuo, intendentti
Jenni Kavén,  kääntäjä
Ville Kavilo,  valokuvaaja
Mirka Kavonius, kirjastovirkailija
Theofanis Kavvadas, kuvaaja
Deniz Kaya, teatterintekijä
Edu Kehäkettunen, pätkätyöläinen
Mikko Keinonen, elokuvaohjaaja
Kalle Keinonen, kuvataidekasvattaja, muusikko
Santeri Keinänen, miksaava muusikko
Marianne Keisalo, tutkija
Elisa Keisanen, tanssija
Johanna Keiski,  tanssija
Niina Keitel, oopperalaulaja, taiteellinen johtaja
Emma Keitilä,  tanssinopettajaopiskelija
Eira Kejonen, rakennusarkkitehti
Raisa Kekarainen, tanssijaopettaja, tanssinopettaja
Tommi Kekarainen, näyttelijä
Antti Kekki, graafinen suunnittelija
Miika Kekki, muusikko
Heidi Kekkonen, yrittäjä
Juuso Kekkonen, koomikko, kirjoittaja
Teemu Kekkonen, muusikko
Annu Kekäläinen, toimittaja, kirjailija
Pekka Kekäläinen, näyttelijä
Reima Kekäläinen, ohjaaja
Saara Kekäläinen, kirjoittaja
Anssi Kela, muusikko
Eva Kela, toimittaja
Niina Kela, kuvataidekasvattaja, kuvataiteilija
Elina Kela, markkinointisuunnittelija, viestintäsuunnittelija
Pietari Kellokumpu, kuvataidekasvattaja
Johanna Kellomäki, performanssi taiteilija, kansan häröilijä
Johanna Kellomäki, performanssitaiteilija, kansanhäröilijä
Mikko Kelloniemi, kuvaaja
Aija Kelly, tuottaja
Annakaisa Kelokorpi, tuottaja
Kati Kelola, toimittaja
Artemis Kelosaari, toimittaja, kriitikko, FM
Niina Keltamäki, paperitaiteilija
Juha Keltti, vapaa kirjoittaja, lakiasiainsihteeri
Sara Kemetter, laulaja, kuoronjohtaja
Matti Kemi, dj
Katri Kempas, kuvataitelija
Annu Kemppainen, kulttuurituottaja
Atte-Veikko Kemppainen, muusikko
Johanna Kemppainen, musiikin maisteri, Madetojan musiikkilukion taiteellinen johtaja
Jyrki Kemppainen, nuoristotyöntekijä, huvittaja
Lauri Kemppainen, muusikko, kirjoittaja, pappi
Sanna Kemppainen, näyttelijä
Jaana Kemppainen,  kulttuurituottaja
Emma Kemppainen,  muusikko
Tuomo Kemppainen,  näyttelijä,  näytelmäkirjailija
Antti Kemppainen,  kuvittaja
Ilona Kemppainen,  tiedottaja
Eeva Kemppi, esitystaiteilija, kriitikko, tuottaja
Rosanna Kemppi, näyttelijä
Samuli Kemppi, muusikko
Mari Kemppinen, taidekoordinaattori, muotoilija
Riku Kemppinen, näyttelijä
Sari Kemppinen, kuvataiteilija
Anni-Mari Kentala, kirkkomuusikko
Heidi Kenttälä, musiikkipedagogi
Juhani Kenttämaa, toimittaja
Hanna Kenttämies, muusikko
Charlotta Kerbs, musiker
Antte Kerkola, taide-, taitoaineiden opettaja, muotoilija
Johanna Kerovuori, arkkitehti
Raija Kerppo, muusikko
Esa Kerttula,  graafinen suunnittelija
Anja Keränen, ulkomaanlehtori, teatterin ja draaman tutkija
Anna Keränen, toimittaja
Juho Keränen, dramaturgi
Maija Keränen, kuvataiteilija, käsityöläinen
Markku Keränen, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Marko Keränen, tanssija, tanssinopettaja
Martti Keränen, kuvataiteilija, kuvataidepsykoterapeutti
Riikka Keränen, kuvataiteilija
Elias Keränen, näyttelijä
Jukka-Tapio Keränen, taikuri
Leena Keränen, keraamikko
Eljas Käpy Keränen, moniosaaja
Kaisa Kerätär, tuottaja, manageri
Sane Keskiaho, sisällöntuottaja, toimittaja
Heli Keskikallio, koreografi, pedagogi
Susanna Keski-Kohtamäki, sirkustaiteilija
Heta Keskinarkaus,  muusikko,  näyttelijä
Salla Keskinen, valokuvaaja, performanssitaiteilija
Nella Keski-Oja,  päätoimittaja
Outi Keskitalo, artisti
Pirita Keskitalo, kuva- ja mediataiteen kuva-artesaani, kuvataide- ja luokanopettajaopiskelija.
Emilia Keskivinkka, esittävän taiteen tekijä
Sami Keski-Vähälä, näytelmäkirjailija, käsikirjoittaja
Lauri Keskiväli, kulttuurituottaja
Aleksis Kesti, muusikko
Heidi Kesti, kuvataiteilija
Jasse Kesti, äänikuvataiteilija
Samuli Kesti, muusikko
Elina Kesäniemi, projektipäällikkö, tuottaja
Eeva Kesäniemi,  opiskelija
Anna Keto, kulttuurituottaja
Edith Keto, kirjallisuustieteilijä, vapaa kirjoittaja
Piia Keto-Aro, kuvittaja
Liisa Ketoharju, kuvataiteilija
Elina Ketola, valokuvauksen ja media-alan opettaja
Sirkku Ketola, kuvataiteilija
Tiia Ketola, kirjallisuustieteen opiskelija
Terhi Ketolainen, kuvataiteilija.
Sanna Ketola-Laine, kanttori
Anneli Ketonen, ylitarkastaja
Olga Ketonen, toimittaja
Susan Ketonen, valosuunnittelija, teatteriteknikko
Lauri Ketonen, näyttelijä
Sofia Keto-Tokoi, musiikinopiskelija, tanssinopettaja
Katja Kettu, kirjailija
Anne Kettunen, kulttuurituottaja
Iita Kettunen, toimittaja
Jemo Kettunen, muusikko, toimittaja
Juho Kettunen, musiikkikasvatusopiskelija
Pauliina Kettunen, tanssinopettaja, tanssitaiteilija
Raisa Kettunen, nukkehörhö ja (keitto)kirjailijatar
Satu Kettunen, kuvittaja
Susanna Kettunen, muotoilija
Virve Kettunen, kuvamiksaaja
Riku Kettunen,  muusikko
Arsi Keva,  kuvataiteilija
Eetu Kevarinmäki, kuvataideopiskelija
Riikka Kevo,  kuvataiteilija,  ekonomiopiskelija
Ville Keynäs, suomentaja
Alex Keyriläinen, kuvataideopiskelija, käsityömuotoilija-artesaani
Suad Khalifa, muusikko
Amira Khalifa,  näyttelijä
Inderjit Kaur Khalsa, elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja
Viktor Khashchanskiy,  kuvataiteilija
Rasoul Khorram,  kuvaaja,  ohjaaja,  dokumentaristi
Heini Kiamiri,  skenografi
Teemu Kide, muusikko
Erika Kielosto, artenomi, mikälie
Ismo Kiesiläinen, mediapedagogi
Emil Kihlström,  näyttelijä
Tuomas Kiiliäinen,  näyttelijä
Timo Kiippa, myyntijohtaja
Marikka Kiirikoff, taidemaalari
Anna Kiiski, musiikkipedagogi, muusikko
Ella Kiiski, muusikko
Hertta Kiiski, kuvataiteilija
Sami Kiiski, elokuvaäänisuunnittelija
Annika Kiiskilä, kuvataiteilija
Mikko Kiiveri, muusikko
Niina Kiiveri,  kuvataiteilija
Päivi Kiljala, muusikko ja pedagogi
Marjo Kiljunen, toimittaja
Riikka Kiljunen, taidealan sekatyöläinen
Neea Kilkki, tuottaja
Elina Kilkku,  teatteriohjaaja,  näytelmäkirjailija
Taina Kilpela, teatteri-ilmaisun ohjaaja, kulttuuriantropologi
Eliel Kilpelä, redaktör
Auli Kilpeläinen, freelance-toimittaja
Leena Kilpeläinen, elokuvaohjaaja, kuvaaja
Pekka Kilpeläinen, professori
Teemu Kilpeläinen,  taiteilija
Maria Kilpi, dramaturgi, dramaturgian lehtori
Alina Kilpinen, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Hanna Kilpinen, musiikin maisteri, musiikkipedagogi, freelance muusikko
Jere Kilpinen, muusikko, kuvataiteilija
Lauri Kilpinen,  pasunisti
Siiri Kilpiä, agentti
Kiira Kilpiö, tanssija, koreografi
Sami Kilpiö, kuvajournalisti
Joona Kilponen, muusikko
Anne Kimiläinen, graafikko
Kati Kiminki, teatterituottaja, taidekasvatuksen tutkimuksen opiskelija
Noah Kin,  muusikko,  näyttelijä
L. Mikael Kinanen, kuvataiteilija
Suvi Kingsley, tiedottaja, toimittaja
Aleksi Kinnunen, toimittaja, kriitikko, taideopettaja
Annamari Kinnunen, kuvataiteilija
Eetu Kinnunen, muusikko
Hennakaisa Kinnunen, kuva-artesaani, kuvataidekasvatuksen opiskelija
Janelin Kinnunen, kuvataiteilija
Janne Kinnunen, muusikko
Joonas Kinnunen, muusikko, musiikinopiskelija
Jussi Kinnunen, muusikko, päihdeterapeutti
Juulia Kinnunen, kuvataidekasvatuksen opiskelija
Kaisa Kinnunen, kulttuurituottaja
Kalle Kinnunen, toimittaja, tietokirjailija
Katja Kinnunen, tiedottaja, kirjoittaja, ohjaaja
Katri Kinnunen, valoteknikko
Kirsi Kinnunen, suomentaja, ranskantaja
Tarja Kinnunen, luokanopettaja
Timo Kinnunen, muusikko
Tommi Kinnunen, kirjailija
Veli-Pekka Kinnunen, rumpali
Hanna Kinnunen, radiojuontaja-tuottaja, näyttelijä, kirjoittaja
Antti kinnunen, lentojätkä
Aleksi Kinnunen, muusikko
Anna-Leena Kinnunen,  kuvataiteilija
Helka-Maria Kinnunen,  teatterintekijä
Vilma Kinnunen,  näyttelijä
Sari Kippilä, taidekäsityöläinen, taideopettaja
Anna-Kaarina Kippola, FK, taidemuseon amanuenssi
Reka Kiraly, graafinen suunnittelija
Taru Kircher, viulisti
Henni Kiri,  teatteri-ilmaisun ohjaaja,  tuottaja,  näyttelijä
Hanna Kirjavainen, teatteriohjaaja
Pasi Kirkkopelto,  kuvataiteilija,  kuvataiteen lehtori
Heidi Kirves, näyttelijä
Marja-Liisa Kirves, kulttuurituottaja
Timo Kirves, valokuvaaja
Antti Kirvesmäki, ääniteknikko
Natalia Kisnanen, vapaa kirjoittaja
Milla Kissaniitty,  graafikko,  yrittäjä
Rene Kita (Vesa Mäkitalo),  taiteilija,  muusikko
Suvi Kiukas, kulttuurihistorioitsija, tuottaja
Umut Kiukas, galleristi, graffititaiteilija
Kaisa Kiukkonen, muotoilija, taiteilija
Anna Kiuru, valokuvaaja
Elina Kiuru, amanuenssi
Jaakko Kiuru, muusikko
Jarmo Kiuru, elokuvaaja
Pauliina Kiuru, näyttelijä, muusikko, laulunopettaja
KukkaMaria Kiuru,  visuaalinen suunnittelija,  taiteilija
Petri Kiuttu, toimittaja
Ansu Kivekäs, kirjailija
Anna_Emilia Kivekäs,  kustannustoimittaja
Hanna Kivelä, museotyöntekijä ja taidehistorian opiskelija
Henriikka Kivelä,  kuvataiteilija
Ilona Kivelä, kulttuurituottaja
Mai Kivelä, toiminnanjohtaja
Minna Kivelä, näyttelijä
Raili Kivelä, teatterikasvattaja, tietokirjailija
Samuli Kivelä, ystävä, taiteilija
Seija Kivelä, kirjastonhoitaja, suunnittelija
Valtteri Kivelä, ajomies TaM
Marko Kivelä, toiminnanjohtaja
Aino Kivi, teatteriohjaaja
Jaana Kivi, kirjailija, toimittaja
Jussi Kivi, kuvataiteilija
Maija Kivi, kuvataiteilija
Isa Kiviaho, kuvataiteilija
Piita Kiviaho, kirjallisuuden tutkija, kirjastonhoitaja
Heidi Kiviharju, sånglärare, musiker
Joonas Kiviharju, ohjelmoija, elokuvantekijä
Merikukka Kiviharju, laulaja
Heidi Kiviharju,  näyttelijä
sanna kivijärvi, tutkija
Sarah Kivijärvi, tuottaja, lauluntekijä, laulaja
Veera Kivijärvi, sanataiteilija, FM
Saija Kivikangas, kuvataiteilija, taideopiskelija
Lauri Kivikataja,  content designer,  student
Tuija Kivikko, opiskelija, valokuvaaja
Laura Kivikoski, pianisti, korrepetiittori
Antti Kivikoski,  näyttämömestari
Katri Kivilaakso, kokoelmapäällikkö
Iina Kivimäki, muusikko, opettaja
Mikael Kivimäki, toimittajaopiskelija
Riia Kivimäki, tanssija, koreografi
Sari Kivimäki, arkkitehti, viittomakielentulkkiopiskelija
Elina Kivinen, viulisti, pedagogi
Kati Kivinen, taidehistorioitsija, kuraattori
Leena Kivinen, opettaja
Marika Kivinen, laulaja, laulunopettaja
Mikko Kivinen, näyttelijä, ohjaaja
Miko Kivinen, näytelmäkirjailija
Amanda Kiviniemi, kuvataiteilija
Eeva Kiviniemi, kirjastonhoitaja
Jenni Kiviniemi, graafinen suunnittelija
Juho Kiviniemi, muusikko
Valtteri Kiviniemi, musiikin yo
Iida Kiviranta, Art Director
Laura Kiviranta, musiikinopettaja
Tuija Kiviranta, laulaja, laulunopettaja
Marja-Terttu Kivirinta, taidehistorioitsija ja -kriitikko, tietokirjailija
Jaakko Kivistö, kirjastonhoitaja, kulttuurisihteeri, eläkkeellä
Heli Kivistö, viulisti
Henri Kivistö, musiikkiteknologi, äänisuunnittelija, ääni-Jorma
Salla Kivistö, suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja
Satu Kivistö, nukketeatteritaiteilija
Susanna Kivistö, muusikko
Maria Susanna Kivistö, kuvataiteilija
Lotta Kjellberg, taidemaalari, museolehtori
Tuomas Klaavo, äänisuunnittelija
Auli Klade, muotoilija AMK, museoavustaja
Markku Klami,  säveltäjä
Antti Kleemola, muusikko
Leena Kleemola, kuvataideopettaja
Niina Klemetti, rumpali, laulaja, visualisti
Jaakko Klemettilä, muusikko/ääniteknikko
Jouko Klemettilä, näyttelijä
Mari Klemettilä, FM, musiikkipedagogi AMK
Juulia Klemola, koordinaattori, ohjaaja
Pauliina Klemola, kääntäjä
Venla Kling, opiskelija graafinen suunnittelu, musiikki
Emma Klingenberg, skådespelare, sångerska
Anna-Maria Klintrup, teatteriohjaaja
Nikolai Klix, vapaa toimittaja
Anna Knappe, kuvataiteilija
Elina Knihtilä, näyttelijä, näyttelijätyön professori
Anna-Leena Knuuti, tiedottaja, designer
Veera Knuutila, laulava ja näyttelevä maailmanasukas
Eini Knuutinen, muotoilija
Katarina Koch, informatör, fotograf
Natalia Kochelenko, muusikko, kulttuurituottaja
Ella-Noora Koikkalainen, tanssija
Riitta Koikkalainen, taidetoimittaja
Kinttu Koipijärvi, graafinen muotoilija
Ami Koiranen, valokuvaaja
Visa Koiso-Kanttila, elokuvaohjaaja
Karoliina Koiso-Kanttila,  pukusuunnittelija,  lavastaja
Aino-Kaisa Koistinen, kirjallisuuden yliopistotutkija
Enni Koistinen, graafinen suunnittelija
Hannu Koistinen, kanteleenrakentaja, tj
Hannu Koistinen, kanteleenrakentaja, toimitusjohtaja
Heikki Koistinen, koulunkäynninohjaaja, muusikko
Matti Koistinen, kulttuurituottaja, toiminnanjohtaja
Milla Koistinen, koreografi
Saku Koistinen, tanssija, koreografi
Salla-Mari Koistinen, nuorempi tutkija
Stina Koistinen, muusikko
Ritva Koistinen, muusikko, musiikkipedagogi
Laura Koistinen(os.Vesterinen),  tanssitaiteilija
Olli-Pekka Koiuvunen, valaistussuunnittelija
Veera Koivaara, kirjallisuuden opiskelija, tuottaja
Aliisa Koivisto, luovien menetelmien pedagogi
Anna Koivisto, valokuvaaja
Hanna Koivisto, musiikinopettaja, laulaja
Kalle Koivisto, säveltäjä, tuottaja
Maisa Koivisto, kuvataidekasvattaja
Mikko Koivisto, tutkija ja kuvataidekasvattaja
Petra Koivisto, agentti
Päivi Koivisto, kustannustoimittaja, tutkija
Riia Koivisto, meikkaaja-kampaaja
Saana Koivisto, näyttelijäopiskelija
Saara Koivisto, laulaja, laulunopettaja
Suvi Koivisto, kulttuurituottaja
Konsta Koivisto, kuvataiteilija, muusikko
Katri Koivisto, muusikko, kulttuurituottaja
Outi Koivisto,  kuvataiteilija
Juhani Koivisto,  kirjastonhoitaja
Eero Koivistoinen, säveltäjä, muusikko
Jari Koivistoinen, muusikko
Jessica Koivistoinen, kuvataiteilija
Teemu Koivistoinen, esitystekniikan sekatyömies
Matti Johannes Koivu, muusikko
Santtu Koivu, kuvataiteilija
Niko Koivuhovi, muusikko
Heli Koivukangas, musiikinopettaja
Tapio Koivukari, kirjailija, suomentaja
Jenny Koivukoski, dj, visualisti
Jermu Koivukoski,  muusikko
Katri Koivula, dokumentaristi
Merja Koivula, näyttelijä
Minna Koivula, muotoilija, taiteilija
Mikko Koivulehto, muusikko
Antti Koivumäki, kääntäjä
Silja Koivumäki, tanssitaiteilija
Tuomas Koivumäki,  kirjoittaja
Pauliina Koivunen, taide- ja kulttuurialan sekatyöläinen
Timo Koivunen, koti-isä
Kiira Koivunen, graafinen suunnittelija, yrittäjä
Kirre Koivunen, kuvajournalisti, tuottaja, mediakasvattaja
Matias Koivuniemi, valo- ja videoteknikko
Sini Koivuniemi, muusikko
Liisa Koivuranta, muusikko, taloussihteeri
Aina-Leena Koivusalo, musiikinopettaja
Eeva Koivusalo, muusikko
Pia Kojo, kuvataiteilija
Tapsa Kojo, muusikko, ohjaaja
Uuge Kojola, foto, voice, words
Aino-Sofia Kojonen, meikkitaiteilija
Maria Kojonen, kuvataiteilija
Flora Kok, muusikko
Jenni Kokander, näyttelijä
Anna Kokki, muotoilija
Nina Kokkinen, taiteen- ja kulttuurintutkija
Susanna Kokkinen, arkistonhoitaja
Eero Kokko, valokuvaaja
Iiris Kokko, toimittaja, taiteilija
Jari Kokko, elokuvaohjaaja
Karri Kokko, runoilija
Kristiina Kokko, arkkitehti
Marko Kokko, teatteri-ilmaisun ohjaaja, toiminnanjohtaja, yrittäjä
Timo Kokko, kuvataiteilija
Johanna Kokko,  näyttelijä
Mikael Kokkola, redaktör
Ritva Kokkola-Lemarchand, arkkitehti
Jenni Kokkomäki, esitystaiteilija, videotaiteilija
Riikka Kokkonen, muusikko
Venla Kokkonen, toimittaja
Elle Kokkonen, teatteriopiskelija
Pauliina Kokkonen, muusikko
Laura Kokkonen-Uhinki, laulupedagogi, luokanopettaja
Satu Kokkoniemi, kulttuurituottaja
Sanna Kola, musiikkipedagogi, laulaja, laulunopettaja
Aino Kola, muusikko, musiikkipedagogi
Mira Kolanen, tanssinopettaja, tapahtumatuottaja
Dile Kolanen,  kulttuurialan sekatyömies
Jenni Kolehmainen, kuva-artesaani opiskelija
Katariina Kolehmainen, muusikko, musiikkipedagogi
Katja Kolehmainen, muusikko
Susanna Kolehmainen, läänintaiteilija
Tiina Kolehmainen, kuvataiteilija, taideopettaja
Ulla Kolehmainen, kulttuurisihteeri emerita
Pekka Kolehmainen,  muusikko,  rehtori
Mari Koli, toimitusjohtaja, kustantaja
Raija Koli, toimitusjohtaja
Jukka Kolimaa,  valosuunnittelija
Eevi Kolinen, muotoiluopiskelija
Markus Koljonen, UX Designer, yrittäjä
Tanja Koljonen, kuvataiteilija
Oliver Kollberg, näyttelijä
Timo Kollin, äänittäjä
Kaarina Kollin,  käsikirjoittaja,  ohjaaja
Lauri Kolttola, kuvataiteilija, KuM, arkkitehti
Mirja Kolttola,  toimittaja,  runoilija
Marja Kolu, kuvataiteilija
Pirkko Kolu,  lastentarhanopettaja,  taidekasvattaja
Sanna Komi, muusikko
Minna Komi, kuvataiteilija
Kari Hans Kommonen, tutkija
Riikka Komonen, TaM tekstiilisuunnittelija
Ville Komppa,  muusikko,  toimittaja
Eeva-Kirsti Komulainen, näyttelijä
Saara Komulainen, muotoilija ja kulttuurituottajaopiskelija
Kirsi Komulainen,  runoilija
Anna Kondracka, muusikko, tuottaja
Anna Konkari, balettitanssija
Aino Konkka, music administrator, laulaja
Anita Konkka, kirjailija
Jyrki Konkka, dosentti, yliopettaja
Camilla Konn, teatterin järjestäjä
Siiri Kononen, muusikko
Markus Kontiainen, ohjaaja, valokuvaaja
Henriikka Kontimo, kuvataiteilija
Jussi Kontinen,  musiikinopettaja,  muusikko
Jenni Kontio, teatteri-ilmaisun ohjaajaopiskelija
Julia Kontio, muusikko, musiikkipedagogi
Leela Konttavaara,  kulttuurituottaja
Jaakko Konttila, muusikko ja soitonopettaja
Annamari Konttinen, yliopisto-opettaja, tiedottaja
Jonna Konttinen, muusikko
Niko Konttinen, musiikkipedagogi, muusikko
Salka Konttinen, kuvataiteilija
Timo Konttinen, kuvataiteilija
Tanja Konttinen, toimitussihteeri
Timo Mikael Konttinen, taiteilija
Miko Kontturi, muusikko
Eeva Kontu, teatterikapellimestari ja -säveltäjä
Uli Kontu-Korhonen, muusikko
Kalle Koo, tatuoija, muusikko
Laura Kopio, kuvataiteilija
Aki Koponen, restauroija
Pia Koponen, kirjailija, kouluttaja
Tanja Koponen
Tanja Koponen, kuvataiteilija
Hanna Koppelomäki, tovitaiteilija
Anna-Lydia Kopperoinen, kulttuuriantropologi
Sami Koppinen,  muusikko,  opettaja
Manna Kopra, kuvataiteilija, kuvataideopettaja
Riitta Kopra,  kuvanveistäjä
Veera Kopsala,  kuvataideopiskelija
Nina Korento, pukutaiteilija
Aija Korhonen, tuotantokoordinaattori, kulttuurituottaja
Anna Korhonen, kuvataiteilija
Antti Korhonen, muusikko, näyttelijä
Elina Korhonen, musiikkipedagogiopiskelija
Gabriel Korhonen, muusikko
Hannu Korhonen, tanssinopettaja, tanssi-liiketerapeutti, toimintaterapeutti(2017)
Heidi Korhonen, teatteriopettaja
Heikki Korhonen, kulttuurituottaja
Joa Korhonen, muusikko
Johanna Korhonen, journalisti, kustantaja, kirkkolaulaja
Jone Korhonen, valokuvaaja, optimisti
Joonas Korhonen, stand up -koomikko
Jussi Korhonen, suomentaja
Jussi Korhonen, toimittaja
Katja Korhonen, käsikirjoittaja, ohjaaja
Kirsi Korhonen, äänisuunnittelija
Marjukka Korhonen, kuvanveistäjä
Mikko Korhonen, tuottaja, muusikko
Niko Korhonen, kuva-taiteilija, kulttuurieläjä
Otto Korhonen, musiikkipedagogi, va rehtori
Outi Korhonen, monikielisyyskoordinaattori, taidekasvattaja
Pietu Korhonen, äänisuunnittelija
Risto Korhonen, galleristi
Siiri Korhonen, hopeaseppä
Silja Korhonen, kuvataiteen opettaja
Terhi Korhonen, valokuvaaja, graafinen suunnitelija
Timo Korhonen, dokumenttielokuvaohjaaja, taiteen tohtori
Tina Korhonen, valokuvaaja
Tomi Korhonen, teatterin tekijä
Reetta Korhonen, näyttelijä, laulaja
Juha Sven Korhonen, kuvataiteilija
Heikki T Korhonen, musiikinopettaja, muusikko
Jonni Korhonen,  taidehistorian opiskelija
Karoliina Korhonen,  muotoilija
Oona Koriala,  lavastaja
Venla Korja, teatteri-ilmaisun ohjaaja, teatteriopettaja
Tapio Korjus, yrittäjä
Teemu Korjuslommi, tanssinopettaja, tanssija, koreografi
Olli Korkala, professori, kuvataiteilija
Heikki Korkalainen, muusikko, tuottaja
Katja Korkalainen, opettaja, draamakasvattaja
Anni Korkalo, käsityöläinen
Ninni Korkalo, kuvataiteilija
Tuomas Korkalo, kuvataiteilija
Maria Korkatti, teatteri-ilmaisun ohjaaja, sosionomi
Tiina Korkiainen, muusikko
Petja Korkkonen
Vili Korkkula, runoilija, muusikko
Anni Korkman, tuottaja
Katariina Korkman, laulutaiteilija, musiikkikriitikko, kanttori
Hannu Koro, asiakkuusjohtaja
Hanna-Kaisa Korolainen, tekstiilisuunnittelija
Minna Korolainen, FM, intendentti
Kristiina Korpel, kuvataiteilija
Aino Korpela, graafinen suunnittelija
Hanna Korpela, taiteen ystävä
Helena Korpela, toimittaja
Pia Korpela, muusikko, musiikinopettaja
Riikka Korpela, kuvataiteilija
Salla Korpela, tietokirjailija, kääntäjä, toimittaja
Teemu Korpela, kuvataiteilija
Tommi Korpela, näyttelijä
Jenni Korpela,  teatteri-ilmaisun ohjaaja
Noora-Helena Korpelainen, myyjä, tanssiopettaja, muusikko
Esko Korpelainen, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Heini Korpelainen, arkkitehti
Katja Korpi, tanssija, tanssinopettaja
Marja Korpi, musiikkipedagogi, apulaisrehtori
Olli Korpiala, tuottaja
Aleksi Korpijaakko, toimittajaopiskelija
Ona Korpiranta, teatteriohjaaja
Laura Korpisalo, tuleva äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja
Raija Korppila, taidegraafikko
Sampo Korrensalo, säveltäjä
Anna-Maija Korsimaa,  muusikko
Ida Korsström, opiskelija
Mikko Korsulainen,  ohjaaja,  näyttelijä
Johanna Korsumäki, valmistavan luokan opettaja
Kai Korteila, musiikkipedagogi, muusikko
Kaisa Kortekallio, kirjallisuudentutkija
Kaisa Kortelainen, muusikko
Lauri Kortelainen, näyttelijä
Teija Kortelainen, runoilija
Mona Kortelampi, näyttelijä
Milla Kortemaa,  teatteripedagogi
Sanna Korteniemi, kuvataiteilija
Kaisa Kortesoja, taidekasvattaja, sosiaalinen sirkus
Janne Kortteinen, runoilija
Aksa Korttila, näyttelijä
Essi Korva, kuvanveistäjä
Marko Korvela, päätoimittaja
Tanja Korvenmaa, fasilitaattori, joukkorahoitusasiantuntija
Satu Kosenius,  valokuvaaja
Anna Koskela, tanssija
Anssi koskela, viulisti
Ari Koskela, kuvantekijä, musiikintekijä, kirjoittaja
Ilpo Koskela, sarjakuvantekijä, oppikirjailija, graafinen suunnittelija
Irma Koskela, teatterin ja laulun harrastaja
Ismo Koskela, musiikkituottaja, oppikirjailija, musiikkiluokanopettaja
Juha-Matti Koskela, näyttelijä
Kati Koskela, maskeeraaja
Maarit Koskela, informaatikko
Rauno Koskela, AV-viestinnänopettaja
Virpi Koskela, luovien alojen nomadi
Mari Koskela, kuvataideopiskelija
Matti Koskela,  sirkustaiteilija
Minja Koskela,  musiikinopettaja
Aaron Koskelainen, muusikko
Liisa Koskelainen-Röyhy,  graafinen suunnittelija
Johannes Koski, graafinen suunnittelija
Minja Koski, näyttelijä
Piia Koski, kuvataiteilija, opettaja
Tuure Koski, muusikko
Timi Koski, artesaani, kuvataiteen opiskelija
Harri Koski,  soolokitaristi
Mitro Koskiluoma, musiikin maisteri, trumpetisti, hifikauppias
Petrus Koskimies, lähihoitaja, muusikko
Panu Koskimies, kuvanveistäjä, hankevastaava
Anne Koskinen, kuvataiteilija
Anni-Maija Koskinen, muusikko, näyttelijä
Chia Koskinen, tuottaja, tiedottaja
Heini Koskinen, sirkustaiteilija
JP Koskinen, kirjailija
Kristiina Koskinen, toimittaja, käsikirjoittaja
Laura Koskinen, värittäjä, runoilija, yrittäjä
Leevi Koskinen, muusikko
Liisa Koskinen, vestonomi (opiskelija)
Maija Koskinen, taidehistorioitsija
Pietari Koskinen, äänisuunnittelija, professori
Samae Koskinen, lauluntekijä
Sari Koskinen, amanuenssi
Tiina Koskinen, muusikko
Tommi Koskinen, teatteri-ilmaisun ohjaaja, yhteisöpedagogiopiskelija
Veronica Koskinen, , opiskelija
Hans Koskinen, taiteilija
Tuomas Koskinen, työtön
Reetta Koskinen,  näyttelijä
Pia Koskinen,  kirjastonhoitaja
Inkeri Koskinen,  tutkija,  suomentaja
Riikka Koskinen,  teatteriopiskelija
Kaisa Koskinen,  teatteri-ilmaisun ohjaaja
Jari Koskinen,  fasilitaattori,  co-designer
Kukka-Maaria Koskinen,  kuvataideopettaja
Nuutti Koskinen,  kuvataiteiliija
Heidi Koskinen-Järvisalo, kuvaaja, av-alan moniottelija, harrastajateatteriohjaaja
Ulla Koskinen-Laine, graafinen suunnittelija
Ulla Koskinen-Laine
Pia Koskinen-Launonen, kirjallisuuden suomentaja
Katarina Koskiranta, koulutussuunnittelija
Katarina Koskivaara-Ilmonen, ikonimaalari
Samuli Kosminen, muusikko
Kimmo Koso, muusikko
Sami Kosola,  näyttelijä
Anna Kosonen, kuvataideopettaja
Eppu Kosonen, musiikintekijä
Hanna Kosonen, musiikkialan ammattilainen
Juho Kosonen, muusikko, musiikkipedagogiopiskelija
Krista Kosonen, näyttelijä
Marco Kosonen, kirjailija
Mikko Kosonen, muusikko
Pauli Kosonen, art director
Päivi Kosonen, valokuvaaja
Sirkka Kosonen, muusikko
Anu Kosonen, muusikko
Laura Kosonen, toimittaja, kätilö
Teemu Kostamo, radiotyöläinen
Irene Kostas, vaatesuunnittelija, dj
Asmo Koste, kustantaja
Jukka Kostet, kuvataiteilija
Paula Kostia, musiikkipedagogi
Virpi Kostiainen, vaatesuunnittelija
Kaisamari Kostilainen, musiikkiterapeutti
Iikka Kotaja, säveltäjä, muusikko
Tuomas Kotajärvi, valaisija
Veera Kotila, tuottaja
Heidi Kotila, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Aapo Kotilainen, taiteen sekatyöläinen
Noora Kotilainen, tutkija
Riina Kotilainen, toiminnanjohtaja
Suvi Kotilainen, toiminnanjohtaja, tuottaja
Laura-Ilona Kotilainen, pianonsoiton- ja laulunopettja, käsityöläinen
Heidi Kotilainen,  valokuvaaja
Maarit Kotiranta, visual designer
Kasper Kotisaari, muusikko
Leena Kotka, laulaja, laulupedagogi
Hilkka Kotkamaa, toimittaja
Saara Kotkaniemi, näyttelijä
Vera Kotkaniemi, puuseppä
Hilma Kotkaniemi,  näyttelijä
Aura Kotkavirta, kuvataiteilija, kuvataidekoulun opettaja
Iina Kotola, musiikkipedagogi
Ismo Kotro, näyttelijä
Marita Kouhia, taiteilija
Ella Koura, muusikko
Hanna Kourula, musiikkipedagogi
Meeri Koutaniemi, valokuvaaja
Anne Koutonen, tuottaja
Ilona Koutonen, VFX-artisti
Heikki A. Kovalainen, kirjailija
Iisa Kovalainen, kuvataiteilija ja lastenohjaajaopiskelija
Ritva Kovalainen, valokuvataiteilija
Tuomo Kovalainen, muusikko, musiikinopettaja
Sara Kovamäki, tanssitaiteilija, kuvataiteilija
Paula Kovanen, kulttuurituottaja
Verna Kovanen, valokuvaaja
Kimmo Kovanen, teatteriopettaja, -ohjaaja
Aino Kovanen, muusikko
Jaana Kovanen, tanssitaiteilija
Natalia Kozieł, kuvataiteilija
Daniil Kozlov, kirjailija, kustantaja
David Kozma, näyttelijjä - ohjaaja
Salla Kozma, näyttelijä
Eliza Kraatari, kulttuuripolitiikan tutkija, tutkijatohtori
Elise Kraatila, tiedottaja, kirjallisuudentutkija
Erika Kraemer, tekstiiliartesaani, kasvatustieteen opiskelija
Valisa Krairiksh, singer
Outi Krank, kanttori, musiikinopettaja
Arja Krank, free-toimittaja
Keanne van de Kreeke, kuvataiteilija, kuvittaja
Rita Kreivi, opettaja, taideterapeutti
Kim Kreus, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Sanni Kriikku, tanssija
Kasper Kristensen, filosofi
Tiina Kristoffersson, toiminnanjohtaja
Aino Krohn, tekstiilitaiteilija, kirjoittamisen sekatyöläinen
Akileia Krohn, arkkitehtiylioppilas, kuvataiteen harrastaja
Anton Krohn, art education student
Heidi Krohn, näyttelijä
Katja Krohn, teatteriohjaaja, näytelmäkirjailija
Irina Krohn, teatteritaiteen maisteri
Li Krook, tarpeistonvalmistaja
Nina Krook, argentiinalisen tangon opettaja
Petri Krook, kuvaaja
Sanna Krook, valokuvaaja, tiedottaja
Mona Krueger, nukketeatteritaiteilija
Catrine Krusberg, teatteri-ilmaisun ohjaaja, näyttelijä
Mathilda Kruse, näyttelijä
Anton Krylov, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Roleff Kråkström, tj
Roleff Kråkström, toimitusjohtaja
Anja Kröger, kirjastonhoitaja
Heta Kuchka, kuvataiteilija
Karoliina Kudjoi, näyttelijä
Linda Kuha, tanssija, koreografi
Jenni Kuhalainen,  kuvittaja,  sarjakuvapiirtäjä
Pihla Kuikka, teatteri-ilmaisun ohjaaja, opiskelija
Milla Kuikka,  teatteritaiteilija
Tea Kuikko-Botham,  graafinen suunnittelija
Mikko Kuiri, DJ, tapahtumatuottaja
Laura Kuisma, muusikko ja musiikkipedagogi
Milla Kuisma, kuvataiteilija
Veera Kuisma, muusikko, musiikin ylioppilas
Janne Kuisma, graafinen suunnittelija
Heidi Kuisma,  valokuvaaja
Elisa Kuismanen,  muusikko
Emmi Kuittinen, muusikko
Jonna Kuittinen, teatteri-ilmaisun ohjaaja, lavastaja
Liina Kuittinen, kuva- ja esitystaiteilija
Sonja Kuittinen, näyttelijä
Tuula Kuittinen, teatterimaskeeraaja-kampaaja
Pilvi Kuitu, toiminnanjohtaja
Jonna Kuitunen, Sarjakuvataitelija, Suomen Sarjakuvaseuran pj
Tero Kuitunen, muotoilija
Leila Kuitunen, kuvataiteilija
Antti Kuivalainen, ohjaaja, leikkaaja, visualisti
Eeva Kuivas, journalismin opiskelija
Elviira Kujala, näyttelijäopiskelija
Jaakko Kujala, äänisuunnittelija
Juuso Kujala, muusikko, äänittäjä
Krista Kujala, oopperalaulaja, laulunopettaja
Sampsa Kujala, muusikko, kulttuurituottaja
Samuel Kujala,  näyttelijä
Mari Kujala,  tekninen tuottaja
Helena Kujala,  valokuvaaja
Maria Kujanpää, kirkkomuusikko, teatterimuusikko
Juha Kujanpää,  säveltäjä,  muusikko
Emmi Kujanpää,  muusikko-säveltäjä
Jouni Kujansuu, kuvataiteilija
Silja Kukka, kirjallisuustieteen tohtoriopiskelija
Enna-Matilda Kukkola, draamaopettaja, käsityönopettaja, improvisoija
Anna-Linnea Kukkonen, performanssi- ja kuvataiteilija
Heikki Kukkonen, taidegraafikko
Juha Kukkonen, näyttelijä, ohjaaja
Julia Kukkonen, kuvataiteilija
Lauri Kukkonen, näyttelijä
Suvi Kukkonen, tiedottaja
Tuomo Kukkonen, kuvataiteilija
Viljami Kukkonen, mainonnan suunnittelija, laulaja-lauluntekijä
Pasi Kukkonen, konsultti
Kristiina Kulhelm,  ohjaaja,  tuottaja,  teatteri- ja av-alan yrittäjä
Kaisa Kulhua, muusikko, pianonsoitonopettaja
Sami Kulju, valokuvaaja
Ville Kulju, ääniteknikko
Stella Kullström, muusikko
Anna Kulmala, näyttelijä
Camilla Kulmala, muotoilija ja visualisti
Helena Kulmala, opiskelija, kustannustoimittaja
Juha Kulmala, runoilija
Minna Kulmala, kirjailija
Mona Kulmala, graafinen suunnittelija
Salli Kulmala, kuvataiteen ja matematiikan opettaja
Kaisla Kulmanen, sosionomiopiskelija, luovat toiminnat, tanssinopettaja
Riitta Kulmanen, äidinkielen ja median lehtori
Aki Kulmisjärvi
Ahti Kulo, muusikko
Pertti Kultalahti, toimittaja, kirjailija
Sanna Kultanen, elokuvatuottaja
Taru Kumara-Moisio, opettaja, kirjailija
Petri Kumela,  muusikko
Alksi Kumpula, teatteri-ilmaisun ohjaaja, opettaja
Jani Kumpulainen, elokuvaaja
Jarkko Kumpulainen, toimittaja, muusikko
Helinä Kumpulainen, sirkusopiskelija
Anniina Kumpuniemi, tanssija-koreografi, toiminnanjohtaja
Kaisa Kunelius, kuvataiteilija
Iida Kuningas, näyttelijä
Janika Kunnari, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Jenna Kunnas, kuvittaja
Ossi Kunnas, TaK, arkkitehtiylioppilas
Eeva Kunnas,  muusikkko,  musiikkipedagogi
Mia Kunnaskari, erityisasiantuntija, kulttuuriympäristön tutkimuksen ja taidekasvatuksen opiskelija
Anne Kuntola,  muotoilija
Emma Kuntsi, muusikko, musiikkipedagogi
Tarja Kunttunen, teollinen muotoilija
Veera Kuokka, kuvataideopettaja
Sami Kuokkanen,  still-kuvaaja
Johannes Kuoksa, taiteilija
Riikka-Liisa Kuoppa,  tanssikouluyrittäjä
Juha Kuoppala, muusikko
Outi Kuoppala, kulttuurituottaja
Anna Kuoppamäki, muusikko
Sami Kuoppamäki, muusikko, opiskelija
Pulmu Kuorelahti,  kuvataideopettaja
Mikko Kuorinki, kuvataiteilija
Marika kuortti,  käsikirjoittaja
Wilma-Emilia Kuosa, tanssitaiteilija
Kaisa Kuosa, maalarimestari
Emma Kuosmanen, muusikko, musiikkipedagogi
Juho Kuosmanen, elokuvaohjaaja
Karoliina kuosmanen, markkinointi- ja viestintäpäällikkö, helsinki
Kirsti Kuosmanen, näyttelijä
Mikael Kuosmanen, musiikki- ja esitystaiteilija
Riikka Kuosmanen, toimittaja
Roosa Kuosmanen, kuvaaja-leikkaaja
Iiris-Lilja Kuosmanen,  kuvataiteilija
Heli Kuparinen, taidemaalari
Marja Kuparinen, toimittaja
Susanna Kuparinen, ohjaaja, toimittaja
Joel Kupiainen, sekatyöläinen, muusikko
Jouni Kupiainen, kuvataideopettaja
Jari Kupiainen,  opettaja,  elokuvanteijä ym. 
Kim Kupiainen,  muusikko,  mediatuottaja,  pelisuunnittelija
Heta Kupsala, vaatesuunnittelija
Anja Kurikka, kuvataiteilija
Kaisa Kurikka, tutkija, kriitikko
Kalle Kurikkala,  näyttelijä
Hansku Kurkela, tuottaja
Marja Kurkela, kirjailija
Iida Kurki, sirkusopettaja
Lasse Kurki, säveltäjä
Sanna Kurki, tuottaja
Ville Kurki, ohjaaja-dramaturgi
Jyrki Kurki, videoviestinnän lehtori
Maija Kurki, valokuvataiteilija
Antti Kurko, kulttuurituottaja
Niko Kurola, valoihminen
Juha-Matti Kurra, muusiikin sekatyöläinen
Anne Kursu, graafikko
Tiina Kursula,  muskariopettaja
Kreeta Kurtelius, tuottajaopiskelija
Hanne Kurtén, litteraturvetare
Heidi Kurtti, laulaja-lauluntekijä, kulttuurituottaja, musiikkipedagogiopiskelija
Joanna Kuru, hopeaseppä/korusuunnittelija
Heli Kurunsaari, kuvataiteilija
Paavo Kuukasjärvi, basisti, sekatyömies
Raakel Kuukka, valokuvataiteilija, tuntiopettaja
Ville Kuukka, muusikko
Samu Kuukka,  muusikko
Marjo Kuula, museoamanuenssi
Sannamaria Kuula, tanssitaiteilija
Anni Kuula,  kuvataiteilija
Anna Kuulusa, tanssinopettaja, yrittäjä
Eeva Kuuluvainen, ihminen
Mikko Kuuluvainen, muusikko
Juha Kuurajärvi, tuotantokoordinaattori, muusikko
Malla Kuuranne,  yliopistonlehtori
Katariina Kuure, muusikko
Veera Kuure, tekstiiliartesaani
Jutta Kuure,  suunnittelija
Anna Kuurne,  musiikinopettaja
Anna Kuusamo, näyttelijä
Kati Kuusava, viulisti
Helinä Kuusela, valokuvaaja
Liisa Kuusela, kuvataiteilija
Marko Kuusela, musiikkipedagogi
Sami Kuusela, liikemies
Antti Kuusela, muusikko
Tanja Kuusela,  kulttuurintuottaja,  nuoriso-ohjaaja
Janne Kuusi, kirjailija, elokuvaohjaaja
Juho Kuusi, runoilija
Karoliina Kuusi, tuottaja
Anne Kuusiluoto, varhaisiän musiikinopettaja
Iina Kuusimäki, kuvataiteilija
Mikko Kuusimäki, kääntäjä
Krista Kuusinen, harnikanrakennuksen artesaani
Jaana Kuusipalo, tutkija-opettaja
Veera Kuusirati, muusikko
Jyrki Kuusirati, musiikkipedagogi (AMK), FM
Jaakko Kuusisto, muusikko, säveltäjä
Joni Kuusisto, multimeedio
Noora Kuusisto, kukkakuvaaja, kirjoittaja
Kai Kuusisto, valokuvaaja
Sakke Kuusisto,  lauluntekijä,  musiikin monitoimija
Arto Kuusisto,  muotoilija
Riina Kuusisto,  tuotantoassistentti
Martti-Tapio Kuuskoski, taiteentutkija
Jenni Kuusniemi, kotiäiti
Marjaana Kuusniemi-Korhonen,  näyttelijä,  teatteripedagogi
Mikko Kuusto, opiskelija, musiikkipuuhailija
Inka Kuutti, tuote- ja myyntipäällikkö
Maria Kuutti, kirjailija, äidinkielen opettaja
Elina Kuutti,  kuvataidekasvattaja
Anna Kuvaja, muusikko
Kaisa Kuvaja, muusikko
Karoliina Kuvaja, teatteri-ilmaisun ohjaaja
 Kuvanveistäjä, taidevalaja
Birgit Kvanrnström,  författare,  psykolog
Johan Kvarnström, journalist och rapartist
Ama Kyei, tanssija
Markku Kykkänen,  klovni,  muusikko
Maija Kylkilahti, apulaisintendentti
Maria Kyllönen, kuvataidekasvatuksen opiskelija
Olivia Kyllönen, laulupedagogiikan opiskelija
Sanna Kyllönen, tuottaja
Sini Kyllönen, korumuotoilija
Erkki Kylmänen, toimittaja
Inka Kynkäänniemi, kuvataiteilija
Maria Kynsijärvi, kääntäjä
Aleksis Kyrö, muusikko, näyttelijä
Jussi Kyrönseppä, pelituottaja ja toimitusjohtaja
Lauri Kyrönseppä, muusikko, musiikinopettaja.
Liisa Kyrönseppä, valaistussuunnittelija, tuottaja
Mikko Kyrönviita, koordinaattori, tutkija
Risto Kytö, muusikko
Maarit Kytöharju, valokuvaaja
Noora Kytöharju, käsikirjoittaja, ohjaaja, toimittaja
Laura Kytölä, toimittaja
Heikki Kytölä,  muusikko
Anni Kytömäki, kirjailija
Eveliina Kytömäki, muusikkok, pedagogi
Outi Kytömäki, kirjastonhoitaja
Pekka Kytömäki, runoilija, kääntäjä
Vesa Kytöoja, muusikko, toimittaja
Mira Kytövaara, teatterialan monityöläinen
Aapo Kyyhkynen, musiikin ylioppilas
Jere Kyyrö, tohtorikoulutettava
Juha Kyyrö, juontaja, esiintymisalan työntekijä, radio- ja tv-journalismin opiskelija
Riitta Kyytinen, pianonsoitonopettaja
Silja Kyytinen, tirehtööri, sirkusohjaaja
Teemu Kyytinen,  koreogafi
Emmi Kyytsönen, graafinen suunnittelija
Emma Kähkönen, kuvataidekasvatuksen opiskelija ja kirjoittaja-kuvaaja
Sirpa Kähkönen, kirjailija
Toni Kähkönen, musiikkitieteen opiskelija
Pyry Kähkönen, näyttelijä
Lassi Kähärä, muusikko, äänisuunnittelija
Jyri Kähönen, ohjaaja
Niina Kähönen, laulaja, muusikko, musiikkipedagogi
Otso Kähönen,  yrittäjä
Aija Käkelä-Laine, toimittaja, käsikirjoittaja
Tiina Käkelä-Puumala, kirjallisuudentutkija
Riikka Käkelä-Rantalainen, graafinen suunnittelija
Balbina Käki, teatteri-ilmaisun ohjaaja, opettaja
Hannu Käki, elokuvaaja
Rosi Kämpe, sarjakuvapiirtäjä
Lassi Kämäri, aforisti ja vastarannan kiiski
Jaakko Kämäräinen, muusikko
Mari Kämäräinen, kuvataiteilija
Piret Kändler, keraamikko
Eetu Känkänen, näyttelijä, opiskelija
Juhani Känkänen, kirjailija
Matleena Käppi, muusikko
Katja Käppi, tutkija
Antti-Ville Kärjä,  akatemiatutkija
Eva Kärki, kuvataiteilija
Pietari Kärki, tanssiva taiteilija
Laura Kärki, kuvataiteen monitaiteilija, TaM
Heli Kärki,  tanssitaiteilija
Kaija Kärkinen, sanoittaja, laulaja, näyttelijä
Arja Kärkkäinen, kuvataiteilija
Erja Kärkkäinen, teatteriohjaaja ja kuvataiteilija
Kielo Kärkkäinen, muusikko, laulunopettaja
Maria Kärkkäinen, taiteilija, valokuvaaja
Mervi Kärkkäinen, lähihoitaja, Karaokejuontaja
Onerva Kärkkäinen, näyttelijä, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Tommi Kärkkäinen, säveltäjä
Matilda Kärkkäinen, muusikko, pedagogi, MuT
NellyJuulia Kärkkäinen,  näyttelijä
Helena Kärnä, toiminnanohjaaja, artesaani, muusikko
Kirsi Kärnä, näyttelijä
Mirja Kärnä, kirjailija, luova yrittäjä
Toni Kärnä, muusikko
Usva Kärnä, näyttelijä
Silva Kärpänoja, AD/graafinen suunnittelija
Paavo Kässi, kulttuuritoimittaja, muusikko
Sami Käyhkö, toimitusjohtaja
Jukka Kääntä, muusikko, impronäyttelijä
Jane Kääriäinen, näyttelijä
Jukka Kääriäinen, muusikko
Paavo Kääriäinen, näyttelijä
Joonas Kääriäinen,  näyttelijä
Lotta Köhler, tekstiilisuunnittelija
Hanna Kökkö, opettaja, nuortenkirjailija
Laura Kökkö, kuvataideterapeutti
Laura Könönen, kuvanveistäjä
Janne Körkkö, Valokuvaaja
Raine Körkkö,  kuvanveistäjä
Rauli Körkkö,  kuvanveiston opettaja
Anni Kössi,  kuvatoimittaja,  valokuvaaja
Annina Laaja, kuvataiteilija
Suvi Laajarinne, pianonsoittaja
Noora Laak, arkkitehti
Laura Laakkonen, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja
Riku Laakkonen, yhteisötaiteilija
Sara Laakkonen, elokuva-alan opiskelija, toimittaja
Tarleena Laakosenen, teatteri-ilmaisun ohjaajaopiskelija
anni laakso, kuvanveistäjä
Joonas Laakso, vastaava tuottaja
Juha Laakso, taidegraafikko, kuvataiteilija
Kimmo Laakso, toimittaja
Konsta Laakso, näyttelijä
Matti Laakso, web-suunnittelija, VJ
Mervi Laakso, markkinointipäällikkö
Saara Laakso, sanataideohjaaja
Sami Laakso, muusikko
Suvi Laakso, koordinaattori
Virve Laakso, kuvausjärjestäjä
Sari Laakso, varhaisiän musiikinopiskelija
Jonna Laakso, tulkki, kääntäjä, kulttuuritutkimuksen opiskelija
Anna Laakso, muusikko
Cecilia Laakso, muusikko
Otto Laakso,  leikkaaja
Annukka Laaksonen, toimittaja
Esa Laaksonen, arkkitehti
Katja Laaksonen, kustannustoimittaja
Lotta Laaksonen, artesaani
Lotta Laaksonen, muusikko
Mari Laaksonen, kirjailija
Pirta Laaksonen, kulttuurituottaja
Raine Laaksonen, leikkaaja
Sinna Laaksonen, tuottaja
Monna Laaksonen, kuvataideopiskelija
Jarmo Laaksonen, kuvataidekoulun suunnittelijaopettaja
Sampo Laaksonen,  kuvataiteilija,  muusikko
Anna Laamanen, tuottaja
Hanna-Leena Laamanen, muusikko ja musiikkipedagogi
Susa Laamanen, kuvataiteilija
Anni Laanti, puvustaja, ompelija
Kaarina Laanti, visuaalisen viestinnän sekatyöläinen
Aki Laapio, ääniteknikko, muusikko
Susanna Laari,  toimittaja
Vesa Laasanen, AV- ja kulttuurialan sekatyöläinen
Ilmari Laasasenaho, restauroija, aloitteleva drag-artisti
Jaana Laasonen, musiikkipedagogi, huilisti
Satu Laatikainen, toimittaja
Lena Labart, näyttelijä FIA
Liili Laes, taidekasvattaja, tuottaja
Tuulikki Laes, musiikkikasvattaja, tutkija
Hanna Laeslehto, kuvataiteilija
Satu-Maaria Lagerkrantz, musiikin ja draaman opettaja, muusikko
Miikka Lahdelma, muusikko
Petri Lahdelma, graafinen suunnittelija, muusikko, tuottaja
Ella Lahdenmäki, näyttelijä
Hanna Lahdenperä, kuvataiteen tohtori
Karoliina Lahdenperä, tanssija
Soile Lahdenperä, koreografi, yliopistonlehtori
Elina Lahdenperä,  kuvataiteilija,  sarjakuvataiteilija
Laura Lahdensuu, suomentaja, kustantaja
Jannika Lahin, muusikko, musiikkipedagogiopiskelija
Atro Lahtela, ohjaaja, käsikirjoittaja
Maria Lahtela, tekstiiliartesaani, muusikko, laulupedagogiikan opiskelija
Antti Lahti, tanssija, koreografi
Elina Lahti, luovan kirjoittamisen opettaja
Inka Lahti, elokuvaleikkaaja
Jaakko Lahti, kuvataiteilija
Jarkko Lahti
Leena Lahti, muusikko alttoviulu
Marius Lahti, tutkija, psykologi
Marjo Lahti, näyttelijä, draamaopettaja
Neta Lahti, valokuvaaja
Outi Lahti, muusikko, musiikkipedagogi
Vesa Lahti, kirjailija
Heli Lahti, muusikko, kulttuurituottaja, intendentti
Sofia Lahti, amanuenssi
Sirpa Lahti,  yrittäjä,  kulttuurituottaja
Malena Lahtimies, muusikko, tanssija, kirjoittaja
Timo Lahtimo, artisti- ja ohjelmatuottajaopiskelija
Anne Lahtinen, museolehtori
Antti Lahtinen, ohjaaja, yrittäjä
Anu Lahtinen, professori, tietokirjailija
Joonas Lahtinen, esitystaiteilija ja tutkija
Maija Lahtinen, kuvataiteilija
Mokka Lahtinen, muusikko
Ninni Lahtinen, pukusuunnittelija
Veikka Lahtinen, kampanjavastaava, toimittaja
Heidi Lahtinen, kuvataiteilija
Jenny Lahtinen, freelancepianisti, myyntiassistentti
Jouni Lahtinen, muusikko
Annaleena Lahtinen, sisustusarkkitehti ja lehtori
Saana Laigren, pöytälaatikkorunoilija, näyttelijä
Eeva-Reetta Laiho, pianisti, pianonsoitonopettaja
Elisa Laiho, muusikko
Janne Laiho, elokuvantekijä
Miro Laiho, ohjaaja
Pekka Laiho, "emeritus"-näyttelijä-ohjaaja
Kaisa-Maaria Laiho, taidekasvattaja, kuvittaja
Sari Laine, journalisti, musiikin ohjaaja, viestinnän suunnittelija
Aino Laine, muusikko
Arde Laine, muusikko, pelle
Eetu Laine, valokuvaaja
Elina Laine, toimittaja, kriitikko
Eveliina Laine, muusikko
Eveliina Laine, nuoriso-ohjaaja, kitaristi
Heikki Laine, muusikko
Janne Laine, kuvataiteilija
Janne Laine, opiskelija, opettaja ja pelikoordinaattori
Jussi Laine, yrittäjä
Kasperi Laine, muusikko, äänisuunnittelija
makla laine,  kuvataiteilija
Maria Laine, kuvataiteilija
Marika Laine, lavastaja, psykologi
Mira Laine, nukketeatteritaiteilija, ohjaaja
Mira Laine, nukketeatteritaiteilija
Mirka Laine, muotoilija
Oivi Laine, festivaalin taloussihteeri
Silja Laine, koordinaattori, kulttuurihistorian tukija
Stella Laine, näyttelijä
Tuomo Laine, harrastajanäyttelijä
Tuomo Laine, tällainen tavallinen tallaaja
Verna Laine, näyttelijä ja liike-ilmaisun ohjaaja
Riitta-Leena Laine, kuorolainen
Anna Laine, ohjelmapäällikkö
Marja Laine, erityisasiantuntija
Olli Laine, toimittaja-ohjaaja
Ida Pauliina Laine, kuvataiteilija
Mikko Laine,  teatteriopiskelija,  Tekniikan kandidaatti
Matleena Laine,  sirkustaiteilija,  käsityöpedagogi
Tiina Laine,  tuottaja,  käsikirjoittaja
Kirsi Laine-Wager, valo-, pimeys- ja väritaideterapeutti
Elisa Lairikko, musikaalinäyttelijä
Tytti Laitakari, tekstiilisuunnittelija
Heta Laitakari,  kuvataiteilija
Marja Laitala, kuiskaaja-järjestäjä
Maria Laitila, esitystaiteilija, taidekasvattaja
Aaro Laitinen, muusikko ja musiikkipedagogiopiskelija
Antti Laitinen, kuvataiteilija
Arto Laitinen, filosofian professori
Hanne Laitinen, kulttuuriluotsikoordinaattori, yhteisö, ympäristötaiteilija
Iiro Laitinen, muusikko
Jaakko Laitinen, muusikko
Johanna Laitinen, markkinointisuunnittelija
Karri Laitinen, sarjisope
Laura Laitinen, sanataideohjaaja
Markus Laitinen, käsikirjoittaja.
Noora Laitinen, Muusikko AMK
Reetta Laitinen, sarjakuvapiirtäjä, tutkija
Riia Laitinen, tanssija
Sirkka Laitinen, taiteen tohtori, kuvataideopettaja emerita
Taina Laitinen, tuottaja
Maarit Laitinen, tiedottaja
Otto Laitinen,  metalliartesaani
Max Laitinen,  opiskelija
Matti Laitinen,  muusikko
AnnaEmilia Laitinen,  kuvittaja
Veera-Selina Lajoma, muusikko
Hanna Lajunen, elokuvalevittäjä
Anne Lakanen, elokuvaleikkaaja
Tarja Lakio, opettaja
Keijo Lakkala, filosofi
Oona Lakso, journalismin opiskelija
Venla Laksola, valokuvaaja
Jaana Lallukka,  järjestösihteeri-tiedottaja
Joanna Lamberg, kuvataiteilija
Veera Lamberg, tanssitaiteilija
Jepa Lambert, muusikko, mediatekniikan insinööri
Keke Lammassaari, runoilija-säveltäjä, muusikko, esiintyvä taiteilija
Hanne Lammi, nukketeatteritaiteilija
Henna Lammi, artesaani (muinaistekniikka)
Greetta Lamminen, toimittaja
Maria Lamminen, muusikko
Hannu Lamminmäki, yrittäjä, muusikkoääniteknikko
Minna Lamminpää
Kaisa Lamminpää-Raekallio,  tanssinopettaja
Hannele Lampela, lastenkirjailija ja toimittaja
Jaakko Lampela, muusikko, kulttuurituottaja opiskelija
Katja Lampela, biisintekijä, yrittäjä
Maija Lampela, muusikko
Markus Lampela, muusikko, säveltäjä
Titta Lampela, musiikinopettaja, laulaja
Toni Lampela, näyttämömestari
Heidi Lampenius, kuvataiteilija
Terhi Kaarina Lampi, oopperalaulaja, laulunopettaja
Ari Lampinen, tehostemestari
Riikka Lampinen, muusikko
Timo Lampinen, ohjaaja
Tuomas Lampinen,  pukusuunnittelija
Minna Lampioja, taidekasvattaja
Reija Lampi-Parvela,  Kirkkonummen oopperayhdistys
Marko Lampisuo, kuvataiteilija
Marjukka Lampo, esitystutkija
Esa Lamponen, lto, musiikin varhaiskasvattaja, musiikkikasvatuksen täydennyskouluttaja
Anna Kanerva Lamppu, informaatikko
Sandra Lamppu, kirjoittaja, teatterintekijä
Juhani Lampuoti, muusikko, pedagogi
Maron Landenperä, psykologian opiskelija, muusikko
Elina Lanerva, viulisti
Pekka Lanerva, Rakkautta & Anarkiaa -festivaali, taiteellinen johtaja
Sanna Langinkoski, kulttuurituottaja
Aapo Lankinen, muusikko
Mari Lankinen, tuottaja, taiteilijamanageri
Susan Lankinen,  valokuvataiteilija
Katriina Lankinen,  sisustusarkkitehti
Juha Lankinen,  ohjaaja
Jussi Lankoski, näyttelijä, ohjaaja, stand up-koomikko
Nicklas Lantz,  skådespelare,  musiker,  författare
Konsta Lapinoja, runoilija
Kimmo Lapintie, arkkitehti, yhdyskuntasuunnittelun professori
Ulla Lapiolahti, tekstiilitaiteilija
Vesa Lappalainen, ihminen, muusikko, tuottaja
Anki Lappalainen, tv- ja elokuva-ala
Eija Lappalainen, kirjailija, graafinen suunnittelija
Hannu Lappalainen, kuvaaja, editoija
Inka lappalainen, maisema-arkkitehti yo
Jenni Lappalainen, ihminen
Julia Lappalainen, näyttelijä
Matti Lappalainen, toiminnanjohtaja
Minna Lappalainen, lastenkulttuurialan yrittäjä, lauluntekijä
Päivi Lappalainen, näyttely- ja viestintäkoordinaattori
Sini Lappalainen, piirrän, kirjoitan, tanssin
Topi Lappalainen, litteraturvetare
Ville Lappalainen, poliitikko
MinnaMaija Lappalainen, kuvataiteilija
Jani Lappeteläinen, kuvaaja
Katariina Lappi, laulaja ja sarjakuvapiirtäjä
Katariina Lappi, laulaja, sarjakuvapiirtäjä
Katja Lappi, musiikinopettaja, viihdepianisti
Inka Lappi,  muusikko
Jyrki Lappi-Seppälä, suomentaja
Elina Lario, pukusuunnittelija
Jukka Lariola, video- ja valokuvaaja
Katariina Larisuo, nahkataiteilija
Olli Larjo, kuvanveistäjä, tuntiopettaja
Markus Larjomaa, muusikko
Ilari Larjosto,  muusikko
Mari Larkovirta,  tiedottaja
Emma Larkovuo, kuvataiteilija
Antti Larmola, ravintolapäällikkö, kokki, teatteriohjaaja
Kivi Larmola, sarjakuvantekijä
Sanna Larmola, valokuvaaja, elokuvantekijä
Ylva Larsdotter, kirjastonhoitaja/bibliotekarie
Annukka Larsen, valaistussuunnittelija
Ritva Larsson, kuvataiteilija
Veronica Lassenius, kuvittaja
Carolina Lassheikki, muotoilun opiskelija
Ahti Lassila, muusikko
Johannes Lassila, vastaava tuottaja
Jonathan Lassila, muusikko
Maarit Lassila, taiteilija, yrittäjä
Nina Lassila, kuvataiteilija
Janne Lastumäki, muusikko, orkesterijärjestäjä
Jani Lastuniemi, Dramainstruktör
Linda Latokartano, teatteriopettaja
Pete Lattu, näyttelijä
Petri Lattu, strategi
Johanna Latvala, nukketeatteritaiteilija
Jussi Latvala, graafinen suunnittelija, taiteilija
Jarno Latva-Nikkola, sarjakuvataiteilija
Riikka Latva-Somppi, kuvataiteilija
Aura Latva-Somppi,  kuvataidekasvattaja,  kuvataiteilija
Emmanuel Laudic, muusikko
Jere Lauha, valokuvaaja
Matleena Lauha, pianonsoiton opiskelija
Kari Laukka,  kultaseppä
Jani Laukkanen, valokuvaaja
Johanna Laukkanen, laulunopettaja, kuoronjohtaja
Juha Laukkanen, nukketaiteilija, nukketeatteri Sytkyt
Teemu Laukkanen, ääniteknikko
Tiina Laukkanen, tuottaja
Tommi Laukkanen, kaikkien hyvien asioiden puolella
Tuuli Laukkanen, graafikko
Jere Laukkanen, muusikko, musiikin lehtori
Iines Laukkanen,  vertaistuottaja
Anu Laukkanen,  kulttuurintutkija
Juha Laukkanen,  nukkenäyttelijä
Aleksi Laukkonen, muusikko
Aino Laukola, soitonopettaja, muusikko
Karoliiina Laukola, muusikko, musiikkipedagogiopiskelija
Annimaria Laukola-Lehtonen, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori
Pablo Laune, maalauskonservaatio-opiskelija
Tiina Laune, taidekehystäjä
Ari Launeskoski, valokuvataiteilija
Ira Launiala, valokuvaaja
Erno Launis, av-tuotanto, käsis, viestintä
Kaisa Launis, tanssija, tanssinopettaja
Mika Launis, kuvittaja
Maaret Launis, toimittaja
Regina Launivuo, näyttelijä, laulaja
Jarkko Launonen, muusikko
Kata Launonen, maskeeraaja
Veera Launonen, kuvataitelija
Satu Laurel, kuvataiteilija, FM
Kari Lauri, medianomi, taiteen maisteri, audiovisuaalisen median pedagogi
Maija Lauri, laulunopettaja, laulaja
Pirita Lauri, muotoilija
Sampo Laurikainen, kulttuurituottaja
Tomi Laurikainen, tanssija, näyttelijä
Janne Laurila, ohjelmapäällikkö
Mikko Laurila, ääniteknikko
Milja Laurila, valokuvataiteilija
Tuomas Laurila, suunnittelija
Riikka Laurilehto, tanssitaiteilija
Reko Laurilehto,  opiskelija
Maija Laurinen, kuvataiteilija
Ville Laurinkoski,  kuvataideopiskelija
Samuli Laurinolli, kuvataiteilija
Salla Laurinolli, kuvataiteilija
Eppu Laurinsalo, journalisti
Karo Lauronen, näyttelijä, tuottaja
Antti Lautala, muusikko, musiikkialan sekatyömies
Leija Lautamaja, muusikko
Tuulia Lautamaja, vaatesuunnittelija, modisti
Lis Laviola, näyttelijä, eläkeläinen
Juuso Lavonen, elokuvaleikkaaja
Kaarina Lavonen, taidekasvattaja, lasten ja nuorten sanataideohjaaja
Päivi Lavonen, draamakasvattaja, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori
Janne Lax, jalkinemuotoilija
Leandro Lefa, filmmaker
Anna Lehikoinen, taidekonservaattori
Kosti Lehikoinen, valaisija
Leevi Lehikoinen, muusikko, musiikkipedagogi, musiikin yo
Janne Lehmonen, radiojuontaja
Ilona Lehmusjärvi, freelancer, vaatetusartenomi, kuvataiteilija
Lilja Lehmuskallio,  toiminnanjohtaja,  tanssija
Ritva Lehmuskoja, eläkeläinen, isomummu
Laura Lehmuskoski, tekstityöläinen
Mari Lehmuskoski, kuvataideopettaja, kuvataideterapeutti
Katja Lehmussaari, toiminnanjohtaja, kulttuurituottaja
Raija Lehmussaari, tanssitaiteilija
Aurora Lehmussalmi, medianomi
Hannu Lehmusvuori,  valokuvaaja
Miiku Lehtelä, animaationtekijä
Aki Lehti, toimittaja
Maiju Lehti, muusikko, musiikkikasvattaja
Alexandra Lehti, laulaja, lauluntekijä
Alina Lehti, muusikko, musiikkiteatteriopiskelija
Pekka Lehtikangas, leikkaaja
Salla Lehtikangas, elokuvatyöntekijä
Lissu Lehtimaja, sarjakuvataiteilija.
Marja-Leena Lehtimäki, viestintäpäällikkö
Joonas Lehtimäki,  sarjakuvantekijä,  kuvittaja
Sami Lehtinen, runoilija, copywriter, freelancer
Auli Lehtinen, teatteri-ilmaisun johtaja
Eero Lehtinen, taiteilija
Helena Lehtinen, korutaiteilija
Ilona Lehtinen, steinerpedagogi, draamakasvattaja
Jani Lehtinen, elokuvatyöntekijä, toimitusjohtaja
Jukka Lehtinen, kuvanveistäjä
Laura Lehtinen, kuvittaja, kuvataiteilija
Laura Lehtinen, pianonsoiton opettaja
Laura Lehtinen, tuottaja
Lauri Lehtinen, muusikko, musiikkipedagogiopiskelija
Maija Lehtinen, säveltäjä, laulaja, lauluntekijä
Mila Lehtinen, tekninen päällikkö, teatteriohjaaja
Minea Lehtinen, puvustaja
Pia Lehtinen, graafinen suunnittelija
Tarja Lehtinen, graafinen suunnittelija
Tepa Lehtinen, kuvittaja
Tuomo Lehtinen, maalari, muusikko
Ari Lehtinen, muusikko
Erkko Lehtinen, kulttuurialan yrittäjä
Arttu Lehtinen, tapahtumatuottaja, dj, graafikko
Veera Lehtinen, opiskelija
Don Lehtinen,  toimittaja
Lauri Lehtinen,  tuottaja
Jani Lehtioksa, muusikko
AiraMaria Lehtipuu, muusikko, musiikkipedagogi
Jaana Lehtiö,  kirjailija
Ilai Elias Lehto, kuvataiteilija
Johanna Eveliina Lehto, viihdetaiteilija
Anu Lehto, art director
Eeva Lehto, muotoilija
Fanni Lehto, muusikko, MuK
Janina Lehto, muusikko, pedagogi
Jonna Lehto, tanssitaiteilija
Kasimir Lehto, ohjaaja, kuvaaja
Liisa Lehto, arkistotutkija
Mari Lehto, tohtorikoulutettava
Maria Lehto, toiminnanjohtaja
Pia Lehto, elokuvaaja
Tony Lehto, basisti
Silene Lehto,  runoilija,  kirjastonhoitaja
Anna-Maria Lehtoaho, urkuri, kanttori
Aino Lehtola, opiskelija, graafinen suunnittelu
Kati Lehtola, tanssija-miimikko
Katri Lehtola, valokuvaaja
Laura Lehtola, muusikko
Mikko Lehtola, graafikko, muotoilija
Veera Lehtola, kirjoittaja, sanataiteilija, yhteisötaitelija
Jarkko Lehtola,  tekstittäjä-toimittaja
Toni Lehtola,  kuvataiteilija
Anu Lehtola-Donner,  taideterapeutti,  työyhteisövalmentaja
Aino Lehtonen, kova musamuija, yhteiskunnan elätti
Aliisa Lehtonen, kulttuurituottaja, opiskelija
Anna Lehtonen, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Erja Lehtonen, hankevastaava, Näyttelijä-ohjaaja
Ismo Lehtonen, toimittaja
Jarno Lehtonen, muusikko
jussi lehtonen, näyttelijä
Kaisa Lehtonen, syömishäiriövertaistukityön toiminnanjohtaja
Kari Lehtonen, sosiaalipsykologi, kristillis-humanisti
Karri Lehtonen, muusikko, kuvittaja
Oskari Lehtonen, muusikko
Sanna Lehtonen, yliopistonlehtori
Sonja Lehtonen, pianisti
Taavi Lehtonen, musiikinopettaja
Gilda Lehtonen, muusikko, yrittäjä
Juha Matias Lehtonen, toimittaja
Ida Lehtonen,  valokuvaaja
Riia Lehtonen,  kuvataidakasvattaja
Matti Lehtonen,  muusikko,  musiikkipedagogi
Paavo Lehtonen,  valokuvaaja
Eevastiina Lehtonen Vieira, keraamikko
Heidi Lehtoranta, tanssija
Petra Lehtoruusu, taidehistorioitsija, kokoelmakoordinaattori
Terhi Lehtovaara, muusikko, musiikkikasvattaja ja -terapeutti
Veli Lehtovaara, tanssija-koreografi
Antti Lehtovirta, kulttuurituottaja, kirjastonsetä
Tommi Lehtovirta, taiteilija
Heini Lehväslaiho, valokuva- ja kuvataiteilija
Sointu Leikas, psykologi, tutkija
Susanna Leinivaara, baletinopettaja
Riku Leiniäinen, muusikko
Hanna Leino, ääninäyttelijä
Jessica Leino, Art Director
Linnea Leino, näyttelijä
Petra Leino, muotoilija
Renja Leino, taiteilija
Ritva Leino, suunnittelupäällikkö
Salla Leino, ohjaaja
Teemu Leino, kuvataiteilija
Elina Lisa Leino, yhteisö- ja videomanageri
Samppa Leino,  kapellimestari,  säveltäjä,  freelancemuusikko ja musiikkipedagogi
Antti J. Leinonen, valokuvaaja
Jaani Leinonen, media-alan opiskelija
Jani Leinonen, kuvataiteilija
Kaarina Leinonen, käsikirjoittaja, ohjaaja
Oona Leinonen
Suvi Leinonen, kuoronjohtaja ja musiikinopettaja
Veikko Leinonen, teatteriohjaaja, kulttuurituottaja
Veikko Leinonen, teatteriohjaaja, tapahtumatuottaja
Jarmo Leinonen, työvalmentaja, ohjaustoiminnan artenomi
Ari-Pekka Leinonen, taide
Tuula Leinonen,  elokuvaohjaaja
Anne Leinonen,  kirjailja,  kustannustoimittaja
Marika Leinonen-Vainio, tuottaja, toiminnanohjaaja
Seija Leipälä, kulttuuriohjaaja
Mervi Leivo, tuottaja, projektikoordinaattori
Miki Leivo, kulttuurin moniottelija, muusikko, kääntäjä
Jakke Leivo,  eläkeläinen,  kulttuurialan toimija
Lauri Leiwo, medianomi, luova suunnittelija
Liinu Leiwo, toiminnanjohtaja, koulukirjastonhoitaja
Maria Leivonen, kulttuurituottaja
Kaisa Leka, sarjakuvataitelija
Ksenia Lelesh, näyttelijä
Satu Lemola, näyttelijä, muusikko
Eero Lempinen, kuvittaja
Jukka Lempinen, näyttelijä, ohjaaja
Kaisa Lempinen, kuvataiteilija ja opiskelija
Silvia Lempinen, muusikko
Riitta-Leena Lempinen-Vesa,  kulttuuritoimittaja,  soittaja,  käsikirjoittaja
Rea Lemström, graafikko
Katie Lenenton, kuraattori
Leo Lenkola, tanssitaiteilija, tanssinopettaja
Saija Lentonen, näyttelijä
Nea Leo, erityisasiantuntija
Okko Leo, näytelmäkirjailija
Laura Leogrande, luokanopettaja, laulaja
Elena Leon, sirkustaiteilija
Iida Leonsaari, keraamikko, käsityöläinen, laitoshuoltaja
Héctor Lepe,  muusikko
Jarkko Lepistö, muusikko
Olga Lepistö, tanssija
Timo Lepistö, ihminen!
Ville Lepistö, videotuottaja
Netta Lepistö,  sirkustaiteilija
iisa Lepistö,  kuvataiteen opiskelija
Maija Lepola, suomen kielen opettaja
Outi Lepola, tutkija, maahanmuuttopolitiikan asiantuntija
Salla Leponiemi, oopperalaulaja
Mikko Leppikangas, musiikkipedagogian opiskelija
Merja Leppiluoto, taiteilija
Tuomo Leppiniemi, muusikko
Marianne Leppä, joogaopettaja, tanssija-akrobaatti
Johanna Leppäaho, musiikkipedagogi
Soila Leppäkangas, kulttuurituottaja
Anna Leppäkorpi, opettaja
Matilda Leppäkoski, graafinen suunnittelija
Anni-Helena Leppälä, toimittaja
Osmo Leppälä, graafikko
Touko Leppälä, muusikko, taiteilija
Ilkka Leppälä,  muusikko
Rasmus Eraesmus Leppänen, muusikko, graafinen suunnittelija, tanssitaiteilija
Jari Leppänen, näyttelijä
Jasper Leppänen, laulaja, muusikko
Kaisa Leppänen, näyttelijä
Pirjo Leppänen, muusikko
TiinaKaisa Leppänen, kuvataiteilija
Tuukka Leppänen, näyttelijä
Taru Leppänen, musiikintutkija
Matilda Leppänen, teatteri-ilmaisun ohjaaja, sosiaalityön opiskelija
Joonas Leppänen, muusikko
Jenni Leppänen,  toiminnanjohtaja
Airi Leppänen,  toimittaja-tietokirjailija
Eija Leppävuori, psykoterapeutti
Marcus Lerviks, kuvataitelija
Lotta Lerviks,  kultursekretare
Einari Leskinen, kuvataiteilija, muotoilija
Eliisa Leskinen, kuvataiteilija
Esa Leskinen, teatteriohjaaja
Kira Leskinen, kuvataiteilija, valokuvaaja
Linda Leskinen, taidehistorioitsija
Riikka Leskinen, kirjastoammattilainen
Marjatta Levanto, tietokirjailija
Pessi Levanto, säveltäjä
Marjo Levlin, kuvataiteilija
Pauliina Levola, tiedottaja, kirjallisuudenopiskelija
Asta Levy, muusikko, pedagogi
Heli Levänen, eläinavusteinen terapeutti
Juha Liede, graafinen suunnittelija
Anna-Kaisa Liedes, muusikko, kansanlaulun lehtori
Elisa Lientola, kuvataiteilija
Jan Liesaho, tuottaja
Peetu Liesinen,  kuvataiteilija
Marjut Liesmäki, keramiikkataiteilija, kuvataiteilija
Piia Lieste, keramiikkataiteilija
Titta Liettu, kulttuurituottaja
Piia Lievetmursu, kulttuurituottaja
Anne Lihavainen, nukketeatteritaiteilija
Elina Liikanen, hispanisti
Taru Liikanen, taidekasvattaja
Jyrki Liikka, toimittaja, kirjoittelija
Eero Liimatainen, kuvaaja ja leikkaaja
Liisa Liimatainen, toimittaja, kirjailija
Tatu Liimatainen, graafikko, muusikko
Sini Liimatainen,  kuvaaja,  käsikirjoittaja,  ohjaaja
Mirva Liimatta, kuvataiteilija, kuvittaja
Tommi Liimatta, kirjailija, muusikko
Terhi Liimu, kuvaaja
Tapio Liinoja, näyttelijä
Johanna Liipola, muotoilija
Juho Liira, teatteriohjaaja
Pirjo Liiri-Majava, lavastaja, pukusuunnittelija
Inka Liitiäinen, viulisti
Laura Likitalo, musiikkipedagogi
Muddle Lilius, forskare, konstnär
Jere Lilja, muusikko
Laura Lilja, kuvataiteilija
Outi-Illuusia Lilja, kirjailija, graafinen suunnittelija
Päivi Lilja, toiminnanjohtaja
Olli Liljeström, musiikin opettaja, freelancemuusikko, kulttuurialan monitoimimies
Martin Lilleberg, DJ, kokeileva kulinaristi
Henrik Lillhannus,  kuoro- ja orkesterijärjestön toiminnanjohtaja
Henrica Lillsjö, musiikkitaiteilija, laulupedagogi
Memmu Limnell, arkistotyötekijä, taidekasvattaja, freelancer
Outi Limnell, tv-tuotantopäällikkö
Elina Lind, kuvataideopettaja, kuvataiteilija
Harri Lind,  muusikko
Evelina Lindahl, muotoilija, taiteilija
Anna-Emilie Lindberg, kulttuurituottaja
Tero Lindberg, muusikko
Veronika Lindberg, koreografi
Perttu Lindberg, muusikko
Linda Lindblad, kulttuurituottaja, manageri
Carita Lindblad,  näyttelijätyön opiskelija
Emilia Lindblom, muusikko
Stefan Lindblom, musiker
Sandra Lindblom,  museotyönjohtaja,  opiskelija
Suvi Lindell-Mäkelä, kulttuurituottaja
My Lindelöf, poet
My Lindelöf, tidskriftsredaktör, poet
Harriet Lindelöf-Sahl, ungdomssekreterare
Meri Lindeman, suomen kielen opettaja
Roosa Lindeman, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Lasse Lindemna, tetateriohjaaj
Aarne Linden, medianomi, teatterintekijä
Pirita Linden,  teatteripukusuunnittelija
Marcus Linden,  teatterituottaja
Helen Lindén, muusikko
Minna Lindén, keraamikko
Noora Lindén, medianomi, graafinen suunnittelija, kuvittaja
Sonja Lindén, opettaja, muusikko
Markus Lindén, äänisuunnittelija, esitystaiteilija, muusikko
Jaakko Lindfors, sinfoniaorkesterimuusikko
Jukka Lindfors, toimittaja
Nina Lindfors, valokuvaaja, AD
Pia Lindfors, tanssija
Sonya Lindfors, koreografi ja taiteellinen johtaja
Peppina Lindfors,  tanssija,  tanssinopettaja
Carl Lindgren, kulturproducent, kulturaktör
Lasse Lindgren, muusikko
Laura Lindgren, taidemaalari
Sandrina Lindgren, Tanssija, fyysisen teatterin tekijä
tommy lindgren, muusikko
Nea Lindgren, taidemaalari
Nina Merlina Lindgren, kirjastotyöntekijä, kuvataiteilija
Karoliina Lindgren,  käsikirjoittaja
Mia Lindgren,  kustannuspäällikkö
Kaj Lindgård, Kuvanveistäjä
Aino Lindh, käsityötieteen opiskelija
Tommi Lindh, arkkitehti, museonjohtaja
Jemina Lindholm, kuvataiteilija
Kennet lindholm, science fiction harrastaja, valokuvaaja, flanör
Pia Lindholm, tuottaja
Antti Lindholm,  äänisuunnittelija
Mari Lindman, frilansskribent
Svenja Lindner, arkkitehtiylioppilas
Alexandra Lindqvist, ohjaustoiminnan artenomi
Vilma Lindqvist, tuottaja
Agneta Lindroos, teatteriohjaaja
Esa Lindroos, äänisuunnittelija
Jenni Lindroos, valokuvaajaopiskelija
Joni Lindroos, tuottaja, DJ
Kia Lindroos, kulttuurin ja politiikan tutkija
Niina Lindroos, nukketeatteritaiteilija
Tomas Lindroos, musiker, ljudtekniker
Solveig Lindroos, taidekasvattaja, kuvataiteilija
Minna Lindroos,  tuottaja
Katja Lindroos ja Ramón Maronier, tuottajat, perustajat Lähiöfest 2017
Nella Lindroth, muusikko
Laura Lindstedt, kirjailija
Outi Lindström, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Riikka Lindström, ihminen
Robert Lindström, valokuvaaja
Miia Lindström, näyttelijä
Pia Lindvall, sångpedagog, vokalist
Nicke Lingell, skådespelare
Eero Linjama, koulutus- ja tutkimuspäällikkö
Sanna Linjama-Mannermaa, musiikkiarkiston amanuenssi
Tom Linkinen, historiantutkija, kulttuuritoimija
Henna Linko, muusikko
Hanna Linkola, graafinen suunnittelija
Konsta Linkola,  valokuvaaja
Tom Linkopuu, taidegraafikko
Anna Linna, kuvataideopettaja
Emi Linna, valokuvaaja
Lauri Linna, kuvataiteilija
Lauri Linna, taiteilija
Niina Linna, toimittaja, taittaja
Sari Linna, artesaani
Elisa Linna-Dini, musiikkikasvattaja, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Eetu Linnankivi, valokuvaaja
Sirpa Linnanmäki, liikkeenharjoittaja, tekstiilientisöijä, suunnittelija
Tanja Linnavalli,  aivotutkija,  laulunopettaja
Atro Linnavirta,  kuvataiteilija
Emila Linnavuori, kuvataideopiskelija
Juuli Linneo, media-assistentti
Pauliina Linnosaari-Koistinen, oopperalaulaja, laulunopettaja
Helmi Linnosmaa, näyttelijä
Suvi Linnovaara, muusikko
Hanna Linnove, valokuvaaja opiskelija
Tuula Linnusmäki,  tanssitaiteilija
Christina Linsenmeyer, tutkijatohtori
Natalil Lintala,  näyttelijä
Annika Lintervo, taidekasvattaja
Milla Lintilä, vaatesuunnittelija
Kati Lintonen, tutkija, toimittaja
Salla Lintonen, näyttelijä
Laura Lintula, muusikko
Samuli Lintula,  sarjakuvapiirtäjä
Aki Lintumäki, mediataiteilija
Aino Lintunen, kuvataiteilija
Jalmari Lintunen, musiikin kandidaatti
Joona Lintunen, musiikinopiskelija
Petri Lintunen, kanttori
Sari-Anna Lintunen,  muusikko ja musiikkipedagogi
Armas Lintusaari, sirkusartistiopiskelija
Eero Lintusaari, korutaiteilija, vast.kesk.sijaistyöntekijä
Kaapo Lipasti, Arkkitehtiylioppilas
Tommi Lipasti, dj
Valtteri Lipasti, muusikko
Mikko Lipiäinen, kuvataiteilija
Karin Lipkin-Forsén, konstnär
Auli Lipponen, musiikkiterapeutti
Sanna Lipponen, vapaa kirjoittaja
Kalevi Liski
Milja Littow, taidekasvattaja
Kaisa Littunen, tanssinopettaja
Miika Liukka, arkkitehti
Hedda Liukkala, sirkusartisti
Anna Liukkonen, muusikko
Juho Liukkonen, toimittaja
Jukka Liukkonen, graafinen suunnittelija, taiteen maisteri
Mari Liukkonen, musiikkipedagogi, kirkkomuusikko
Suvi Liukkonen, kulttuurituottaja, yrittäjä
Riina Liukkonen,  elokuvalevittäjä,  kulttuurituottaja
Annika Lius, toimittaja
Jarkko Liutu, kuvataiteilija
Jenni Ljung, pianisti
Sabrina Ljungberg, muusikko, musiikkipedagogi
Pia Ljungman
Elias L-Kovanko, muusikko, musiikkipedagogi, nuoriso-ohjaaja
Laura Lodenius, rauhantyöntekijä
Sami Logren, arkkitehti
Jussi Lohijoki, harjoitusmestari
Veera Lohiniva, taiteilija
Helena Lohtaja,  stenerpdagogi
Timo Loikkanen, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Terhi Loimuneva, freelance-toimittaja, kulttuuriantropologi
Mari Loiske, musiikkipedagogi
Jere Lokio, taksitaiteilija
Henri Lokki, filosofi, sarjayrittäjä
Miikka Lommi, ohjaaja
Oksana Lommi,  näytteljä,  tanssija
Aksinja Lommi,  tanssija
Natasha Lommi,  tanssija
Esa-Matti Long, näyttelijä
Sirkka-Liisa Lonka, taidemaalari, graafikko
Helena Lonkila, tutkija ja opettaja
Iida Lonkila, kasvatustyöntekijä
Saana Lopes, taidekonservaattori
Antti Loponen, koodari, musiikintekijä
Kaisa Loponen, pukusuunnittelija
Päivi Loponen, kulttuurityöläinen, laulaja
Ville Loponen, visual artist, opiskelija
Alejandro Lorenzo, valokuvaaja
Mikaela Lostedt, konstvetare, kurator
Anna Louekari, arkkitehti
Graziella Louhi, stailaaja, valokuvaaja, konseptisuunnittelija
Kristiina Louhi, kuvittaja, lastenkirjailija
Seppo Louhi, eläkeläinen
Kristiina Louhi
Pasi Louhimies, antikvaarinen kirjakauppias
Markku Louhio, AD, musiikin tuottaja
Pekka Louhio, tanssitaiteilija
Petrus Louhio, sarjakuvapiirtäjä
Emmi Louhivuori, teatteriohjaaja
Eva Louhivuori, muusikko
Leena Louhivuori, humanisti
Taika Louhivuori, kuvataiteilija
Meri Louhos, pianotaiteilija
Janna Loukas, tanssija
Erkki Louko, muusikko
Maiju Loukola, tutkija, taiteilija
Kerttu Loukusa, muusikko, arkkitehti
Reita Lounatvuori, suomentaja
Kari Lounela, muusikko, äänittäjä, miksaaja
Eero Lounela,  kouluttaja,  opinto-ohjaaja,  kulttuurituottaja
Susanna Louneva, museolehtori, kulttuurituottaja
Liisa Lounila, kuvataiteilija
Tiina Louste, näyttelijä
Jenny Lucander, konstnär, illustratör
jenny lucander, kuvittaja
 Lucander, kuvittaja
Heidi Luck, brändiarkkitehti, muusikko
Katja Luhtala, laulaja-lauluntekijä, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Katja Luhtala, muusikko
Seppo Luhtala, teatteriohjaaja
Veera Luhtala, animaatio-ohjaaja
Pasi Luhtaniemi, kirjailija
Tapio Luhtasaari, muusikko
Tomi Luimula,  muusikko,  soitonopettaja
Markus Luiro, kuvataiteilija
Laura Lukka, kulttuurituottaja
Mari Lukkari, toimittaja
Sofia Lukkari, kulttuurituottaja
Liisi Lukkarinen, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Marianne Lukkarinen, taideopettaja, taiteilija
Veera Lukkarinen, opiskelija
Jaska Lukkarinen, rumpali
Rosa Lukkarinen, elokuvan ja TV:n sekatyöläinen, ohjaaja
Katarina Lume, lavastaja
Petra Lumme,  teatteriopiskelija
Heidi Lunabba, kuvataiteilija
Hanne Lund, musiikkipedagogi, muusikko
Minna Lund, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Toni Lund, äänituottaja
Elina Lundahl, kirjansitojamestari
Lauri Lundahl,  valosuunnittelija
Pia Lundbom, lehtori, YTT
Kaisu Lundelin, kuvataiteilija
Mai Lundell, kulttuurityöntekijä, näyttelyiden tuottaja
Katja Lundén, graafinen suunnittelija
Merja Lundén, kirjastonhoitaja
Sini Lundgrén, kulttuurituottaja, tuntiopettaja, maahanmuuttajakoulutuksen koordinaattori
Tiia Lundqvist, viestinnän suunnittelija
Maria Lundström, kuvataiteilija
Marit Lundström, journalist
Pia Lunkka, näyttelijä, teatterikuraattori
Sirpa Luntinen, viestinnän opettaja
Heli Luokkala-Nevalainen,  muusikko,  kirjailija
Liina Luoma, graafinen suunnittelija, rakennusrestauroija
Mikko Luoma, muusikko, opettaja
Niko Luoma, kuvataiteilija
Onerva Luoma, artesaani, muotoilun opiskelija
Samuli Luoma, muusikko
Sanna Luoma, sosionomi, dj
Tiia Luoma, musiikkipedagogi, muusikko, hallintotieteiden ylioppilas
Tiina Luoma,  äänisuunnittelija
Anna-Sofia Luoma,  opiskelija
Olli Luoma-aho,  videokuvaaja
Pentti Luomakangas, kulttuurituottaja, muusikko
Jaakko Luomanen, muusikko
Timo Luomanen, valokuvaaja, värinmäärittelijä
Johanna Luoma-Tuominen, graafinen suunnittelija, kuvittaja
Ville Luonuansuu,  fotomyyjä
Jonna Luopajärvi, kuvataidekasvatuksen opiskelija
Rosa Luopajärvi, BA cultural anthropology, mediakulttuurin opiskelija
Irja Luostarinen, taidemaalari, taideterapeutti
Kaisa Luostarinen, rekvisitööri
Kalle Luostarinen, media-assistentti
Kiti Luostarinen, elokuvaohjaaja
Leena Luostarinen, ilmaisutaidon opettaja, opetusneuvos
Liisa Luostarinen,  kuvataiteilija,  taidekasvattaja
Unto Luoto, muusikko
Meriheini Luoto,  muusikko
Ruut Luoto,  kuvataiteilija,  teatteriohjaaja
Donald Lupo, muusikko, tieteilijä
Donal Lupo, science, bands
Elka Lupunen, maisema-arkkitehtiopiskelija
Roosa Lupunen, graafinen suunnittelija
Meri Lust, nuoriso-ohjaaja
Patrik Lustig, museimästare
Annika Luther,  lärare,  författare
Sauli Luttinen, muusikko, kuvataiteilija
Joonas Luukala, teatterintekijä
Katja Luukanen, opiskelija
Tuuli Luukas, kuvataiteilija, TaM, dsap
Juho Luukkainen, äänisuunnittelija
Elisa Luukkainen, muusikko
Joonas Luukkala, teatterintekijä
Mirja (Muumi) Luukkanen, erikoiskirjastovirkailija, Helsingin Kaupunginkirjasto
Ismo Luukkonen, valokuvaaja
Ruut Luukkonen, toimittaja, copywriter
Ville Luukkonen, muusikko
Leena Luukkonen, musiikkipedagogi, tuottaja
Erkka Luutonen, toiminnanohjaaja
Kirsi Lybeck, taideterapeutti MA, kuvataiteilija, taideterapiakouluttaja CAGS
Jocke Lybeck, koti-isä ja asuntolaivuri
Marja Lydecken, huilunsoiton opettaja
Tapio Lydecken, muusikko
Anna Lydi Alkiomaa, tuottaja
Tiia Lyijynen, näyttelijä
Emilia Lyly,  keraamikko
Iida Lymi, viulisti
Markus Lytts, skådespelare
Henri Lyysaari, muusikko
mikko lyytikäinen, kääntäjä, yrittäjä
Mikko Lyytinen, kuvataiteilija
Andreas Lång, opettaja
Minea Lång, näyttelijäopiskelija
Risto Lång, tanssija, esitystaiteilija
Satu Lång, muusikko, musiikkileikkikoulun opettaja
Hedvig Långbacka, redaktör, skribent
Matias Långbacka, muusikko
Sandra Långbacka, muusikko, musiikkikasvatusopiskelija
Ulf Långbacka, kördirigent, kompositör, lektor
Mikael Långpacka,  muusikko
Minna Långström, mediataiteilija
Minna Långström, taiteilija
Antti Lähde, toimittaja
Kalle Lähde, tanssija
Ville Lähde, tietokirjailija
Seppo Lähdekorpi, antiikkikelloseppä, eläkkeellä
Mauri Lähdesmäki, video- ja elokuvaaja
Inka Lähteenaro, valokuvaaja, päätoimittaja
Meri Lähteenaro, kuvataiteilija, opiskelija
Silja Lähteenkorva, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori
Carita Lähteenmäki, tanssija, tanssinopettaja
Elina Lähteenmäki, HuK
Pertti Lähteenmäki, IT-järjestelmäasiantuntija
Ulla-Maija Lähteenmäki, kustantaja, valokuvaaja
Veli-Matti Lähteenmäki, valokuvaava ihminen
Jyrki Lähteenmäki, MuT, pianonsoiton lehtori
Elisabet Lähteenmäki,  kuvataideopettaja
Saana_inari Lähteenmäki,  video- ja kuvataiteilija
Sari Lähteinen, teatteri-ilmaisuohjaaja, käsikirjoittaja, ohjaaja
Anna-Mari Lämsä, luova johtaja
Antti Lämsä,  kuvataiteilija
Sini Länsivuori, tanssija, tanssin opettaja
Emmi Länsman, opiskelija
Tommi Läntinen, muusikko
Taneli Läykki, näyttelijä
Sirke Lääkkölä, näyttelijä, pedagogi
Piia Lääveri, tuottaja
Katja Löfgren, kirjastovirkailija
Annamari Löfgren,  arkkitehti
Stella Löflund, muusikko
Pekka Löhönen,  muusikko,  nuorisoedustaja
Christian Lönegren, ääniteknikko
Meri-Tuuli Lönn, teatteri-ilmaisun ohjaaja, opiskelija
Juha Lönnberg, vaatturi
Melinda Lönnberg, graafinen suunnittelija, muusikko, esiintyvä vokaalitaiteen artisti
Melinda Lönnberg, graafinen suunnittelija, muusikko, esiintyvän vokaalitaiteen artisti
Marie Lönnblad, historiker/arkivarie
Pia Lönnqvist, mosaiikkitaiteilija, freelancelaulaja
Åsa Lönnqvist,  programkoordinator
Nike Lönnqvist,  musiker
Frida Lönnroos,  fotograf.
Janne Löppönen, kääntäjä, kirjallisuuskriitikko
Iina Löppönen, teatteri-ilmaisun ohjaajaopiskelija
Anni Lötjönen, muusikko
Juha Lötjönen, muusikko
Matilda Löytty, kuvataiteilija
Olli Löytty, tietokirjailija
Kaisla Löyttyjärvi,  näyttelijä
Matias Löyttyniemi, tanssinopettaja
Pihla Maalismaa, näyttelijä
Eriikka Maalismaa,  viulisti
Manne Maalisvaa,  tuottaja valmentaja
Elli Maanpää, kuvataiteilija, animaattori
Vilma Maanpää, draamakasvattaja
Mirkka Maarajärvi, teatteri-ilmaisun ohjaaja -opiskelija
Linda Maaranen, muusikko
Rauha Maarno,  Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja
Leena-Marjatta Maasalo, humanisti FM, etnologi, sukututkimuksen opettaja
Markku Maasilta, näyttelijä
Riikka Maasilta, kuvataiteilija
Taija Maatiala,  laulaja,  musiikintekijä
Piritta Maavuori, tuottaja, valmentaja
Henrietta Macri,  opiskelija
Laura Madekivi, lauluntekijä
Anna Madsen, verksamhetsledare, producent, musikpedagog
Elena Mady,  kirjailija
Mark Maher,  kuvataiteilija
Sandra Mahlamäki, musiikin ja median opettaja
Tiina Mahlamäki, yliopiston lehtori
Inka Maija,  teatteriopiskelija
Lauri Maijala, ohjaaja, taiteellinen johtaja
Minna Maijala, kirjallisuudentutkija, tietokirjailija
Seppo Maijala, näyttelijä
Sunna Maijala, teatterisihteeri
Juuso-Matias Maijanen,  yrittäjä,  teatteriopettaja,  fyysinen näyttelijä
Hassan Maikal,  artisti,  tubettaja,  tuottaja
Virpi Maikkola, teatterin tekijä, nukketeatterikasvattaja
Marjo Maininki, vaatesuunnittelija
Petra Maisonen, kustannustoimittaja
Anu Maja,  lavastaja
Benny Majabacka, kulttuurituotannon lehtori
Marika Majala, kuvittaja
Petra Majander, markkinointijohtaja
Sanna Majander, tekstiilitaiteilija
Hannele Majaniemi, valokuvaaja, elokuvatyöntekijä
Veli-Pekka Majava, tanssija
Mia Makaroff, säveltäjä
Marjo-Riikka Makela, empatia aktivisti, näyttelijä, ohjaaja
Hanna Makkonen, kuvataiteen opiskelija
Heidi-Maria Makkonen, muusikko
Mikko Makkonen, tanssija, tanssinopettaja
Mikko Makkonen, tanssija, tanssiopettaja
Paavo Makkonen, kuvataidekasvattaja
Päivi Makkonen, suunnittelijaopettaja
Väinö Makkonen, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Adrian Malén, muusikko, lääketieteen kandidaatti
Emma Mali, musiikinopiskelija
Terhi Mali, viulunsoiton opettaja
Mikael Malila, pakkaus- ja brändimuotoilun opiskelilja, freelancer
Eeva Kaisa Malin, musiikkipedagogi, rehtori
Markus Malin, muusikko
Petra Malin, väitöskirjatutkija
Riikka Malin, valokuvaaja
Lauri Malin,  muusikko
Henna Malinen, eläkopettaja, tuottaja
Jarno Malinen, näyttelijä freelancer
Kerttu Malinen, valokuvaaja
Päivi Malinen, kääntäjä
Ville Malinen, opiskelija
Piritta Malinen,  taiteen tohtori,  kuvataideopettaja
Mahsa Malka, tuottaja
Raija Malka, kuvataiteilija
Ellu Malkamäki, laulaja ja laulunopettaja
Marjukka Malkavaara, FM (musiikkitiede)
Tuuli Malla, esitystaiteilija, psykomaantieteilijä
Paula Malleus,  ompelijamestari,  yrittäjä
Sara Mallinen, konservaattori
Fanny Malmberg, tiedottaja ja dokumentaristi
Nina Malmberg, toimittaja, juontaja
Paavo Malmberg, äänittäjä, miksaaja, tuottaja
Mirka Malmi, viulisti
Mia Malmi,  toimittaja-kirjailija
Kari Rafael Malmio, valaisija, ohjaaja, kuvaaja
Mikko Malmivaara, kitaristi
Elise Malmivirta, Filosofian maisteri
Maria Malmström, teattteri-ilmaisun ohjaaja
Synnöve Malmström, konsthistoriker, museikurator
Nina Mamia,  koreografi
Andrea Mancianti,  säveltäjä,  äänitaiteilija
Amanda Manner, taidekasvattaja
Eino Manner, taiteilija
Lauri Manner, soittaja, kirjoittaja, tapahtumatyöläinen
Hanne Mannerheimo, taiteen tutkija
Hanna Mannerström, lärare, kördirigent
Jukka Manni, muotoilija, insinööri
Maja Mannila, musiker
Taika Mannila, kuvittaja, dj
Maarit Mannila-Rosenqvist, kuvataiteilija, yrittäjä
Alisa Manninen, muusikko
Jane Manninen, kulttuurituottaja
Johanna Manninen, kirkkomuusikko
Kirsi Manninen, muotoilija, taiji-opettaja
Lumi Manninen, liikkuvan kuvan opiskelija
Martti Manninen, Näyttelijä
Mia Manninen, graafinen suunnittelija, valotyöntekijä
Rebekka Manninen, muusikko, muotisuunnittelija, taiteilija
Rosita Manninen, kulttuurialan sekatyöläinen, muusikko
Sara Manninen, kuvataideopiskelija
Mateus Manninen,  valosuunnittelija
Emma Mansaray, taidepedagogi
Hanna Manserus, musiikinopettaja
Anni Mansikka, kuva-artesaani
Mikaela Mansikkala,  teatteri-ilmaisun ohjaaja,  laulaja-lauluntekijä
Sanna Mansikkaniemi, muusikko
Ilpo Mansnerus, muusikko
Arto Mantela, ohjaaja
Teri Mantere, muusikko
Jukka Mantere, videotuottaja, media-alan sekatyöläinen
Erja Manto,  näyttelijä,  tuottaja
Zagros Manuchar, elokuvaohjaaja
Violetta Marin, esiintyvä taiteilija ja tanssinohjaaja
Minerva Marin ja Kati Rissanen, teatteri-ilmaisun ohjaaja, näyttelijä
Joonas Maristo, tutkija HY
Marjut Maristo, teatteriopettaja
Saku Maristo, muusikko
Ossi Maristo, muusikko
Antti Marjakangas, tanssija
Teija Marjamaa, valokuvataide
Antti-Jussi Marjamäki, FM digitaalinen kulttuuri, kulttuuriyrittäjä
Henri Marjamäki, muusikko
Jarno Marjamäki, mediatuottaja
Greta Marjamäki, kuvataiteilija
Jari J. Marjanen, kääntäjä, populaarimusiikin tutkija
Heikki Marjomaa, koordinaattori
Maaria Markala
Kimmo Markkanen, videopelitieteen opettaja
Marjaana Markkanen, ohjaava kouluttaja, kulttuuriyhdistysaktiivi
Salla Markkanen, säveltäjä, muusikko
Lassi Markkanen, kulttuuripieru
Hannaleena Markkanen,  tanssinopettaja,  steppitanssija,  kehomuusikko
Kati Markkanne, näyttelijä, opiskelija, äiti
Melissa Markki,  apulaisohjaaja,  freelancer
Helena Markku, teatteri-ilmaisun ohjaaja -opiskelija
Marika Markström, taiteilija
Maria Markus, kuvataiteilija
Maria Markus, toimittaja
Hanna Marno, kuvanveistäjä
Carlos Marroquin, ohjaaja, käsikirjoittaja
Hanna-Mari Marshall, muusikko, soitonopettaja
Hiski Marstio, ääniteknikko, muusikko
Lisa Martelin, vaatesuunnittelija
Aurora Marthens, musiikinopiskelija
Outi Kaarina Martikainen, tanssin opettaja, koreografi
Amanda Martikainen, oopperalaulaja
Anna Martikainen, tiedottaja, tuottaja
Annika Martikainen, opettaja, kouluttaja
Annika Martikainen, opettaja, kouluttaja, storyteller
Jaakko Martikainen, jazzmuusikko
Jorma Martikainen, runoilija
Juho Martikainen, muusikko, yrittäjä
Kaisa Martikainen, kuvataideopiskelija
Suvi-Jonna Martikainen,  teatteri-ilmaisun ohjaaja,  projektitutkija
Ulla Martikainen-Florath, ex-kanavapäällikkö, ratkaisukeskeinen valmentaja, yrittäjä
Oskari Martimo, sekatyömies
mari martin, taiteilija, tutkija
Svante Martin, näyttelijä
Petra Martinez, kuvataiteilija
Erika_De Martino,  arkkitehti,  valokuvataiteilija
Minerva Martinoff, graafikko
Aurora Martins, música para crianças e cultura brasileira
Aino Martiskainen, teatterintekijä, toimittaja, kirjoittaja
Panu Martiskainen, elokuvavalaisija
Tuukka Martiskainen, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Ossian Marttala,  agentti,  tuottaja,  muusikko
Ilkka Martti, kuvataitelija
Mia Marttiini,  tuottaja,  palvelumuotoilija
Roosa Marttiini,  pukusuunnittelija
Hannu Marttila, toimittaja, kriitikko, eläkeläinen
Mikko Marttila, musiikin kandidaatti
Salla Marttila, musiikkileikkikoulunopettaja
Tytti Marttila, nukketeatteri
Heikki Marttila,  äänittäjä,  miksaaja,  tuottaja
Johanna Marttila,  arkkitehti
Fox Marttinen, tanssitaiteilija
Hanna Marttinen, valokuvaaja
Raija Marttinen, kuvataiteilija
Tittamari Marttinen, kirjailija
Minna Maskulin, palvelutaikuri, erikoismaalari, ympäristö- ja sisustussuunnittelija
Nina Maskulin, tutkija
Jesse Mast,  muusikko
Maria Mastola, kuvanveistäjä
Teemu Mastovaara, muusikko, musiikkipedagogi, säveltäjä
Riikka Matala, TaM/YTM, väitöskirjatutkija
Rikhard Matalalampi, vastaava tuottaja, ohjaaja
Henna Matanuska, taiteilija
Tuomo Matero, muusikko
Elina Matikainen, tekstiilimuotoilija
Hanna-Maija Matikainen, graafinen suunnittelija
Katja Matikainen, kriitikkko
Hannamari Matikainen, kuvataiteilija, kuvataideopettaja
Miili Matikainen,  muusikko,  näyttelijä
Annu Matilainen, säkkipillinsoittaja
Hanna Matilainen, kustannustoimittaja, kirjailija
Jesse Matilainen, sarjakuvataiteilija
Suvi Matinaro, pukusuunnittelija
Antti Matinlauri, taidemaalari
Veli Matinmikko, ohjaaja, leikkaaja, kuvaaja
Teemu Matinpuro, toiminnanjohtaja
Matilda Matsi, kuvataiteilija, kuvataidepedagogi
Jonas von Matt, äänisuunnittelija, tuottaja
Lauri Antti Mattila, ohjaaja, esitystaiteilija
Mikko el Malolito Mattila, muusikko
Anni Mattila, laulaja-lauluntekijä
Antti Mattila, lavastaja
Kaari Mattila, asiantuntija
Kalle Mattila, musiikinopiskelija
Liisa Mattila, opettaja
Linda Mattila, kuvataiteilija
Mikko Mattila, elokuvaohjaaja
Minna-Maria Mattila, yrittäjä, lausuntataiteilija
Niko Mattila, valoteknikko
Noora Mattila, toimittaja
Sasu Mattila, keramiikan artesaani, yhteisöpedagogi
Teo Mattila, tanssitaiteilija
Terhi Mattila, sirkustaiteilija
Sari Mattila, toimittaja
Marketta Mattila, toimittaja
Milla Mattila, kuvataiteilija
Esa M. Mattila,  äänisuunnittelija,  ääniteknikko
Tarja Mattila,  toimittaja,  dokumentaristi
Kirsi Mattila,  ohjaaja,  dokumentaristi
Emma Mattila,  opiskelija
Laura Mattila,  ohjaajaopiskelija
Petri Tapio Mattson, muusikko, viulunrakentaja
Linda Mattsson, skådespelare
Anna Mattsson, graafinen suunnittelija, art director
Teemu Mattsson,  muusikko
Liina Matveinen, paikallisradioyrittäjä
Anna Matvejeff-Haapaniemi, musiikkipedagogi, musiikkileikkikoulunopettaja
Lala Maukonen, kanttori
Hanni Maula, toimittaja
Ari Maunu, yliopisto-opettaja
Paula Maunu, kulttuuriohjaaja
Mega Maunula, art director
Petri Mauranen, tuotantokoordinaattori, ohjelmistosuunnittelija
Juho Maurinen, sarjakuvapiirtäjä
Hanna Mauro,  musiikin ja filosofian opettaja
Anna Maria McElwain, muusikko
Minna McHale,  kuvataiteilija
Aleksis Meaney, ohjaaja
Katri Mehto, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Heidi Mehtonen, humanisti FM
Tuula Mehtonen,  elokuvaleikkaaja
Hanna Mehtonen-Rinne, kulttuurisihteeri, valokuvaaja
Sanna-Reeta Meilahti, graafinen suunnittelija
Marina Meinander-Sederholm, dramaturgi, taiteellinen johtaja
Miriam Mekhane, muusikko
Heli Meklin, taiteilija
Erkki Mela, ihminen
Janne Melanen,  kulttuurialan opiskelija
Hanna-Kaisa Melaranta, museotoimenjohtaja
Hanna Melart, kuvataiteilija, kuvataideopettaja
 Melasniemi, muusikko
Emilia Melasuo, suomentaja
Inga Meldere, painting
Linda Melen, leikkaaja
Mika Melender, näyttelijä
Bosse Mellberg, jazzfestivaalin tuottaja
Niklas Mellberg, musiikkipedagogi ja muusikko
Sara Melleri, näyttelijä-ohjaaja
Loviisa Mellin, videoleikkaaja, joogaohjaaja
Marion Melnik, oopperalaulaja
Pirkko Melville, ex-viulisti, musiikinopettaja
Tiiti Mendelin, kuvataiteilija, eläkeläinen
Eetu Mendolin, Art Director -opiskelija, freelancer brändäri
Outi Menna, suomentaja
Antero Mentu, muusikko
Katja Menzel-Lahtinen, ohjaustoiminnan artenomi
Elina Merenmies, kuvataiteilija
Hanna Meretoja, yleisen kirjallisuustieteen professori
Pinja Meretoja, graafinen suunnittelija
Mia Meri, opiskelija
Samuel Meri, muusikko, kirjastovirkailija
Silja Merikallio, keraamikko
Ilona Merikanto, tutkija
Tanja Merikoski, taidemalli, sekatyöläinen
Aku Meriläinen, mediataiteilija, lavastaja
Jouni Meriläinen, erikoissuunnittelija, muusikko
Lena Meriläinen, näyttelijä, pilatesohjaaja
Mikko Meriläinen, päätoimittaja
Päivi Meriläinen, taidemaalari
Reija Meriläinen, kuvataiteilija
Rosa Meriläinen, kirjailija
Terhi Meriläinen, puhetekniikan opettaja, draamapedagogi
Hanna Meriläinen, taidekasvattaja, valokuvaaja
Arttu Merimaa, kuvataiteilija ja kuraattori
Eero Merimaa, kuvataiteilija
Mirkkku Merimaa, valokuvaaja
Mikko Merimaa,  ohjelmavastaava,  muusikko
Mirva Merimaa,  yrittäjä
Heini Merkkiniemi, toimitusjohtaja, yrittäjä musiikkipedagogi- ja terapeutti, työnohjaaja
Sofi Meronen, artisti
Jari Mertala, harrastajanäyttelijä
Leena Mertanen, kahden markan art director, nobody
Erkki Mervaala, toimittaja
Susanna Mesiä,  muusikko,  musiikinopettaja,  tutkija
Saara Mesterton, kuvataidekoulun rehtori
Emma Mether, harjoittelija Suomen Benelux-instituutti
Mirja Metsola, toimittaja
Satu Metsola, näyttelypäällikkö
Meri Metsomäki, laulaja. laulupedagogi
Katariina Metsovaara-Heikinheimo, tekstiilitaiteilija, sisustustekstiilisuunnittelija
Marianna Metsälampi, teatteri-ilmaisun ohjaajaopiskelija
Johanna Metsälä, muusikko, musiikkipedagogi
Riikka Metsäpeura, puvustaja
Timo Metsäpeura,  muusikko
Pia Metsävainio, keraamikko, yrittäjä
Arez Metta, valokuvaaja
Vilma Metteri, taiteilija.
Lassi Mettälä, trubaduuri
Ella Mettänen, näyttelijä
Aikku Meura, museotyöntekijä
Susmita Meyer-Rochow, tanssija
Aino Michelsen, muotoilija
Erik Michelsen, muusikko
Filip Michelsson, producent
Terhi Mickelsson, Kuvataiteilija ja keraamikko
Henna Middeke,  valokuvaaja,  yhteisöpedagogi
Helena Mielonen, elokuvalevittäjä
Mirva Mietala, pukusuunnittelijaopiskelija
Anu Miettinen, kuvataiteilija, ympäristötaiteilija
Jari Miettinen, näyttämötaiteilija
karri miettinen, räp-artisti
Kirsi Miettinen, muotoilija TaM
Laura Miettinen, kuvataiteilija
Mari-Sohvi Miettinen, kuvataiteilija, arkkitehtuurin ylioppilas
Reetta Miettinen, markkinointi- ja viestintäjohtaja
Sari Miettinen, Projektipäällikkö
Tapio Miettinen, muusikko, säveltäjä, sanoittaja
Taru Miettinen, tanssija
Veera Miettinen, musiikkipedagogi/muusikko
Anna Miettinen, yrittäjä, kulttuurituottaja
Karri Paleface Miettinen, rap-artisti, Suomi100-hankkeen hallituksen jäsen
Apila Pepita Miettinen, sarjakuvataiteilija, kuvittaja
Laura Miettinen,  laulun- ja musiikinopettaja,  tutkija
Arto Miettinen,  ihminen
Heidi Miettunen, muusikko
Jaakko Miettunen, luokanopettaja
Jenni Miettunen, kääntäjä
Fikrete Miftari, näyttelijä
Heidi Miikki,  tanssija,  sirkustaiteilija
Maria Miinalainen, arkivarie
Ulla Miinalainen, opettaja
Elisa Miinin,  toimittaja
Raili Mikkanen, kirjailija
Satu Mikkelinen, näyttelijä, käsikirjoittaja
Jerry Mikkelinen, näyttelijä, lastenkirjailija, käsikirjoittaja
Matti Mikkelä, muusikko
Annika Mikkola, pianisti ja soitonopettaja
Annika Mikkola, pianisti, soitonopettaja
Esko Mikkola, rokkibändin basisti, bluesbändin basisti-laulaja
Pekka Mikkola, miksaaja
Päivi Mikkola, tuottaja
Tanja Mikkola, valokuvaaja
Marja-Leena Mikkola,  kirjailija
Reetta Mikkola,  toimittaja
Maija Mikkola,  taidekasvattaja
Marie Mikkonen, kuvataiteilija
Minna Mikkonen, kirjailija
Susanna Mikkonen, näyttelijä, taiteilija
Terhi Mikkonen, Head of Marketing and PR Tero Saarinen Company
Annu Mikkonen,  toiminnanjohtaja
Ville Mikkonen,  näyttelijä
Maisa Mikkonen,  kääntäjä,  sihteeri
Joose Mikkonen,  näyttelijä
Tuomas Mikola, graafinen suunnittelija, muusikko
Anne Milana, , taiteilija
Meri Milash, yrittäjä
Arja Miller, intendentti
Juho Milonoff, näyttelijä, teatterinjohtaja
Juho Minerva, muusikko, kulttuuripäällikkö
Serafiiina Minerva, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Tuija Minkkinen, TeM, ohjaaja, pedagogi
Eila Minkkinen, kuvanveistäjä
Elina Minn, kuvataiteilija
Paola Minoia, kehitystutkimuksen yliopistonlehtori
Minna Mirha, käsikirjoittaja
Jasmin Mishima,  commissioning editor
Jyri Mishukov, musiikinopiskelija
Ami Missi-Sandelin
Mea Misukka, lavasterakentaja-artesaani
Maria Mitrunen, graafinen suunnittelija
Mari Miyamoto, kuvataiteilija
Elisabeth Mladenov, kuvataiteilija
Carolina Mobarac,  valokuvaaja,  kuvataiteilija
Sirja Moberg, kuvataiteilija
Kirsi-Marja Moberg, kuvataiteilija, maskeeraaja
Kimmo Modig, taiteilija
Lida Moeini, av-tuotannon opiskelija
Sini Moila, ohjaaja
Hanna Moilanen, vapaa toimittaja, viestintäalan yrittäjä
LauriAnssi Moilanen, elokuvantekijä
Milja Moilanen, kuvataiteilija
Outi Moilanen, medianomi, tiedottaja
Pekka Moilanen, roudari, kertoja, muusiukko
Reetta Moilanen, teatterialan opiskelija
Senni Moilanen, kansalaisaktivisti
Olli Moilanen, säveltäjä
Laura-Kristiina Moilanen,  kulttuurituottaja
Senni Moilanen,  kansalaisaktivisti
Jussi Moilanen,  opettaja,  muusikko,  päätoimittaja
Venla Moisala, toiminnanjohtaja
Juhana Moisander, kuvataiteilija
Pauliina Moisander, tuottaja
Henna Moisio, tetatteri-ilmaisun ohjaaja
Jukka Moisio, ohjaaja, kuvaaja
Laura Moisio, muusikko, kulttuurialan tiedottaja, tuottaja
Mila Moisio, vaatesuunnittelija
Aulis Moisio,  ohjaaja,  kuvaaja
Saara Moisio,  tohtorikoulutettava
Sira Moksi, kuvataiteilija, muusikko
Celso de la Molina, näyttelijä, sirkusopettaja
Katri Mononen, kuvataiteilija
Sini Mononen, tutkija, kriitikko
Sami Montell, tuottaja
Emma Monto, tanssipedagogi
Tiina-Kaisa Monto, pianonsoiton lehtori
Pia Maria Montonen, vapaa kirjoittaja, ikonmålare
Ekaterina Montonen, kuvataiteilija
Johanna Montonen, tuottaja
Salla Montonen, ohjaustoiminnan artenomi
Angelo Aracena Moreno,  opiskelija
Meri Mort,  kuvittaja,  joogaopettaja
Haidi Motola, kuvataiteilija
Soile Mottisenkangas, dokumentaristi
Michaela Moua, ihmisoikeusaktivisti
Pia Mouazan, läänintaiteilija, valokuvaaja
Menard Mponda, muusikot, tanssinopettaja, taiteellinen johtaja
Veera Muhli, muusikko
Aleksi Muhonen, muusikko
Ville Muhonen,  käsikirjoittaja
Veikko Muikku, muusikko, musiikkikasvattaja
Minna Mukari, kuvataiteilija
Aada Mukkula, kuva-artesaani, myyjä
Pirjetta Mulari, vastaava kulttuurituottaja
Mari Multanen, muusikko, laulunopettaja
Ville Munter, graafinen suunnittelija ja valokuvauksen opiskelija
Laura Muona, musiikkipedagogi, muusikko
Mia Muona, tuottaja, musiikkipedagogi
Tuomas Muraja, toimittaja, tietokirjailija
Minttu Muranen, basisti, sekatyöläinen
Libero Mureddu, muusikko, tuottaja
Dave Murphy, Musician, Sound Artist
Leena Mursula, lastentarhanopettaja
Roosa Murto, toimittaja
Soja Murto-Hartikainen, kansallispukuvalmistaja
Satu Musakka, museolehtori, kuvataiteen lehtori TaM
Tua Musakka, tatuoija
Heidi Musakka, apulaisohjaaja
Natalia Musikka, arkkitehti, käsityömuotoiluopiskelija
Ilari Musta, tatuoija
Ella Mustajärvi, näyttelijä
Sari Mustajärvi, amanuenssi
Päivi Mustajärvi, kääntäjä
Emillia Mustajärvi,  kuvataidekasvatusopiskelija
Kirsti Mustalahti, kulttuurituottaja
Henna Mustamo,  pukusuunnittelija
Elsa Mustaparta, graafinen suunnittelija
Silja Mustaparta, keraamikko
Minna Mustasilta, musiikinopettaja, muusikko
Tuomas Mustikainen, kirjailija, toimittaja, journalismin opettaja
Joona Mustola, ääniteknikko
Corinne Mustonen, tanssija
Eeva Mustonen, arkistonhoitaja
Hilja Mustonen, valokuvaaja
Kalle Mustonen, kuvanveistäjä
Liisa Mustonen, teatteriohjaaja
Saša Mustonen, valokuvaaja
Satu Mustonen, viestinnän suunnittelija
Ville Mustonen, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Eija Mustonen, kortaiteilija, hopeaseppä
Janne Mustonen, ajoneuvomuotoilun opiskelija, taiteen viihdekäyttäjä
Annika Mustonen,  muusikko,  kulttuurituottaja
Maija Mustonen,  tanssitaiteilija
Merikerttu Mutala, musiikkiteatterin tekijä
Johanna Mutanen, arkkitehti
Saara Mutanen, arkkitehti yo
Iina Mutikainen, laulupedagogi-opiskelija
Anna Muukkonen, muotoilija
Marita Muukkonen,  johtaja,  kuraattori
Eeva Muuriaisniemi, muusikko
Mirja Muurimaa, työnohjaaja
Mia Muurimäki, sosiologi, designtutkija, konseptisuunnittelija
Teemu Muurimäki, muotisuunnittelija
Heta Muurinen, tiedottaja
Meri-Kukka Muurinen, musiikkipedagogi, laulaja, kulttuurituottaja
Timo Muurinen, projektipäällikkö Granlund esitystekniikka
Erkka Mykkänen, kirjoittaja
Marjaana Mykkänen,  tuottaja,  ohjaaja
Tua Mylius, konstguide
Sanni Myllyaho, viestijä
Laura Myllykangas, kuvataiteilija
Tuija Myllykangas, lto, näppäriope, pelimanni
Elina Myllykangas,  animaatio-ohjaaja,  kuvittaja
Ville Myllykoski,  muusikko
Lauri Myllylahti, teatteritekniikan artesaani, museomestari
Mikko Myllylahti, kirjailija, elokuvantekijä
Sanna Myllylahti, tanssin lehtori, Taideyliopisto
Ristomatti Myllylahti
Anna Myllyluoma, kulttuurituotannon opiskelija, valoteknikko, DJ
Juha Myllylä, museosäätiön toiminnanjohtaja, muotoilija
Martina Myllylä, näyttelijä, artisti, toimintaterapeutti
Katri Myllylä,  lehtori
Paula Myllymäki, kuvataiteilija
Hiljamaija Myllynen, musiikkipedagogi, muusikko
Maarit Myllynen,  kuvataideopettaja,  kuvataiteilija
Anu Myllyniemi, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Heini Myllyoja, valaistussuunnittelija
Jussi Myllys, oopperalaulaja
Stina Myllys, musiikinopettaja
Sanna Mylläri, teatterityöläinen
Maria Myrskyvuori, tarpeistonvalmistaja, -hoitaja
Juha Mytkäniemi, kuvataiteilija, kuvataidekasvattaja
Jaakko Myyri, kuvataiteen opiskelija
Paula Myöhänen, valokuvaaja, yhteisöpedagogi
Linn Mårtens, seniorrådgivare
Marjo Mäenpää, johtaja
Outi Mäenpää, näyttelijä.
Outi Mäenpää, näyttelijä
Roope Mäenpää, säveltäjä
Anne Mäittälä, graafikko
Hannu Enver Mäkelä, soittoniekka ja temppumaakari
Anne-Maria Mäkelä, tuottaja
Essi Mäkelä, väitöstutkija
Eva Mäkelä, kuvataiteen opiskelija
Hilla Mäkelä, graafikko
Jukka Mäkelä, kielten tekijä, soitinrakentaja, pelimanni
Jussi Mäkelä, tutkija, opettaja, kuvanveistäjä
Juulianna Mäkelä, näyttelijä, muusikko
Marianne Mäkelä, tuottaja
Mirjami Mäkelä, medianomi opiskelija
Olga Mäkelä, verhoilija
Pauliina Mäkelä, graafinen suunnittelija, kuvittaja
Pirjo Mäkelä, laulaja, laulunopettaja
Raija-Liisa Mäkelä, toimittaja-kirjailija
Sonja Mäkelä, toimittaja ja teatterikriitikko
Tapio Mäkelä, taiteen tekijä, tutkija, tuottaja
Ville Mäkelä, valo- ja videosuunnittelija
Riikka Mäkelä, kääntäjä
Saku Mäkelä, esiintyvä taiteilija
Heidi Mäkelä, opettaja, stand up-koomikko
Lauri Mäkelä,  kääntäjä
Maria Mäkelä,  kirjallisuudentutkija
Johanna Mäkelä,  tiedottaja
Niina Mäkeläinen, toimittaja
Kati Mäkelä-Niemi, musiikinopettaja ja laulaja
Terhi Mäkelä-Pesonen, muusikko, musiikkiterapeutti, musiikinopettaja
Harri István  Mäki, kirjailija, teatteriohjaaja, kuvittaja
Aino-Marjatta Mäki, kuvataitelija, tutkija
Anniina Mäki, kuvataidekasvattaja
Erkki Mäki, aikido-opettaja, mp-toimittaja
Hanna-Maria Mäki, draamaohjaajaopiskelija, luovan kirjoittamisen opiskelija
Niina Mäki, liikuntakeskus yrittäjä
Minne Mäki, teatteriopiskelija
Saara-Lotta Mäki,  äänisuunnittelija
Nonna-Nina Mäki,  kuvataiteilija
J.A. Mäki,  sarjakuvataiteilija,  muusikko
Valtteri Mäki,  UX-suunnittelija
Henna Mäki-Filppula, näyttelijä
Taina Mäki-Iso, ohjaaja ja klovni.
Aino Mäkikalli, yliopistonlehtori
Tarja Mäki-Latvala, musiikkipedagogi
Kaija Mäki-Leppilampi, musiikkipedagogi
Rauha Mäkilä, kuvataiteilija
Lauri Mäkimurto, kuvataiteilija
Esko Mäkinen, muusikko, säveltäjä, käsityöläinen
Ismo Mäkinen, muusikko
Janne Mäkinen, konttaaja
Joel Mäkinen, näyttelijä, muusikko
Katri Mäkinen, myyntijohtaja
Kiti Mäkinen, kulttuurikoordinaattori
Laura-Maria Mäkinen, metalliartesaani
Leena Mäkinen, director musices
Maria Mäkinen, kulttuurituottaja, aluekoordinaattori
Meeri Mäkinen, tanssija
Outi Mäkinen, kustantaja
Roni Mäkinen, taidepedagogi, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Seppo Mäkinen, urheilija, muusikko
Tarja Mäkinen, tietojärjestelmäasiantuntija
Tommi Mäkinen, sisustussuunnittelija
Ulla Mäkinen, tanssin lehtori
Ville Mäkinen, näyttelijä
Riku Mäkinen, kuvataiteilija
Pekka Mäkinen, valokuvaaja
Teemu Mäkinen, näyttelijä
Nora Rose Mäkinen, modisti, muusikko
Riikka Mäkinen,  kuvataiteilija,  lastentarhanopettaja
Anne Mäkinen,  kulttuurialan projektityöntekijä
Kaisa Mäki-Petäjä, tutkijatohtori
Minna Mäkipää, kuvittaja, graafinen suunnittelija
Petri Mäkipää
Petri Mäkipää, muusikko
Eliina Mäkiranta, pianisti, pianonopettaja
Karin Mäkiranta, muusikko
Mari Mäkiranta, yliopistonlehtori, kuvallinen viestintä
Marja Mäki-Reinikka, vastaava tuottaja
Anne Mäkitalo, kuvataiteilija, leikkaaja, ohjaaja
Johanna Mäkitalo, kuvataiteilija
Juha Mäki-Turja, teatteriteknikko
Viivi Mäki-Vaurio, Ohjaustoiminnan artenomi
Inka Mäkiö, muotoilija
Katja Mäkiö, kanttori
Timo Mäkynen, äänikirjalukija, näyttelijä, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Leila Mäkynen,  maskeeraussuunnittelija
Heikki Mäkäräinen, näyttelijä, muusikko, tuottaja
Marjo Mälkönen, koulunkäynnin ohjaaja, muotoilija
Jarno Mällinen, muusikko, kirjoittaja
Sari Mällinen,  näyttelijä
Josu Mämmi, muusikko
Maija Mämmi, tanssinopettaja
Sakari Männikkö, luokanope ja kuorolaulaja
Eila Männikkö, muusikko
Jori Männistö, muusikko
Mari Männistö, Director
Tanja Männistö, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Teija Männistö, musiikkipedagogi
Tiina Männistö-Funk, tutkija
Jyrki Mänttäri, näyttelijä
Minna Mänttäri, taiteilija, kulttuurituottaja
Timo Mänttäri, graafinen suunnittelija
Alina Mänttäri-Buttler, toiminnanjohtaja
Noora Mäntylä, muusikko
Heini Mäntylä, elokuvaaja
Mari Mäntylä,  muusikko
Alli Mäntymäki, yhteisöpedagogi, artesaani
Milli Mäntynen, kirjastovirkailija
Aino Mäntynen, kuvataiteilija
Lauri Mäntysaari, säveltäjä
Minttu Mäntysalo, bloggaaja, vapaa toimittaja
Tommi Mäntysalo, kulttuurialan henkilö
maaria märkälä, taidemaalari
Aino Mättö, elokuvatuottaja
Elina Mäyrä, mediatuottaja, toimittaja
Frans Mäyrä, professori
Minna Määttä
Katja Määttä,  kuvataiteilija,  graafikko
Kaj Möller
Kaj Möller, etsivä nuorisotyöntekijä
Anne Mölsä, väitöskirjatutkija
Reetta Mölsä, muusikko, laulupedagogiopiskelija
Mai Mönkkönen, valokuvaaja, media-assistentti
Hanna Mönkäre, tanssija, näyttelijä
Pekka Mönttinen, tuottaja, toiminnanjohtaja
Heidi Naakka,  tanssija
Janne Nabb, kuvataiteilija
Emma Napari, muotoilun opiskelija
Neonilla Narjus,  kuvataidekasvattaja,  opiskelija
Anna-Kaisa Narkilahti, ohjaustoiminnan artenomi
Antti Narmala, taidekonservaattori
Joonas Naskali,  biisintekijä,  tuottaja,  artisti
Mazdak Nassir, elokuvaohjaaja
mazdak nassir, elokuvaohjaaja, näyttelijä
Liisa Nassir Tolonen, kulttuurituotannon lehtori
Liisa Nassir-Tolonen, kulttuurituotannon lehtori
Tania Nathan, teacher of underage undocumented refugees, writer
Mika Natri, kuvataiteikija
Piia Natri, muusikko
Anita Naukkarinen, kuvataiteilija
Laura Naukkarinen,  säveltäjä,  muusikko,  kirjastonhoitaja
Katri Naukkarinen,  valokuvataiteiliija
Katri Naukkarinen,  tuottaja
Mari Naumala, näyttelijä
Hanna Nauska, kuvataiteilija
Hanna-Maria Nazarenko, kuvataiteilija
Salla Nazarenko, järjestöjohtaja, journalisti
Faruk Nazeri, käsikirjoittaja, ohjaaja
Pekka Nebelung, musiikinopettaja ja kuoronjohtaja
Sannah Nedergård, dramainstruktör och skådespelare (studerande)
Vivian Neff, musiikinopiskelija
Mikko Neimo, muusikko
Mikael Nemeschansky, luova johtaja
Camilla Nenonen, lavastaja, näyttelysuunnittelija
Meri Nenonen, näyttelijä
Timo O. Nenonen, kuvanveistäjä, muusikko, säätäjä
Laura Nenonen,  muusa
Markku Nenonen,  ohjaaja,  koreografi
Henna Nerg, kuvataiteilija
Anna Nesterova, taidehistorioitsija ja toimittaja
Anastasia Netrebine, kuvataiteilija
Eveliina Netti, tekstiilisuunnittelija
Yrsa Neuman, tutkija, toimittaja
Outi Neuvonen, valokuvaaja
Sini Neuvonen, tietoasiantuntija, kirjastolainen
Titte Neuvonen, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Eija Nevala, tekstiilisuunnittelija
Roosa Nevala, kulttuurituottaja
Siiri Nevalainen, performanssi- ja kuvataiteilija
Arto Nevalainen,  muusikko
Laura Nevanperä, kuvataiteilija
Tiina Nevanperä,  taiteilija
Annina Nevantaus, lavastaja, pukusuunnittelija
Keijo Nevaranta,  runoilija,  kuvataiteilija
Joel Neves, ohjaaja
Tido Nguyen, musiikintekijä
Anne Nickström, myyntikoordinaattori
Sonja Kristiina Nielsen, teollinen muotoilija
Anne Nielsen, näyttelijä, taiteellinen johtaja
Pauli Juho Antero Niemelä, esitystekniikan harjoittelija
Anni Niemelä, oopperalaulaja, laulupedagogi
Enni Niemelä, viestintäassistentti
Ina Niemelä, valosuunnittelija
Irina Niemelä, artesaani
Juha Niemelä, kuvaaja
Juho Niemelä, medianomi, muusikko
Karoliina Niemelä, kuvataiteilija
Marianne Niemelä, kuraattori
Olli Niemelä, muusikko
Riia Niemelä, tanssinopettaja
 Niemelä, kuvataiteilija
Ville Niemelä,  muusikko
Teemu Niemelä,  näyttelijä-muusikko
Marko Niemelä,  valokuvaaja
Virve Niemeläinen, musiikkipedagogi, musiikkiterapeutti
Anna Niemi, informaatikko, muusikko
Iisa Niemi, tanssinopettaja, koreografi, FM
Inari Niemi, elokuvaohjaaja
Johanna Niemi, teatterintekijä 19:33
Kaisa Niemi, tanssitaiteilija
Kaisa Niemi, vaatesuunnittelija ja kulttuuriantropologi
Katja Niemi, käsikirjoittaja, elokuvaohjaaja
Katri Niemi, taidemaalariopiskelija, meikkaaja-maskeeraaja
Marjo Niemi, kirjailija
Marko Niemi, suomentaja, runoilija
Marko Niemi, toimittaja, runoilija
Pentti Niemi, nusiikkiterapeutti
Pepi Niemi, tekstiiliartesaani
Sanna-Mari Niemi, museonhoitaja
Sirkku-Liisa Niemi, kanttori, MuM
Wellu Niemi, muusikko
Harri Niemi, ääni
Anu Niemi,  näyttelijä
Leo Niemi,  opiskelija
Seppo Niemi,  muusikko
Maria Niemi,  graafinen suunnittelija,  palvelumuotoilija
Antti Nieminen, tanssija-näyttelijä
Antti Nieminen, taideseppä, kuvanveistäjä
Erika Nieminen, graafikko, toimittaja
Essi Nieminen, muusikko, kuvataidekasvatuksen opiskelija
Eve Nieminen, valokuvauksen opiskelija
Harri Nieminen, tatuoija
Hende Nieminen, graffititaiteilija
Johannes Nieminen, designer
Joni Nieminen, toimittaja
Lumi-Maaria Nieminen, muotoilija
Marjaana Nieminen, kulttuurituottajaopiskelija
Rauno Nieminen, muusikko, soitinrakentajamestari
Suvi Nieminen, dansare och danspedagog
Virpi Nieminen, kuvataiteilija, lavastaja
Nipa Nieminen, opettaja
Sirena Nieminen, muotoilija
Onni Nieminen, kuvataiteilija, muusikko
Riku Nieminen, näyttelijä
Susanne Nieminen, maahanmuuttajaryhmien kulttuuritulkki
Henna Nieminen, kulttuurituottaja
Aapo Nieminen, muusikko
Yrjö Nieminen, tuottaja
Emmi Nieminen,  sarjakuvataiteilija
Tuulia Niemi-Nikkola, kirjoittaja
Olli Niemi-Pynttäri,  VJ,  CAD-taiteilija
Elina Niemistö, suunnittelija, luova johtaja
Riikka Niemistö, tanssitaiteilija, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Aila Niemitukia, oppimateriaalitoimittaja evp
Lauri Nieppo, muusikko, ääniteknikko
Noora Nietosvuori, viulisti
Jussi Niilekselä, käsikirjottaja, ohjaaja, tuottaja
Anne Niilola, näyttelijä
Ilona Niinikangas, museolehtori
Liisa Niinikangas, kustannuspäällikkö
Niina Niiniluoto, kulttuuriohjaaja
Matti Niinimäki, mediataiteilija
Eetu Niininen, kulttuurialan työntekijä
Jaana Niinivirta, kulttuurituottaja
Minja Niiranen, laulaja, muusikko, laulupedagogi
Veera Niiranen, muusikko
Sirje Niitepõld, suomentaja, tiedottaja, kirjoittaja
Aija Niittynen, yhdyskuntatyöntekijä
Hanna Niittynäki,  opettaja
Heini Nikander, puhetekniikan ja äänenkäytön opettaja
Tiina Nikander-Koivukangas, huilutaiteilija, MuM
Jenni Nikinmaa,  tuottaja
Iida Nikitin,  taiteilija
Emma Nikka, tuottaja
Hanna Nikkanen, musiikin opettaja, tutkija
Mova Nikkanen, koordinaattori
Satu Nikki, seppä
Pinja Nikki, valokuvaaja, media-alan opiskelija
Anton Nikkilä, muusikko, suomentaja
Aura Nikkilä, tohtorikoulutettava
Esa Nikkilä, yrittäjä, bäällikkö
Jussi Nikkilä, näyttelijä
Päivi Nikkilä, ope-koulttaja-toimittaja
Reijo Nikkilä, dokumentaristi
Tuukka Nikkilä, äänisuunnittelija
Jonathan Nikkinen, käyrätorvitaituri
Marja Nikkola, teatterimaskeeraaja
Tomi Nikku, muusikko
Elina Nikola, palveluvastaava
Matti Nikolainen, Art Director, graafikko
Mari Nikonen, suomen kielen opettaja
Pekka Nikrus, kuvataidekasvattaja, valokuvaaja
Anki Nikula, tuotantopäällikkö, mediatuotanto
Hanna Nikula, kulttuurituottaja
Jaana Nikula, suomentaja
Meri Nikula, äänitaiteilija
Petra Nikula, kulttuuriperinnön opiskelija
Rebekka Nikula, kanttori, muusikko
Sannaliina Nikula, toimittaja
Stuba Nikula, kulttuurijohtaja
Mikko Nikula, sosionomi, muusikko
Terhi Nikulainen, kirjailija
Terho Nikulainen, kirjakauppias
Tuula Nikulainen, taiteilija, folkloristi
Sara Nikula-Nyman, tiedottaja
Kaarinan Nikunen, professori, Tampereen yliopisto
Antti Nikunen, graafinen suunnittelija
Pauliina Nikupeteri-Elo, ohjaustoiminnan artenomi
Anna-Liisa Nikus, valokuvaaja
Zabihullah Nikzad, Afghan refugee
Zabihullah nikzad, an Afghan refugee
Vesa Nilsson, hopeaseppä, designer
Leena Nio, kuvataiteilija
Nelli Nio, kuvataiteilija ja taideopettaja
Noora Nio-Juss,  kuvataiteilija
Jari-Jukka Nippala, ääniteknikko, yrittäjä
Rosa Nirhamo, tanssija
Anu Nirkko, kuvataiteilija
Sarri Nironen, taiteilija
Sirja Nironen, sellisti
Katimari Niskala, teatterialan opiskelija
Saianna Niskala,  muotoilija
Anna Niskanen, elokuva-alan työntekijä
Anna Niskanen, kuvataiteilija
Annika Niskanen, esitystaiteilija
Kalle Niskanen, rap-artisti
Karoliina Niskanen, näyttelijä
Mari Niskanen, tuottaja
Marika Niskanen, taidekäsityöläinen, neulesuunnittelija
Marja Niskanen, elokuvaopettaja
Markku Niskanen, valokuvaaja
Pekka Niskanen, kuvataiteilija
Riitta Niskanen, eurytmisti
Santeri Niskanen, näyttelijäopiskelija
Sirkku Niskanen, kuvataiteilija
Terhi Niskanen, tuottaja
Torsti Niskanen, kuvataiteilija
Eija Niskanen,  Suomi-Japani-elokuvakoordinaattori,  tutkija
Annamari Niskanen,  artesaani,  muotoilijaopiskelija
Konsta Niskavaara, muusikko, humanisti
Mariia Niskavaara,  kirjallisuudentutkija
Janne Nisonen, kapellimestari
Kirsi Nisonen, tuottaja
Tanja Nisonen, orkesterimuusikko
emmi nissi, tuottaja
Joonas Nissi, graafinen suunnittelija, kirjoittaja
Viljami Nissi, kuvataiteilija, taideopiskelija
Hanna-Leena Nissilä, kirjallisuuden- ja kulttuurintutkija
Riku Nissilä, myyjä, soittaja
Anne Nissinen, tittelipuuttuutarkistatitteli
Elina Nissinen, kuvataidekasvattaja, taiteilija, opiskelija
Kaisa Nissinen, sosionomi, muusikko
Sanna Nissinen, kuvataiteilija
Sari Nissinen, lastentarhanopettaja, kulttuurin sekatyöläinen
Toni Nisula, lähihoitaja, musiikintekijä
Kristiina Nisula, leikkaaja
Päivi Nisula,  oopperalaulaja
Teemu Niukkanen, ohjaaja
Jussi Niva, kuvataiteilija
Saara Nivala, musiikkipedagogi
Eeva-Maria Nivalainen, musiikkiopiston opettaja
Tiia Nohynek, tanssitaiteilija
Piia Nokelainen, tuotantoneuvoja
Hanna Nokso-Koivisto, rumpali
Paula Noponen,  keraamikko
Anni Nora,  psykologi,  muusikko
Marjut Nordberg, tekstiilisuunnittelija, käsityönopettaja KM
Maria Nordbäck,  bildkonstnär,  yhteisötaiteilija
Harri Nordell, runoilija
Risto Nordell, kulttuuri- ja musiikkitoimittaja
Antti Nordin
Boris Nordin, muusikko
Otto Nordin, taiteilija
Barbro Nordling, översättare
Päivi Nordling, kirjastonhoitaja
Elina Nordlund, markkinointikoordinaattori
Jenny Nordlund, tuottaja’
Maria Nordlund, opiskelija
Lani Nordlund, tapahtumatuottaja
Emil Nordström, muusikko
Milja Nordström, teatterialan opiskelija
Riikka Noreila, laulaja, tuottaja
Anne Norema, opettaja
Sari Norja, varhaisiän musiikkikasvattaja
Fanni Noroila, näyttelijä
Asmo Noronen, teollinen muotoilija
Juuso Noronkoski, kuvataiteilija
Visa Norros, kuvataiteilija
Mikko Nortela, kulttuurisihteeri
Saara Norvio, tanssitaiteilija
Anna-Mari Nousiainen, videotaiteilija, elokuvatyöntekijä
Harri Nousiainen, näyttelijä
Heikki Nousiainen, näyttelijä
Inka Nousiainen, kirjailija
Leena Nousiainen, kuvataiteilija
Mikko Nousiainen, muusikko, taidekasvattaja
Milla Nousiainen, kuvataiteilija, teatteriohjaaja
Anna-Mari Nukarinen, kuvataidekasvattaja, graafinen suunnittelija
Kati Nulpponen, korutaiteilija
Filemon von Numers, muusikko
Helmi-Leena Nummela, näyttelijä
Sami Nummela, rumpali
Jonna Nummela, kirjottaja, koomikko
Annika Nummelin, projektledare, kommiunikationsrådgivare
Juho Nummelin, muusikko, musiikkipedagogi
Juri Nummelin, kirjailija
Anna Nummi, kuvataiteilija
Heidi Nummi, kirjailija, jooga- ja meditaatio-ohjaaja
Ilari Nummi, elokuva- ja teatteriohjaaja
Markus Nummi, kirjailija
Outi Nummi, biologi, kulttuuriyhdistysaktiivi
Tanja Nummi, graafinen suunnittelija
Ilona Numminen, kulttuurituottaja
Katariina Numminen, dramaturgi, ohjaaja, dramaturgian professori
Kimmo Numminen, muusikko, musiikinopettaja
Nina Numminen, tuottaja
Anna Nummisto, toimittaja
Elina Nuolivaara, graafikko
Emmi Nuorgam,  yrittäjä
Marja-Leena Nuormaa Vilén, nukketeatteritaiteilija, sekatyöläinen
Mika Nuorva, muusikko, nuorisosihteeri
Teppo Nuorva, sanoittaja, säveltäjä
Juhani Nuorvala, säveltäjä
Okko Nuotio, säveltäjä, muusikko, tuottaja
Eppu Nuotio, kirjailija
Kurt Nuotio, ohjaaja
Silja Nuotio, maskeeraaja, visualisti
Tomi Nuotio, äänittäjä, basisti
Riku Nurkka, informaatikko
Airikka Nurmela, tuottaja
Eero Nurmela, muusikko
Minna Nurmelin, teatteriohjaaja-näytelmäkirjailija
Veera Nurmenniemi, viestintävastaava
Paula Nurmentaus, Toimittaja, eläkkeellä.
Aura Nurmi, runoilija, tuottaja
Marianne Nurmi, muusikko
Meri Nurmi, sisustus- ja tekstiilimuotoilija
Minna Nurmi, tuottaja, kuvataideopiskelija
Minnamaria Nurmi, kuvataiteilija
Petteri Nurmi, digitaalisen kulttuurin opiskelija
Suvi Nurmi, kuva- ja sanataiteilija
Marko Nurmi,  näyttelijä
Ansku Nurminen, queer-aktivisti
Emma Nurminen, kuvataideopiskelija
Helena Nurminen, psykologi, kirjailija
Joel Nurminen, muusikko
Jouni Nurminen, kulttuurituottaja, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Jyrki Nurminen, juontaja, laulaja
Lara Nurminen, tarinateatteriohjaaja. psykodraamaohjaaja, yleisöpedagogi
Matias Nurminen, apurahatutkija
Minna Nurminen, leikkaaja
Asko Nurminen, opiskelija
Armi Nurminen,  kuvanveistäjä
Marja Nurminen,  kuvataiteilija,  piirustuksen ja maalauksen lehtori
Paula Nurminen,  kuvanveistäjä,  muotoiluopiskelija
Anu Nurminoro, keraamikko
Saku Nurmiranta, Ylioppilasteatteri
Valtteri Nurmirinta, muusikko
Laura Nurro, keraamikko, kuvataideopettaja
Okku Nuutilainen, elokuvantekijä ja kuvataiteilija
Okku Nuutilainen, elokuvantekijä, kuvataiteilija
Mirja Nuutinen, kuvantekijä
Sanna Nuutinen, näyttelytuottaja, korutaiteilija
Nora Nwagu, laulaja, muusikko, cake artist
Frans Nybacka,  opiskelija
Alexander Nyberg, valosuunnittelija
Anders Nyberg, eläkeläinen
Emilia Nyberg, kulturproducent, fotograf
Jenni Nyberg, dokumenttiohjaaja
Otto Nyberg, teatterintekijä
Peter Nyberg, kuvittaja
Peter Nyberg, näyttelijä, muusikko
Tove Nyberg, musiker
Sara Nyberg, teatterituottaja
Niklas Nybom, äänisuunnittelija
Herman Nyby,  skådespelare
Joonas Nygren, muusikko
Greta Nygård, opettaja, psykoterapeutti
Mikael Nygård, MFA Industrialdesigner
Nicklas Nygård, företagare, kulturivrare
Pia Nygård, kanttori, musiikkipedagogi
Taru Nygård, musiikkipedagogi, muusikko
Wiwan Nygård-Fagerudd, MuM, kulturjournalist
Erica Nyholh, valokuvaaja
Anna Nykyri, kuvataiteilija, dokumenttielokuvaohjaaja
Elina Nykyri, tutkija, ihminen
Susanna Nykyri, YTT, tietoasiantuntija, tiedelehden päätoimittaja
Antti Nykänen, kapellimestari, säveltäjä
Heta Nykänen, muusikko
Jussi Nykänen, kuvataiteilija
Laura Nykänen, oopplaulaja
Marko Nykänen, oopperalaulaja
Noora Nykänen, muusikko, näyttelijä, musiikkikasvattaja
Pauliina Nykänen, graafinen suunnittelija
Pirjo Nykänen, taidemaalari-valokuvaaja
Saila Nykänen, muusikko
Susanna Nykänen, keikkamyyjä
Veera Nykänen, piirtäjä
Marja Nykänen,  nukketaetteritaiteilija
Juho Nykänen,  kuvataiteilija
Katariina Nykänen-Funke, käsityöläinen
Arne Nylander, näyttelijä
Leena Nylander, taidegraafikko
Jenni Nylander,  lavastustaitteen opiskelija
Ville Nylén, tanssitaiteilija
Dennis Nylund, näyttelijä
Katriina Nylund, kulttuuriohjaaja
Lotta Nylund, landskapsarkitekt
Mitja Nylund, äänisuunnittelija
Niklas Nylund, tutkija
Victoria Nylund, museipedagog
Pekka Nylund,  muusikko
Amanda Nyman, näyttelijä
Emilia Nyman, näyttelijä
Hanna Nyman, toiminnanjohtaja, Baltic Circle International Theatre Festival
Helmi-Julia Nyman, muusikko, musiikkipedagogi
Jonna Nyman, näyttelijä
Monica Nyman, näyttelijä
Nelli Nyman, laulupedagogi, muusikko
Tara Nyman, kulttuurituottaja, tanssija
Nicklas Nyman, kulttuurituottaja
Tino Nyman, graafikko
Mika Nyman, kulttuuriperintöalan informaatiojärjestelmien kehittäjä
Malin Nyqvist, taiteilija
Niklas Nyqvist, institutschef
Ralf Nyqvist, musiker
Sari Helena Nyrhinen, lehtori, taidekasvattaja
Ida Nyrhinen, markkinointipäällikkö, tuottaja
Tiina Nyrhinen, toiminnanjohtaja
Solmund Nystabakk, muusikko
Gustav Nyström, muusikko
Petri Nyström, musiikkipedagogi
Sanna Nyyssölä, artistimanageri
Aku Nyyssönen, muusikko
Tiia Nyyssönen, tanssija, tanssipedagogi
Risto Nyyssönen, valokuvaaja, käsityöläinen
Iiro Näkki,  koreografi
Anna Näkkäläjärvi-Länsman, saamelaismuusikko
Leena Närekangas, tuottaja
Matti Närekangas, Trio Pussit.
Harri Närhi, kirjailija
Satu Närhi, tutkija
Sauli Närhi, valomestari
Siiri Närhinen, MuK
Matti Näränen, elokuvaleikkaaja
Robert Näse, sångare, sångpedagog
Håkan Näsman, ombudsman
Elena Näsänen, mediataiteilija
Mirkka Näveri, kääntäjä
Liisa Näykki, sirkusartisti
Meri-Maija Näykki, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Jarkko Nääs,  peligraafikko,  kuvittaja
Maria Nördbäck, kuvataiteilija
Egle Oddo, taiteilija
Erna Oesch, freelance tutkija, filosofi, kuvantekijä
Nina-Maria Oförsagd, taiteilija, kuraattori
Zipora Ogola, musiikin ylioppilas
Jaakko Ohtonen, näyttleijä
Kimmo Ohtonen, toimittaja, kirjailija
Kimmo Oikarinen, ihminen
Maiju Oikarinen, folkloristi FM, sisällöntuottaja
Katri Oikarinen,  muusikko,  kuvataiteilija
Riitta Oikawa, kulttuurinvaihtaja
Aleksandra Oilinki, galleria-assistentti, opas
Cecilia Oinas, tutkija, pianisti, musiikinteorian opettaja
Kati Oinonen, teatteri-ilmaisun ohjaaja, sanataideohjaaja
Kirsi Oinonen, tanssinopettaja, pilatesohjaaja
Okko Oinonen, valokuvaaja, elokuvaaja
Olli-Matti Oinonen, teatteriohjaaja
Ville Oinonen, tanssitaiteilija
Tytti Oittinen, FL teatteriohjaaja, -kouluttaja, -johtaja
Riitta Oittinen, kirjoittaja
Lasse Oiva, muotoilija
Juhani Oivo, tapahtumatuottaja, DJ
Joonas Ojajärvi, muusikko
Hanna Ojala, teatteriohjaaja
Nora Ojala, Kauppatieteilijä, johdon työnohjaaja ja järjestöaktiivi
Pilvi Ojala, kuvataiteilija
Stella Ojala, valokuvaaja
Paula Ojala, ompelija, puvustaja
Pirjo Ojala,  elokuvaohjaaja
Konsta Ojala,  musiikintekijä
Eero Ojala,  näyttelijä
Noora Ojala,  kuvataiteilija
Jyri Ojaluoma, panimomestari
Minna Ojamies, toimittaja
Hanna Ojamo, ohjaaja, taidehallinnon maisteri
Aino Ojanen
Emma Ojanen, projektitutkija
Jolanda Ojanen, musiikkipedagogi
Maria Ojanen, kokoelmavastaava
Wilhelmiiina Ojanen, tanssitaiteilija
Aura Ojanen,  vaatetusalan opiskelija
Lauri Ojanen,  kirjastosihteeri
Sirja Ojaniemi, muusikko
Anne-Mari Ojanperä, kulttuurituottaja, nuorisonohjaaja
Marja-Helena Ojanperä, muusikko
Päivi Ojanperä, tiedottaja, säveltäjä
Riitta Ojanperä, taidehistorioitsija, kokoelmahallintajohtaja
Myy Ojanpää, äänisuunnittelija
Kirsi Ojansuu-Kaunisto, teologian ylioppilas KM
Taina Ojapalo, huollon koordinaattori, elämävalmentaja
Krista Ojutkangas, yliopistonlehtori
Jenny Ojutkangas, kuvataiteen opiskelija
Janica Oke, opiskelija
Angela Oker-Blom, konstnär, freelance journalist
Heta Okkonen, animaatio-ohjaaja
Hilla Okkonen, kulttuurikoordinaattori
Maria Okkonen, muotoilija
Helena Okkonen,  puuartesaani,  lavastaja
Enni Oksanen, arkkitehti
Fanni Oksanen, valokuvaaja
Jonna Oksanen, kuvataiteilija, keraamikko, muinaistekniikan artesani
Laura Oksanen, vaatesuunnittelija
Mari Oksanen, graafinen suunnittelija, taiteilija, käsityöläinen
Päivi Oksanen, opiskelija
Taisto Oksanen, näytteliijä
Annika Oksanen,  kulttuurituottaja,  promoottori
Maarit Oksanen-Biarowsky, muotoilija, taidekäsityöläinen, romutaiteilija
Henni Oksman, toiminnanjohtaja
Linnea Olamo, toiminnanjohtaja, Villa Karo
Tapio Olenius, kuvataideopettaja, kuvataiteilija
Kiia Olin, muotoilija
Mikael Olin, lector och hobbymusiker
Milla Olkkonen, toimittajaopiskelija
Jani-Petteri Olkkonen,  teatteriohjaaja,  esitystaiteilija
Antti Ollikainen, graafinen suunnittelija
Elina Ollikainen, kuvataideopettaja, kuvataiteilija
Hanna Ollikainen, näyttelijä
Milla Ollikainen, toimittaja ja kirjailija
Minna Ollikainen, muusikko
Tatu Ollikainen, DJ, Teatteriteknikko
Tiia Ollikainen, näyttelijä
Aino-Maria Ollikainen,  muusikko
Iiro Ollila, säveltäjä
Jussi Ollila, näyttelijä, musiikintekijä
Anni Ollila-Nordström, musiikkipedagogi
Kati Ollula, kulttuurituottaja, sosionomiopiskelija
Atte Olsonen, äänisuunnittelija
Ida Olsonen,  muusikko
Iris Olsson, ohjaaja, taiteellinen johtaja
Vilja Oltava, litteroija, esilukija
Raisa Omaheimo, taiteilija
Yoshi Omori, photographe, qi gong teacher
Alma Onali,  journalisti,  kulttuurisen tutkimusen opiskelija
Itha Kathleen O'Neill, kuraattori
Antti Onkila, äänisuunnittelija
Elina Onnela, tarpeiston valmistaja, graafikko
Birgit Onniselkä, galleristi
Johanna Onnismaa,  elokuvantekijä
Anu Ontronen, oopperalaulaja
Päivi Onttonen, viulupedagogi, muusikko
Akunna Onwen, taiteen ja kulttuurin kandidaatti
Irma Optimisti, performanssitaiteilija
Kia Orama,  valokuvaaja,  taidekasvattaja
Aapo Oranen, muusikko, näyttelijä
Saara Oranen, tiedottaja
Catta Oras, markkinointi-, viestintäsuunnittelija
Tytti Oras, lakimies
Anna Orasmaa, muusikko ja musiikkipedagogi
Sanni Orasmaa, yrittäjä, laulun lehtori
Birgitta Orava, kulttuurituottaja
Pauli Orava, venäjän ja saksan opiskelija
Sara Orava, taidemaalari
Jani Orbinski, äänisuunnittelija
Cécile Orblin, näyttelijä
Marika Orenius, kuvataiteilija
Michelle Orenius, taiteilija, kääntäjä, taidehistorian opiskelija
Melanie Orenius,  kuvataiteilija,  museotyöntekijä
Tanja Oreto, kääntäjä
Johanna Oris, verkkotuottaja
Janina Orlov, översättare, lärare
Benjamin Orlow, kuvataiteilija
Albert Orma, muusikko, maapallon kansalainen
Ingrid Orman, tuottaja
Kaarina Ormio, kuvataiteilija
Franka Oroza, arkkitehti, muusikko
Essi Orpana, kuvataiteilija
Mikko Orpana, koreografi
Olli-Pekka Orpo, valokuvaaja
Tiia Orpo, sisustusalan artesaani
Hanne Orrenmaa, musiikin lehtori, draamakasvattaja
Elina Ortamo, runoilija, puvustaja
Heikki Ortamo, elokuvantekijä
Favela Vera Ortiz, koreografi
Oscar Ortiz-Nieminen, tutkija, museo- ja kasvatusalan ammattilainen
Eva-Lisia Orupõld, videokuvaaja, valokuvaaja
Salla-Maria Orvasto, laulaja, näyttelijä, musiikkipedagogi
Marko Orvo, muusikko
Paula Osenius, valokuvaaja
Hannu Oskala, muusikko, äänisuunnittelija
Alina Ostrogradskaya, kuvataideopiskelija, muusikko
Sara Othman, förlagsredaktör
Elina Otsamo, puhe- ja draamataiteilija
Pentti Otsamo, sarjakuvantekijä, kuvittaja, graafinen suunnittelija
Robert Ottosson, graafinen suunnittelija, pila- & sarjakuvapiirtäjä, kuvittaja
Laura Oulanne, väitöskirjatutkija
Kalle Outila, muusikko
Anna Ovaska, kirjallisuudentutkija
Tazu Ovaska
Sonja Ovaskainen, valokuvaaja
Julian Owusu, läänintaiteilija
Anzy Paadar, tanssinopettaja, esiintyjä
Einari Paakkanen, elokuvaohjaaja
Sanna Paakkanen,  viestintäpäällikkö
Anne-Marie Paakkari, graafinen suunnittelija, ammatillinen opettaja
Antti Paakkari, tutkija
Helena Paakkinen, kuvataiteen lehtori, emerita
Kirsikka Paakkinen, kulttuurituottaja
Tiina Paakko, teatteri-ilmaisun ohjaaja, näyttelijä, työnohjaaja
Mikko Paakkola, taidemaalari
Elisa Paakkonen, tuottaja, dj
Antti Paalanen, muusikko
Risto Paalanen, dj, muusikko, ääniteknikko
Heidi Maria Paalanen,  lauluntekijä
Eero Paalanen,  muusikko,  säveltäjä
Aleksi Paalimäki, kulttuuritoimittaja
Sanna Maria Paananen, kuvataiteilija
Anette Paananen, maskeeraaja at, artesaani vaatetusala
Antti Paananen, uunimuurari
Fransien Paananen, musiikinopiskelija
Johanna Paananen, muusikko
Kari Paananen, toimittaja
Kati Paananen, muotoilija, luovan alan yrittäjä
Kristiina Paananen, kulttuurituottaja, sekatyöläinen
Mika Paananen, musiker
Mikko Paananen, näyttelijä
Teemu Paananen, luova yrittäjä
Ville Paappanen, muusikko, opettaja
Päivi Paappanen, kustannusjohtaja
Anni Paarma, musiikkipedagogi
Olli-Petteri Paasi, muusikko
Sara Paasikoski, näyttelijä
Aino-Maria Paasivirta, kulttuurituottaja
Outi Paasivirta,  musiikkiteatterin opiskelija
Oili Paaskoski, muusikko, musiikintutkija, kulttuurialan sekatyöläinen
Juuso Paaso, työtön
Aleksi Paasonen, muusikko
Ari-Pekka Paasonen, soitinrakentajamestari
Iida Paasonen, vaatesuunnittelija, muotoilija (AMK)
Riina Paasonen, kirjailija
Sarianne Paasonen, teatterinjohtaja
Tomi Paasonen, tanssitaiteilija
Matti Paatelma, muusikko
Rinna Paatso, näyttelijä
Anna Paavilainen, näyttelijä, ohjaaja
Antti Paavilainen, muusikko
Kai Paavilainen, näyttelijä
Lotta Paavilainen, sirkustaiteilija
Meeri Paavilainen, laulaja, muusikko
Rosaliina Paavilainen, kuvataideopiskelija
Tiina Paavilainen, lavastaja, sis. Arkkitehti
Manu Paavilainen, museotyöntekijä, kirjallisuuden opiskelija
Benjamin Paavilainen,  muusikko
Jani Paavola, graafinen suunnittelija, typografi
Susanna Paavola, sirkusopiskelija
Suvi Paavola,  erityisasiantuntija
Teemu Paavolainen, teatterintutkija
Sara Paavolainen,  näyttelijä
Karin Pacius, näyttelijä
Jani Packalen, oopperalaulaja
Markus R Packalén, lavastaja, pukusuunnittelija
Katarina Pada, kulttuurituottaja
Sanna Padua, tuottaja
Tim Page, säveltäjä
Aleksi Pahkala, tuottaja, muusikko
Minna Pahkin, valokuvaaja, yrittäjä
Waltteri Pahlama, muusikko
Robin Pahlman, muusikko
Julianna Paija, suunnittelun opiskelija
Pekka Paikkari
Dimitre Paile,  musiker
Hanna Pajala-Assefa, koreografi
Seija Pajaluoto, kuvataiteilija
Anna Pajari, opettaja
Tuomas Pajari, muusikko
Ilona Pajari, dosentti, tutkija, tietokirjailija
Laura Pajarinen,  käsityöläinen,  opettaja
Lena Paju
Tommi Paju, muusikko, musaopettaja
Viivi Paju,  kulttuurituottaja
Milka Pajukallio, musiikkikasvattaja
Alina Pajula, opiskelija
Iisa Pajula, laulaja-lauluntekijä
Sanni Pajula, esittävien taiteiden tuottaja
Anne Pajunen, näyttelijä, tanssija, tanssin ja teatterin tekijä
Julia Pajunen, teatterintutkija
Timo Pajunen-Noroila, kasvattaja, näyttelijä
Sonja Pajunoja,  näyttelijä,  laulaja
Niklas Pajusalo, muusikko, DJ
Emma Paju-Torvalds, ihminen
Laura Pakarinen, muotoilija
Mari Pakarinen, muusikko
Otso Pakarinen, graafikko, muusikko
Piia Pakarinen, musiikkipedagogi, muusikko
Tuulia Pakarinen, humanisti, opettaja, taiteenedistäjä
Alvi Pakarinen,  kuvaaja
Anna Pakarinen,  tuottaja
Pauliina Pakarinen,  tanssija
Salla Pakarinen-Räsänen,  tanssinopettaja
Hanna Pakkala, muusikko
Marjaana Pakkanen, laulunopettaja
Nina Pakkanen, kanttori
Eveliina Paksuniemi, tuottaja ja taiteilija
Janne Palander, erikoiskirjastovirkailija
Misa Palander, teatteriopettaja
Ndapewa Palander, amatöörikuvaaja, teatteritaiteen ystävä
Ritva Palander, kuvataiteilija
Lari Palander,  äänisuunnittelija
Jenna Paldanius, mediatuottaja
Pia Paldanius, kuvataiteilija
Mimosa Pale, performanssitaiteilija, kuvanveistäjä
Linda Palin, muusikko, musiikkipedagogi
Arto Paljakka, kääntäjä
Kari Paljakka, elokuvaohjaaja
Christian Palken, vaatetusalan kisälli
Mari Palkén, Creative/Art Director
Liivia Pallas, valokuvaaja
Matthew Pallasoja, muusikko, kauhukirjailija, siviiliammattina vartija
Outi Pallasoja, kulttuurituottaja
Sari Palm, yrittäjä, tatuoija, piirtäjä
Annika Palm, muusikko
Maikki Palm, tanssija
Oliver Palm, musiikinopiskelija
Eeva Palmén, tuottaja, musiikkitieteen opiskelija
Philip Palmén,  muotoilija
Ann-Charlotte Palmgren, tutkija
Lilja Palmgren, maisema-arkkitehti yo
Sari Palmgren, oreografi
Reidar Palmgren,  näyttelijä,  kirjailija
Julia Palmiola, tuottaja
Riina Palmqvist, kuvataiteilija
Minna Palmqvist, kläddesigner, konstnär
Ainu Palmu, valosuunnittelija
Irmeli Palmu, toimittaja
Kristian Palmu, valosuunnittelija
Matilda Palmu,  muotoilija
Tiina Palmu,  kuvataiteilija
Olli Palmunen, muusikko, musiikkituottaja
Yoriko Palo, Visual artist
Amanda Palo,  esitystaiteilija
Mari Palo,  oopperalaulaja
Kati Palokangas, tuottaja
Niko Palokangas, kuvataiteilija, opettaja
Niko Palokangas,  kulttuurialan freelancer
Jarmo Palola, kuvataideopettaja, kuvataiteilija
Tiina Palola,  kuvataiteilija
Kaisa Palomäki, informaatikko
Liisa Palomäki, kuva-artesaani, Huk
Miia Palomäki, muusikko, soitonopettaja
Olga Palomäki, kuva- ja äänitaiteilija
Noora Palomäki, kulttuurituottaja
Eetu Palomäki, äänitaiteilija, muusikko
Silja Palomäki,  kansanmuusikko,  pedagogi
Aapo Palonen, basisti
Nikolas Palonen, ajattelija, av-alan opiskelija
Ilkka Paloniemi, valosuunnittelija, taiteellinen johtaja, johtava konsultti
Milla Paloniemi, sarjakuvataiteilija, kuvittaja
Teemu Paloranta, kuvataiteilija
Laura Palosaari,  animaatioelokuvantekijä
Iia Palovaara, viestintäkoordinaattori
Tomi Palsa,  valokuvaaja
Maija Palsio, tanssin sekatyöläinen
Sarah Palu, muusikko, säveltäjä
Iiro Palva-aho, valokuvaaja, mediavelho
Kristiina Palvanen, koordinaattori, lasten ja nuorten tapahtumat
Eva Palviainen, yrittäjä
Jukka-Pekka Palviainen, kirjailija
Marja Palviainen, kulttuuripolitiikan maisteri, kulttuuritantta
Havu Palviainen, sirkusopiskelija
Trent Pancy, actor, writer, comedian
Jutta Pantsu, tarpeistonvalmistaja
Kimmo Panula, posetiivari
Tiina Panula, musiikkipedagogi, kansanmuusikko, musiikkitieteen yo
Petepee Panula,  lähäri
Terhi Panula,  näyttelijä
Micheaelangelo Panula-Ontto, teatteriohjaaja
Minerva Pappi, masteroija
Rosa Parada, musiikinopiskelija
Aino Paranko, muusikko
Tanja Parantainen, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Karoliina Parikainen, lasiartesaani, esiintyvä taiteilija
Matias Parikka, musiikin ylioppilas
Minna Parikka,  kenkäsuunnittelija
Pauliina Parjanen, taidekasvattaja, opiskelija
Essi Parkas, näyttämötaiteen opiskelija
Lasse Parkkila, muusikko/musiikkipedagogi
Johanna Parkkinen, teatteri-ilmaisun ohjaajaopiskelija
Leena Parkkinen, kirjailija
Sami Parkkinen, kirjailija
Seppo Parkkinen, dramaturgi, näytelmäkirjailija
Anna-Liisa Parkkinen,  tanssitaiteilija,  tanssipedagogi
Marika Parkkomäki, näyttelijä
Sampo Parkkonen, kuvanveistäjä
Sini Parkkonen, muusikko
Pia Parkkonen, valokuvaaja, kulttuurituottaja, toiminnanjohtaja
Peter Parkkonen, muusikko
Jukka-Pekka Parkkonen,  sarjakuvataiteilija,  graafisen suunnittelun opiskelija
Monica Parland, översättare
Catrine Paro, AV-översättare
Lauri-Matti Parppei, elokuvantekijä, muusikko
Susanna Parri, graafinen suunnittelija, yhteisötaiteilija
Hanna Parry, tuottaja
Anu Partanen, suomentaja
Hanna Partanen, käsikirjoittaja
HT Partanen, dokumentaristi
Ilona Partanen, kuvittaja, graafinen suunnittelija
Jarkko Partanen, koreografi
Kirsi Partanen, eläkkeellä oleva radiotoimittaja
Markka Partanen, tuottaja
Milja Partanen, muotoilija
Minna Partanen, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Reetta Partanen, kuvataiteilija ja taideohjaaja
Saara-Elina Partanen, tanssija, tanssipedagogi
Siiri Partanen, muusikko
Timo Partanen, kuvataiteilija
Tommi Partanen, radioammattailainen
Auli Partio,  kuvataiteilija
Heidi Partti, tutkija, musiikkikasvattaja
Mikko Parttimaa, kuvaaja
Timo Parvela, kirjailija
Crista Parviainen, valoteknikko
Hanna Parviainen, viulisti
Janne Parviainen, kuvataiteilija
Petteri Parviainen, muusikko, musiikintekijä
Saana Parviainen, muusikko
Teija Parviainen, soitonopettaja
Aleksi Parviainen,  muusikko
Sirpa Parviainen,  kirjailija
Sirpa Parviainen,  kirjailija-kokelas
Joonas Parviainen,  arkkitehtiopiskelija
Hannele Parviala, kuvataiteen tohtori
Anne-Mari Pasanen, taidemaalari
Anu Pasanen, vapaa kirjoittaja
Sanna Pasanen, musiikin opettaja
Jarmo Pasanen, toimittaja
Warsell Pasi, näyttämöpäällikkö
Anu Passoja, keraamikko
Saara Passoja,  muusikko,  opiskelija
Katariina Pasuri, tiedottaja
Matti Patana,  vahtimestari
Hanna Patana,  musiikkipedagogi,  muusikko
Isabel Pathirane, kuvataiteilija
Sara Pathirane, kuvataiteilija
Pauli Patinen, Ylioppilasteatteri
Marja Patrikainen, kuvanveistäjä
Sanna-Kaisa Patrikainen, näyttelijä
Nina Patrikka, äiti, lehtori, kuvataiteilija
Antti Patronen,  ääniteknikko,  tekninen tuottaja
Oona Paukkonen, animaatio-ohjaaja, graafinen suunnittelija
Terhi Paukku, filosofian kandidaatti
Tuomas Paukku, muusikko
Katri Paukkunen, laulaja
Petros Paukkunen, muusikko
Martin Paul, skådespelarstuderande
Cecilia Paul, skådespelare
Pasi Pauni, elokuvaaja
Meri Paunonen, järjestötyöntekijä
Ahti Paunu, muusikko
Paavo Paunu, kuvataiteilija
Petteri Pavas, valokuvaaja
Sergei Pavlov, valokuvaaja
Lukas Pearsall, valokuvaaja
Antti Pedrozo, kuvataiteilija
Janna Pehkonen, esitystaiteilija
Laura Pehkonen,  kuvataiteilija
Vesa Peipinen, toiminnanjohtaja
Elina Peippo, kuosisuunnittelija
Johanna Pekkala, graafinen suunnittelija
Lea Pekkala, muusikko
Anna Pekkala,  kuvataiteilia
Reetta Pekkanen, runoilija
Ville Pekkanen, kustannustoimittaja
Heta Pekkarinen, näyttelymestari
Lauri Pekkarinen, lyömäsoittaja
Jenni Pekkarinen, kulttuurituottaja
Mika Pekkola, kirjailija
Sanna Pekonen
Asaf Peled, tuottaja, yrittäjä
Anni Peljo, arkkitehti
Sini Pelkki,  kuvataiteilija
Tiina Pelkonen, kirjailija
Tiina Pelkonen, toimittaja, lauluntekijä
Kati Pelkonen, TaM visuaalinen kulttuuri, viestintäpäällikkö
Markus Pelli, muusikko
Oskari Pelli, muusikko
Sanna Pelliccioni, designer, kuvittaja
Piia Pellikainen, musiikkipedagogi
Anni Pellikka, esiintyvä taiteilija, pedagogi
Krista Pellikka, laulupedagogi, oopperalaulaja
Hannele Pellinen, elokuvateatteripäällikkö ja ohjelmatuottaja
Mikko Pellinen, muusikko
Tapio Pellinen, toimittaja
Teemu Pellonpää, videopelituottaja
Riikka Pelo, kirjailija
Jaakko Peltokangas, leikkaaja
Alma Peltola, kuvataidekasvatuksen opiskelija
Hermanni Peltola, muusikko
Katri-Maria Peltola, näyttelijä
Linda Peltola, italian kielen, kulttuurin opiskelija
Mia Peltola, graafinen suunnittelija
Piia Peltola, teatteriohjaaja
Saana Peltola, stand-up koomikko, radiodokumentaristi, näyttelijä
Sara Peltola, kulttuurituottaja (amk), ohjausalan asiantuntija
Sirkku Peltola, näytelmäkirjailija
Sulevi Peltola, näyttelijä
Susanne Peltola, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Suvi-Sini Peltola, näyttelijä
Tiina Peltola, näyttelijä
Maria Peltola, sirkusartisti
Petja Peltomaa, käsikirjoittaja.
petja peltomaa, käsikirjoittaja
Iina Peltomäki, musiikkipedagogi, muusikko
Olli-Pekka Peltomäki, kuvataidekasvattaja
Antti J. Peltonen, creative, toimittaja
Anna-Mari Peltonen, musiikkipedagogi, muusikko
Anna-Mari Peltonen, musiikkipedagogi/muusikko
Iida-Sofia Peltonen, graafisen suunnittelun opiskelija
Iiro Peltonen, leikkaaja
Ilja Peltonen, näyttelijä
Jaakko Peltonen, muusikko, äänilevytuottaja, soitinkorjaaja
Johanna Peltonen, esiintyvä taiteilija
Maru Peltonen, lasten- ja nuortenkirjastonhoitaja
Niko Peltonen, vapaa kirjoittaja
Sampsa Peltonen, suomentaja
Tiina Peltonen, näyttelijä
Tuukka Peltonen, kuvataiteilija
Ulla-Maija Peltonen, dosentti, tietokirjailija
Mikko Matias Peltoniemi
Heidi Peltoniemi, muusikko, musiikkipedagogi
Arttu Peltoniemi, tanssija
Tanja Peltonummi, kirjallisuudenopiskelija
Mikko Pelttari, tiedetoimittaja
Sari Pelttari-Heikka, toimittaja
Kaisa Peni, laulaja, tuottaja
Pekka Peni, vapaa toimittaja, DJ
Heli Peni, kuvataideopettaja
Pasi Peni, äänisuunnittelija, äänittäjä
Nelli Penna, kuvataiteilija
Karin Pennanen
Tiia Pennanen, muusikko
Erno Pennanen, kuvataideopiskelija
Leea Pennanen-Salli, poliittinen avustaja, dokumenttiohjaaja
Edo Pennings, pelimanni
Monika Pensar, opiskelija, kehorukouskehittäjä
Jere Pensikkala, hallintopäällikkö
Ilkka Pensola, tuottaja, yrittäjä, tj
Anu Pensola, kuvataiteilija
Jani Pensola, artenomi
Minna Pensola, viulisti
Matti Pentikäinen, strategi, muusikko
Niko Pentikäinen,  muusikko,  musiikkipedagogi,  tanssija
Katriina Penttilä, HuK digitaalinen kulttuuri, kulttuurituotanto, tuottaja
Kerttu Penttilä, valokuvaaja, tuottaja
Olli Penttilä, muusikko
Salla Penttilä, valokuvaaja
Liisa Penttilä-Asikainen,  tuottaja
Heli Penttinen, graafinen suunnittelija
Miina Penttinen, teatteriopiskelija
Pipsa Penttinen, maisema-arkkitehti
Tiina Penttinen, kuvamiksaaja, kuvaussihteeri
Tuuli Penttinen-Lampisuo, TaM, tuottaja, tuotantoneuvoja
Laura Pentzin,  tanssija,  tanssinopettaja-koreografi,  kuvataiteilija
Sointu Pere, kulttuurituottajaopiskelija
Rodrigo Pereda, muusikko, dj
Anna Perez, ateljee ompelija
Martina Miño Pérez, kuvataiteilija
Ignacio Pérez, kuvataiteilija
Inna Perheentupa, tutkija
Sofia Perhomaa, laulaja-lauluntekijä, sarjakuvataiteilija
Sofi Perikangas,  muotoilija
Jaakko Perilä, taiteilija
Tiina Perkiö, muusikko, musiikkipedagogi
Marjo Pernu, kuvataideopettaja TaM
Marie Perret, kasvatustieteen opiskelija, lipunmyyjä
Thomas Perret, tukihenkilö
Karoliina Pertamo, kuvittaja
Sari Perttu, tanssitaiteilija, luokanopettaja
Iida Perttula, graafinen suunnittelija
Heli Perttula, äidinkielen, kirjallisuuden, ilmaisutaidon opettaja
Jesse Christian Perttula,  muotoilija,  valo- ja videosuunnittelija
Markus Perttula,  muusikko,  englannin_opettaja
Erika Perttuli-Borobio, kuvataideopettaja
Johanna Perttunen, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Juha Perä, muotoilija, muusikko
Rosa-Maria Perä, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Maria Peräinen, laulunopettaja, musiikkipedagogi
Hanna Peräkylä, tekstiilitaiteilija
Fanni Perälä, graafinen suunnittelu
Juha Perälä, muusikko
Maija Perälä, muusikko, musiikkipedagogi
Ninnu Perälä,  toimittaja
Susanna Perämaa, markkinointipäällikkö
Jouni Perämaa, yrittäjä
Antto Pesonen, muusikko
Emmi Pesonen, näyttelijä, ohjaaja
Esa Pesonen, näyttelijä, eläkkeellä
jaakko pesonen, mediataiteilija, arkkitehti
Jaakko Pesonen, mediataiteilija
Pekko Pesonen, käsikirjoittaja
Raimo Pesonen, kirjailija
Susanna Pesonen, opiskelija
Suvi Pesonen, erikoiskirjastovirkailija
Martta Pesonen, teatteri-ilmaisun ohjaajaopiskelija
Pia Pesonen, kirjailija, elokuvatyöntekijä
Pauliina Pesonen, kuvataiteilija
Jaana Pesonen,  näyttelijä
Pate Pesonius, valokuvaaja
Eetu Pesu, muusikko
Ilona Pesu, toimittaja, suomen kielen ja kirjallisuuden opettajaopiskelija
Minttu Pesu, laulun opettaja
Valtteri Pesä,  lastentarhanopettaja
Sakari Petjakko, tuottaja
Tarja Petrell, graafinen suunnittelija, kuvittaja, sosionomiopiskelija
Lotta Petronella, elokuvantekijä
Clara Petrozzi, muusikko
Anna Petsorowo, vertaistukiohjaaja
Niko Pettersen, muusikko, tuottaja
Akse Petterson, ohjaaja
Juhana Pettersson, kirjailija, pelisuunnittelija
Liili Pettersson, näyttelijä
Liisi Pettersson, laulaja, laulupedagogi, puhetekniikan kouluttaja
Maria Pettersson, toimittaja, kolumnisti
Timo Pettersson, eläkeläinen
Sofia Pettersson-Fernholm, muusikko
Saara Pettinen, FM, kulttuurituottaja
Mikko Pettinen,  muusikko
Johanna Pétursdóttir, kuvataidekasvattaja ja kuvataiteilija
Laura Petäjä, muusikko
Tomi Peuhkurinen, elokuvatyöntekijä, kirjailija
Sanna Peurakoski, valokuvaaja
Severi pfeiffenberger, MuK, musiikkikasvattaja
Hannu Pham, sirkusopiskelija
Jessica Piasecki, tanssinopiskelija
Eva Picallo, taiteilija
Maria Pick, kulttuuriyhdistysaktiivi
Jouni Piekkari, korkeakouluopettaja, taidepedagogi
Mikko Piela, dokumenttielokuvaohjaaja
Leea Pienimäki, tekstiilitaiteilija
Outi Pieski, kuvataiteilija
Eve Pietarinen, muusikko
Johan Pietarinen, DJ/Tapahtumatuottaja/Baarimikko
Kati Pietarinen, toimittaja
Laura Pietarinen, vaatetusompelija
Mari Pietarinen, art director
Ritva Pietarinen
Sergei Pietilä, kuvataiteilija
Vilma Pietilä, kulttuurituottaja
Laura Pietiläinen, koreografi
Riikka Pietiläinen, kuvataiteilija
Katriina Pietilä-Juntura, FM, museonjohtaja
Pietu Pietiäinen, valosuunnittelija
Matti Pietola, toimitussihteeri
Rose Pietola, tuottaja
Emma Pihkala, laulaja-lauluntekijä, muusikko
Leena Pihkala, viestijä ja maisteriopiskelija
Hanna Pihko,  tanssija,  käsikirjoittaja
Jepa Pihlainen, vapaa kirjoittaja, toimittaja, luennoija
Joel Pihlaja, kuvataiteilija
Kiti Pihlaja, toimittaja
Marja Pihlaja,  elokuvantiekijä,  tuottaja
Mari Pihlajakoski, taidemaalari, kuvataiteilija
Johanna Pihlajamaa, kuvataiteilija
Maija Pihlajaoja, näyttelijä, muusikko
Katarina Pihlflyckt,  redaktör
Tamara Piilola,  kuvataiteilija
Marjukka Piiparinen, kulttuurituottaja
Katri Piiparinen, luokanopettaja, kulttuurinharrastaja
Aksu Piippo, kriitikko, taiteen sekatyömies
Laura Piippo, kirjallisuuden tutkija
P.J. Piippo, käsikirjoittaja
Hanna Piippo,  floristi ja kukkataiteilija
Hanna Piipponen, kuvataiteilija, suutari
Timo Piipponen, arkistovirkailija
Jouko Piipponen,  kameraassistentti
J-P Piirainen, muusikko, säveltäjä, tuottaja
Riitta Piirainen, muusikko, musiikkipedagogi
Risto Piirainen, musiikinopiskelija, sosionomi (AMK)
Heidi Piiroinen, valokuvaaja
Kiira Piiroinen, arkkitehti yo
Henna Piirto, dramaturgi
Kerttu Piirto, toiminnanjohtaja
Satu Piispa-Hakala, kirjailija, kirjallisuusterapiaohjaaja
Elisa Piispanen, näyttelijä
Otto Piispanen, muusikko, kulttuurituottaja
Laura Piispanen, musiikkikasvattaja
Henri Piispanen,  muusikko,  ääninäyttelijä
Maija Piitulainen, lausuntataiteilija
Jukka Piitulainen,  runoilija
Laura Pikarla,  kuvataiteilija
Heli Pikkarainen, kulttuurituottaja
Juuso Pikkarainen,  opiskelija,  nautiskelija
Matti Pikkujämsä, graafinen suunnittelija
Matti Pikkujämsä, kuvittaja
Annina Pikkumäki, tapahtumavastaava
Arja Pikkupeura, suomentaja
Ruth Pilhjerta, musiikinopettaja
Ida Pimenoff, valokuvataiteilija
Ana Pimentel, kuvataitelija Porton yliopisto Belas Artes
Terhi Pinomäki-Lenick,  tanssinopettaja
Manoel Pinto, näyttelijä
Kati Pipinen, kirjavinkkari, harrastajateatteriohjaaja, kulttuuriohjaaja
Taina Pipinen, graafinen suunnittelija
Anna-Kaisa Pippuri, muusikko
Fabu Pires, mixed media artist & illustrator, Helsinki, FI - São Paulo
Eerika Pirhonen, musiikkikasvatuksen opiskelija
Hessu Pirhonen, soittaja, kirjoittaja, näyttelijä
Nina Pirhonen, lastenkirjailija, muotoilija
Saara Pirhonen,  kuvataiteilija
Katri Piri, kuvataiteilija
Elisa Pirinen, kuvataiteilija
Jyri Pirinen,  äänisuunnittelija,  muusikko
Anna Pirkkalainen, tuottaja
Jaana Pirkkalainen, FT, sekatyöntekijä
Kaisla Pirkkalainen, teatterinjohtaja
Anna Pirkola, suunnittelija
Sanna-Mari Pirkola, lavastaja
Onni Pirkola, teatteriopiskelija
Ossi Pirkonen,  kuvittaja
Jaana Pirskanen, drag-artisti
Pilvari Pirtola, taiteilija
Sampsa Pirtola, tuottaja, taiteen moniottelija
Maria Pirttikangas, laulunopettaja, vararehtori
Kati Pirttimaa, urkuri, kuoronjohtaja
Tino Pirttioja, agentti, promoottori
Aino Pisilä, galleria-assistentti
Aino Pitkäjärvi, opiskelija, elokuvaleikkaus
Pekka Pitkäkoski, muusikko
Matti Pitkälä, tietoasiantuntija
Sami Pitkämö, muusikko
Diana Pitkänen, muotoilun opiskelija
Essi Pitkänen, kuvataiteen opiskelija
Henrica Pitkänen, mediasisällön suunnittelun opiskelija
Jaakkko Pitkänen, lehtori, muusikko
Jani Pitkänen, muusikko, visuaalitaiteilija
Joonatan Pitkänen, koomikko
Jori Pitkänen, teatteri- ja koulutusalan yrittäjä
Jukka Pitkänen, näyttelijä
Kirsi Pitkänen, kuvataiteilija, taidekoordinaattori
Kukka Pitkänen, kuvataitelija
Lotta-Maria Pitkänen, muusikko, viulunsoitonopettaja
Peikko Pitkänen, suomentaja
Tuuli Pitkänen, vanhempi tutkija
Veera Pitkänen, kulttuuriantropologi
Veera Pitkänen, kuvataiteilija ja kuvittaja
Eero Pitkänen, graafinen suunnittelija
Johanna Pitkänen, muusikko
Tarja Pitkänen-Walter, kuvataiteiliija, professori
Mikko Pitkäniemi, satusamoilija
Alli Pitkäpaasi, työtön, opiskelija
Hannaliisa Pitkäpaasi, muusikko
Juhani Pitkäpaasi, muusikko
Angela Pohja, muusikko
Pirkko Pohjakallio, prof emerita
Roosa Pohjalainen, kustannustoimittaja
Maiju Pohjanheimo, valokuvaaja
Petriikka Pohjanheimo, näyttelijä
Emilia Pohjanpalo, arkkitehti yo
Anja Pohjanvirta-Hietanen, psykologi, eläkkeellä, aktiivinen kulttuurista nauttija
Angela Pohjola, muusikko
Anna Pohjola, musiikkipedagogi, musiikkitieteen opiskelija
Inkeri Pohjola, tanssija, musiikintekijä, esitystaiteilija
inkeri pohjola, tanssija, biisintekijä
Mike Pohjola, kirjailija, käsikirjoittaja
mike pohjola, runoilija, kirjailija
Verneri Pohjola, Muusikko
Elina Pohjola, elokuvatuottaja
Pekka Pohjola, arkkitehti
Nicklas Pohjola, näyttelijä
Riikka Pohjola,  kirjastonhoitaja
Ilmari Pohjola,  muusikko
Jaakko Pohjolainen, valokuvaaja
Susanna Pohjolainen
Pihla Pohjolainen,  näyttelijä
Elina Pohjonen, freelancetanssija, luokanopettaja
Inka Pohjonen, kulttuurituottaja
Inka Pohjonen, muusikko
kimmo pohjonen, muusikko, säveltäjä
Laura Pohjonen, kuvataiteilija
Saana Pohjonen, taiteilija
Ville Pohjonen, yrittäjä, video production
Camilla Pohtokari, tuottaja, eläkeläinen
Kira-Emmi Pohtokari, näyttelijä
Iida-Alina Poijärvi, muusikko
Petri Poikolainen, näyttelijä
Miina Poikolainen, toimittaja
Minna Poikonen, kuvataiteilija
Maija Pokela, muusikko
Valtteri Pokela, puuhamies
Laura Pokela,  muotoilija
Niklas Pokki, muusikko
Roope Pokki, kulttuurituotannon opiskelija
Eija-Liisa Pokki,  ohjaaja,  juontaja,  musiikintekijä
Nova Pokkinen, valokuvaaja, kuvataidekasvatuksen opiskelija
Lottaliina Pokkinen, OTL, sopimus- ja tekijänoikeusasiantuntija, tietokirjailija
Eija Tuulikki Pokkinen, kääntäjä
Anna Polkutie, kuvittaja, graafinen suunnittelija
Dimitar Popov,  muusikko,  kitaransoitto-ope,  trubaduuri
Outi Popp, näytelmäkirjailija, tietokirjailija
Olga Poppius,  valokuvaaja
Akseli Porkkala,  muusikko
Elexa Poropudas, taiteilija
Pinja Poropudas, tanssija
Meri-Tuuli Porras, muotoilija
Petrus Portaankorva, sotilasmuusikko
Piritta Porthan, vapaa kirjoittaja
Jyrki Portin, valokuvataiteilija
Maija Poskiparta, tarpeistonvalmistaja
Iiri Poteri, valokuvaaja, kuvataideopiskelija
Päivi Pousar, viulunsoitonopettaja, pääsihteeri
Tarmo Poussu, elokuvakriitikko
Antti Pouta, muusikko
Jyrki Poutanen, luova johtaja
Kare Poutanen, tanssija, muusikko, mielenterveyskuntoutuja
Tiina Poutanen, kuvataiteilija, runoilija
Petra Poutanen-Hurme, muusikko, musiikkipedagogi
Viivi Poutiainen, taidehistorioitsija
Linda Praulina, graafinen suunnittelija
Matti Prepula, salainen agentti
James Prevett, taiteilija
Ella Prokkola, maisema-arkkitehtiylioppilas
Annika Pråhl,  kulturombudsman
Paula präktig,  muusikko
Tuomo Prättälä, muusikko.
Pekka Psesonen,  tekniikan esimies
Laonikos Psimikakis-Chalkokondylis,  muusikko,  tuottaja
Tero Puha, kuvataiteilija
Aapo-Matti Puhakka, muusikko, musiikintekijä ja näyttelijä
Anna Puhakka, kuvataiteilija
Katja Puhakka, valmistavan luokan opettaja
Vesa Puhakka, kuvataiteilija, arkistokoordinaattori
Jussi Puhakka,  näyttelijä
Jaana Puhakka,  elokuvatyöläinen
Emma Puikkonen, kirjailija
Arja Puikkonen, kirjailija
Leena Pukki, kuvataiteilija
Anna Pukkila, näyttelijä
Ilona Pukkila,  näyttelijä
Kaisa Pulakka, toimittaja
Lauri Pulakka, laulunopettaja, muusikko
Maria Pulakka, muusikko
Meeri Pulakka, laulaja
Anna Pulakka, muusikko
Irina Pulkka, näyttelijä.
Ulla Pulkka, kirjoittaja
Sarina Pulkka,  taidekasvattaja
Joonas Pulkkanen, elokuvaaja
Marjaana Pulkkanen, muotoilija
Tomi Pulkki,  moguli
Anu Aamu Aurora Pulkkinen, laulaja, muusikko, runoilija
Aliisa Pulkkinen, näyttelijä
Anssi Pulkkinen
Hanna Pulkkinen, maalaamomestari
Katri-Liisa Pulkkinen, arkkitehti, tutkija
Lauri Pulkkinen, kuvataiteilija, muusikko, pedagogi
Markus Pulkkinen, musiikkialan freelancer
Mirva Pulkkinen, tuottaja
Saska Pulkkinen, näyttelijä
Satu Pulkkinen, musiikkipedagogiopiskelija
Veera Pulkkinen, muusikko
Mikael Pulkkinen, soiton opettaja, muusikko, yrittäjä
J.P. Pulkkinen, toimittaja, kirjailija
Henri Pulkkinen,  muusikko
Kalle Pulkkinen,  opiskelija
Erla Pulli, musiikin sekatyöläinen, musiikin opiskelija
Jimmy Pulli, kuvataiteilija, läänintaiteilija
Sari Pullinen, kulttuuritoimittaja, kirjailijaSatu Valle, varhaisiän musiikinopettaja
Panu Pulma
Pate Punis, äänilevyjensoittaja
Pekka Punkari, valokuvaaja, tietokirjailija, kouluttaja
Maria Punkinen, kuva-artesaani, muotoiluopiskelija
Samuli Punkka,  näyttelijä
Pauliina Punkki, ohjaaja, leikkaaja
Seija Punnonen, projektipäällikkö
Riina Puntanen, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja, teatteriopiskelija
Olli Punto, kuvataide
Milla Puolakanaho, näyttelijä
Olli Puolakka,  muusikko
Minna Puolanto, näyttelijä
Maija Puoskari, muotoilija
Paula Puoskari, kuvataiteilija
Emma Puputti, kuvataidekasvatuksen opiskelija
Aleksi Puranen, käsikirjoittaja
Katri Puranen, äänisuunnittelija
Tiina Puranen, teatteri-ilmaisun ohjaaja, nukketeatteritaiteilija
Elina Puranen, kuvataidekriitikko
Silja Puranen, kuvataiteilija
Aino Purhonen, tanssija
Sanni Purhonen, runoilija, kriitikko
Pihta Purhonen, kuvataidekasvattaja
Elli Purkunen, tanssija
Harri Puro, kuvataideopiskelija
Marjo Puro, tanssinopettaja
Pontus Purokuru, toimittaja, kirjailija
Aletta Purola, muotoilija
Terhi Puronaho, muusikko, pedagogi
Enne Purovaara, muusikko
Johannes Purovaara, tanssitaiteilija
Pietari Purovaara, valokuvaaja
Ahti Pursiainen, suunnittelija, apulaislavastaja
Artti Pursiainen, muusikko
Tiina Pusa, taidekasvatuksen yliopistonlehtori
Maura Pusa, lavastaja
Joakim Pusenius, kuvataiteilija
Danila Pushin, muusikko
Anni Pusila, itseoppinut kuvataiteilija
Päivi Pussila, kuvataiteilija
Aino Putaala, elokuva-, tv-käsikirjoittaja
Ykä Putkinen, kitaransoittaja
Maiju Putkonen, arkistotutkija
Katja Putkonen,  tanssipedagogi
Eeva Putro, näyttelijä
Samuli Putro, muusikko
Vilma Putro, ihminen
Tomi Putto,  palvelumuotoilija
Irma Puttonen, toiminnanjohtaja, valokuvakeskus
Jussi Puukka, musiikkikasvatuksen opiskelija
Pirjo Puukko, teatterikriitikko, viestinnän lehtori
Mimosa Puumalainen, muotoilija, ekspressiivinen taideterapeutti
Tiina Puumalainen, ohjaaja
Heidi Puumalainen, taiteilija, muotoilija
Riikka Puumalainen,  tanssitaiteilija
Sari Puumalainen,  näyttelijä
Aija Puurtinen, muusikko
Sirja Puurtinen, musiikintekijä, muusikko, musiikkipedagogi
Heidi Puurula, laulaja-lauluntekijä FM
Heini Puurunen, kulttuurituottaja
Riina Puurunen, toimittaja
Jore Puusa, työtön lehtikuvaaja
Maria Puusaari, viulisti
Pia Puustelli, viestintäsuunnittelija, kulttuurituottaja
Janne Puustinen, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Karkki Puustinen, muusikko-opiskelija
Markus Pyhältö, yrittäjä
Annukka Pykäläinen, lavastaja
Eeva-Maria Pykäläinen, muusikko
Kaisa Pylkkänen, käsikirjoittaja, ohjaaja
Milla-Mari Pylkkänen, taideopiskelija
Sarianna Pylkkänen, muusikko
Miika Pylkkänen,  muusikko
Jari Pylväinen,  näyttelijä,  laulaja
Laura Pylvänäinen, toimittaja
Ville Pynssi, muusikko
Veli-Matti Pynttäri, kirjallisuudentutkija
Kari Pyrhönen, journalisti, lauluntekijä
Klaara Pyrhönen, muusikko
Sirpa Pyrhönen, kulttuurituottaja, yhteisöpedagogi
Iiris Pyrhönen-Koivula, muusikko
Venla Pystynen, toimittaja
Outi Pyy, ompelija ja bloggaaja
Tarja Pyyaho, FM yleinen kirjallisuustiede
Aki Pyykkö, informaatikko
Henri Pyykkö, muusikko
Marja Pyykkö, elokuvaohjaaja
Sirpa Pyykkö, taideohjaaja
Sofia Pyykkö, taiteilija
Tarja Pyykkö, pastori
Saara Pyykkö, maisema-arkkitehti, tohtorikoulutettava
Kaisa Pyykkö, toimittaja, tuleva äidinkielenopettaja
Heikki Pyykkönen, muusikko
Lotta Pyykkönen, kuvataiteilija
Sanna Pyykö, graafinen suunnittelija
Pietari Pyykönen, muusikko, tuottaja, creative director
Elina Pyykönen, muusikko
Anna Pyyluoma, muotoilija
Päivi Pyymäki, musiikkipedagogi, eläk.
Ari Pyörälä, korutaiteilija, hopeaseppä
Maria Påhls, dansare
Jappe Päivinen, ohjaaja
Maarina Päivinen, kirjailija
Aki Päivärinne, äänisuunnittelija
Meri Päivärinne, kääntäjä, tutkija
Petra Päivärinne, taidekasvattaja, teatteriopettaja.
Elina Päkkilä,  muusikko
Katja Pällijeff, elokuvaleikkaaja
Harri Pälviranta, valokuvataiteilija
Antti-Kristian Pärnänen, valokuvaaja
Maria Pärssinen, kuvataiteilija
Nadja Pärssinen, tanssija, opettaja, ohjaaja
Päivi Pätsi, taidekasvattaja
Hannu Olavi Pätynen, trumpetisti
Tarja Pääjoki, tutkimuskoordinaattori
Anna-Elena Pääkkölä, tutkija, muusikko
Antti L.J. Pääkkönen, näyttelijä ja muusikko
Jere Pääkkönen, arkkitehti yo
Mari Pääkkönen, tuottaja
Markku Pääkkönen, kuvataiteilija
Pilvi Pääkkönen, kirjailija
Reetamaria Pääkkönen, opiskelija
Saara Pääkkönen, kustannustoimittaja, suomentaja
Waltteri Pääkkönen, muusikko
Maija Pääkkönen, Maijamariin, käsityöläinen
Maria Pääkkönen,  kuvataiteilija
Juha Päätalo, arkkitehti
Jori Pölkki, ohjaaja, kouluttaja
Miika Pölkki, Itä-Aasian tutkija, ja tietokirjailija
Pekka Pölkki, muotoilija
Rhea Pölkki,  lavastemaalari,  apulaislavastaja,  rekvisitööri
Minna Pöllänen, muusikko
Johan Samuli Pöllänen, sisustusarkkitehti ja huonekalusuunnittelija
Juulia Pölönen, muusikko
Markko Pölönen,  käyttöpäällikkö
Saila Pönkä, tanssitaiteen ja käytännöllisen filosofian opiskelija
Antti Pönni, lehtori
Piia Pöntinen, taidekasvattaja
Laura Pörsti, toimittaja
Miikka Pörsti,  kirjailija
Päivi Pöyhölä, skenografi
Jussu Pöyhönen, muusikko
Merja Pöyhönen, nukketeatteritaiteilija
Sari Pöyhönen, professori, tutkija
Tuula Pöyhönen, muotoilija
Valtteri_Laurel Pöyhönen,  säveltäjä,  muusikko
Esa Pöyliö, pelimanni
Elias Pöyliö,  muusikko
Aleksi Pöyry, kustannustoimittaja
Sami Pöyry, kääntäjä ja elokuvantekijä
Oskar Pöysti,  näyttelijä
Juha Pöysä,  muusikko
Inkeri Pöytsiä, artesaani, ohjaaja, yhteisöpedagogiopiskelija
 Qumma, kuvien tekijä
Tarja-Liisa Qvintus, teatterityön pedagogi, teatteriohjaaja
Jaakko Raami, muotoilija
Senja Raappana, sosionomi, lastentarhaopettaja
Marjan Raar, dancer, choreographer
Anne Raasakka, taideopettaja
Minna Raassina, Johtava kanttori
Anni Raasu, media-assistentti, leikkaaja
Iko Raatikainen, muusikko
Jyrki Raatikainen, muusikko
Panu Raatikainen, filosofian dosentti
Samu Raatikainen, kuvataiteilija
Silka Raatikainen, kustannustoimittaja
Tarmo Raatikainen, luokanopettaja, laulaja lauluntekijä
Outi Raatikainen,  kulttuurialan yrittäjä
Anu Raatikainen,  kuvataiteilija
Henna Raatikainen,  kirjoittaja,  viestinnän suunnittelija
Harriet Rabe, performance artist, writer
Antti Raekallio, muusikko
Johanna Raekallio, kuva- ja yhteisötaiteilija
Raisa Raekallio, kuvataiteilija
Salli Raeste, muotoilija, toimittaja
Marjo Raesto, tuottaja
Tiina Raevaara, kirjailija
Heru Raha, aerodynamicist, physical dance theater enthusiast, lecturer
Sepideh Rahaa,  kuvataiteilija
Riikka-Tiina Rahikainen, musiikkipedagogi
Katri Rahikkala, kulttuurituottaja
Janne Rahkila,  taiteilija
Mia Rahko, kuvataideopettaja
Oula Rahkonen, maisema-arkkitehti
Jenni Rahkonen,  taiteilija
Päivi Rahmel, esittävän taiteen lehtori, tutkintovastaava
Johannes Raikas, muusikko
Eeva Raike, arkeologi, maisemantutkimuksen yliopisto-opettaja
Hollo Raikkolainen
Anu Raines, kitaransoiton opettaja ja säveltäjä
Elina Rainio, draamakouluttaja
Hanna Rainio, kultaseppä
Minna Rainio, kuvataiteilija, tutkija
Päivi Rainio, museoamanuenssi
Harriina Rainä,  kuvataiteilija
Aurora Raiskinen, pukusuunnittelija, yrittäjä
Joel Raiskio, muusikko
Ulla Raiskio, muusikko
Mikko Raita, äänittäjä-miksaaja
Aatu Raitala, stand up -koomikko
Kristiina Raitala, tuottaja
Raili Raitala
Henna Raitala,  graafinen suunnittelu
Maia Raitanen, kuvituksen sekatyöläinen
Maia Raitanen, kuvituksen sekatyöläinen, tietokirjailija
Tiina Raitanen, kuvataiteilija
Ulla Raitio, näyttelijä
Elina Raitis, tuottaja
Minna Raitmaa, taidehistorioitsija, yleisötyöpäällikkö
Linda Raitosalo, maalaustaiteen konservaattori
Inkeri Raittila, näyttelijä teatteri-ilmaisunohjaaja
Kaisa Raittila, toimittaja, kirjailija
Kerttu Raittila, museokoordinaatori
Sofia Raittinen, opiskelija Teak, tanssija
Emma Raivio, vaatetusalan artesaani, valokuvaaja
Markus Raivio,  musiikkiterapeutti
Tiina Rajakallio, korutaiteilija
Eeva Rajakangas, muusikko, näyttelijä
Hanna Rajakangas, muusikko
Tarja Rajakangas, taidekirjansitoja
Vesa Rajala, dokumentaristi
Riitta Rajalin, koordinointipäällikkö
Essi Rajamäki, graafinen suunnittelija
Johanna Rajamäki, Head of International Sales
Lauri Rajamäki, kuvataiteilija, äänituottaja
Valtteri Rajamäki, äänittäjä
Onni Rajaniemi, siviilipalvelusmies, freelancemuusikko
Niina Rajaniemi,  koreografi,  tanssija,  tanssinopettaja
Petteri Rajanti, äänisuunnittelija, soittaja
Taina Rajanti, yliopiston lehtori
Tuula Rajavaara,  ohjaaja,  käsikirjoittaja
Jerker Ramberg, kuvataiteilija
Tosca Ramberg, steinerkoulun luokanopettaja ja taiteen yo
Kaisa El Ramly, ohjaaja, näyttelijä
Jean Ramsay, kriitikko, kirjailija, kääntäjä
Alexandra Ramsay, historiker, lärare
Johnny Ramstedt, kreatör
Mirja Ramstedt-Salonen, intendentti
Kake Randalf, taiteilija
Anne Randén, kuvataiteilija, graafinen suunnittelija
Aarno Rankka, kuvanveistäjä
Reetta-Stiina Rannanmäki, musiikkikasvatuksen opiskelija
Nina Ranne, kirjailija
Vesa-Pekka Rannikko, kuvataiteilija
Lilli Rannikko, tanssija, opettaja
Aku Rannila, musiikintekijä
Eero Rannio,  näyttelijä
Aija-Leena Ranta, muusikko
Heikki Ranta, näyttelijä
Paula Ranta, tuottaja
Satu Ranta, kanttori, muusikko
Vesa Ranta, valokuvaaja
Ville Ranta, sarjakuvataiteilija, pilapiirtäjä
Timo Ranta, toimittaja, muusikko
Eetu Ranta, sirkusalan opiskelija
Katja Ranta,  graafinen suunnittelija
Sirkku Ranta,  kultaseppä
Juhis Ranta,  opiskelija,  toimittaja
Joonas Ranta,  elokuvatyöntekijä
Tapio Ranta-aho, valokuvaaja
Inka Rantakallio, tutkija, radiotoimittaja
Kaija Rantakari, runoilija
Susanna Rantakylä, muusikko ja musiikin ylioppilas
Hannu Rantala, rehtori
Liisa Rantala, muusikko
Maarit Rantala, maalaustaiteen opiskelija
Maikki Rantala, katutaiteilija, yhteisötaiteilija
Olli Rantala, suunnittelupäällikkö
Sallamari Rantala, kuvataiteilija
Päivi Rantala, kirjoittaja, tutkija, amatöörimuusikko
liisa rantalaiho, professori emerita
Olga Rantalaiho, teatteri-ilmaisun ohjaaja -opiskelija
Sinikka Rantalankila, vapaa-aikajohtaja
Vesa Rantama, päätoimittaja
Melina Alexina Rantanen, arkkitehti ja kuvataiteilija
Anna Rantanen, kustannuspäällikkö
Anna Rantanen, muusikko, musiikkiteatteriopiskelija
Anne Rantanen, liberisti
Arja Rantanen, kirjastovirkailija, punk-laulaja
Camilla Rantanen, dramaturgiopiskelija, tanssinohjaaja
Juho Rantanen, Graafinen suunnittelija, Teknikko, Muusikko
Matti Rantanen, harmonikkataiteilija, taideyliopiston professori
Miissa Rantanen, sarjakuvapiirtäjä
Mikko Rantanen, kuvataiteilija
Sara Rantanen, kuvataideopiskelija
Senni Rantanen, muusikko
Timo Rantanen, muusikko, soitinkorjaaja
Tuomas Rantanen, Voima-lehden kustantaja, kulttuuritoimittaja
Tytti Rantanen, ohjelmakoordinaattori
Tero Rantanen, muusikko
Suvi Rantanen, näyttelijä
Jarkko Rantanen,  muusikko,  musiikkipedagogi
Tiina Rantanen,  muusikko
Paavo Rantanen,  muusikko
Jarkko rantanen,  taidemaalari
Tanja Rantapelkonen, kuvataiteilija
Joona Rantasalo, taidehistorioitsija
Mari Rantasila, näytteljä, ohjaaja, muusikko
Elina Rantasuo, kuvataiteilija
Anu Rantonen, valokuvaaja, kulttuurituottaja
Kaisa Rapanen, kulttuurituottaja
Kati Rapia, kuvataiteilija
Jani Rapo, äänisuunnittelija
Satu Rapo, tanssinopettaja
Tero Rapo, tapahtumatuottaja, nuoriso-ohjaaja, musiikin tekijä
Leena Rapola, näyttelijä
Sanni Rasi,  ohjaustoiminnan artenomi
Marisha Rasi-Koskinen, kirjailija
Mikko Rasila, valokuvaaja
Tiia-Sisko Rasilainen,  näyttämöassistentti
Kalle Rasinkangas, äänitaiteilija
Eliza Rask, valokuvaaja
Hedvig Rask, förlagsredaktör
Pia Rask, muusikko MuM, tiedottaja
Minna Raskinen, muusikko, kouluttaja
Eero Rasku, AD
Raisa Rasku, musiikkipedagogi, muusikko
Anna-Kaisa Rastenberger, professori, kuraattori
Iines Ratilainen, kuvataiteilija
Helena Ratinen, tanssitaiteilija
Toni Ratinen, lavasterakentaja, muotoilija
Katri Rauanjoki, kirjailija, FM, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja
Selja Raudas, kuvataiteilija
Seppo Raudaskoski, suomentaja
Laura Raudaskoski,  taiteellinen johtaja,  huilunsoitonopettaja
Petra Raudaskoski,  opiskelija,  pedagogi
Anna Rauhala, kuvataiteilija
Anssi Rauhala, kääntäjä
Hilkka Rauhala, opettaja
Jaana Rauhala, kuvataideopettaja
Mammu Rauhala, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Pasi Rauhala, kuvataiteilija
Riitta Rauhala, musiikinopettaja
Sini Rauhala, tapahtumapäällikkö
Elina Rauhala-Kari, kirjastonhoitaja
Iida Rauhalammi, juontaja, toimittaja
Ingemar Raukola, skådespelare
Topi Raulo, elokuvaohjaaja
Elisa Rauma, media-alan freelancer
MaijaReeta Raumanni, tanssitaiteilija
Ilja Raunio, valoteknikko, taidemaalari
Riitta Raunio, skenografi
Sonja Raunio, toiminnanjohtaja, valokuvaaja
Marketta Rauramo, opettaja, tulkki
Kaisa Rautaheimo, valokuvaaja
Aino Rautakorpi, muusikko, musiikkipedagogi
Johanna Rautakorpi, muusikko
Marja Rautakorpi, tanssinopettaja (AMK)
Anu Rautakoski, muusikko, musiikkipedagogi
Jonna Rautala, valo- ja videosuunnittelu
Mikko Rautalahti, käsikirjoittaja
Anu Rautanen, lastentarhanopettaja, varhaisiän musiikkipedagogi
Peter Rautanen, freelancer
Taina-Maaria Rautasuo, musiikkiopiston opettaja
Saara Rautavuoma, tuottaja
Niklas Rautén,  näyttelijä
Anna-Mari Rautiainen, lastenkirjailija, kohta yrittäjä, kielteisen päätöksen saaneen tph:n avovaimo
Anne Rautiainen, ohjaaja
Jari-Pekka Rautiainen, näyttelijä
Juha-Matti Rautiainen, musiikkipedagogi, muusikko, säveltäjä
Satu Rautiainen, kuvataiteilija
Taneli Rautiainen, kuvataiteilija
Anna Rautiainen, ohjaaja
Santeri Rautiainen, muusikko
Kreeta Rautio, Copywriter
Kiki Rautio, muusikko
Timo Rautio, muusikko
Pekka Rautio,  muusikko,  opettaja
Pinja Rautio,  laulaja,  tuotepäällikkö
Joonatan Rautiola, muusikko
Esko Rautiola
Laura Rautjoki, valokuvaaja
Ilja Rautsi, käsikirjoittaja
Mira Ravald, sirkustaiteilija, tanssija
Anna Rawlings,  väitöskirjatutkija
Carlo Raymann, sisustusarkkitehti yo
Clarisa Raz, Art framer = Studio Clara
Clariza Raz, art framer
Elina Rebers, tekstiilitaiteilija, opettaja
Paerhati Rebukaiti, muusikko, musiikin ylioppilas
Nicolas Reen, muusikko
Peppi Reenkola, kuvataiteen opiskelija
Alex Regan, tuotantohenkilö
Sari Rehell, toiminnanjohtaja
Henri_Waltter Rehnström,  toimittaja,  käsikirjoittaja
Maati Rehor, toiminnanjohtaja
Ragni Reichardt, tutkija, museoamanuenssi
Inka Reijonen, tiedottaja, graafisen suunnittelun opiskelija
Jussi Reijonen, muusikko
Antti Reikko, elokuvaleikkaaja
Sanni Reilin, muusikko
Leena Reiman, kustantaja
Leena Reiman,  opettaja,  laulua,  tanssia ja teatteria aktiivisesti
Anna Reini, teatterintekijä
Annica Reini, kulttuurisihteeri
Juha-Tuomas Reinikainen, graafinen suunnittelija
Hanni Reinikainen, visualisti
Janne Reinikainen, ohjaaja, näyttelijä
Antero Reinistö, pelimanni, näyttelijä
Sanna Reinumägi,  käsikirjoittaja
Ramona Reinvall, sirkustaiteilija
Leena Reittu, kuvanveistäjä
Suvi-Tuuli Reittu, kuvittaja, musiikintekijä
Ninka Reittu, lastenkirjailija, kuvittaja
Micke Rejström,  näyttelijä,  jonglööri
Miia Reko, musiikkikasvattaja ja muusikko
Miia Reko, musiikkikasvattaja, muusikko
Sanna Reko, asiakaspalveluvastaava, kulttuurituottaja
Alex Rekola, muusikko
Juha Rekola, kansainvälinen asiamies, journalisti
Miikka Rekola, äänisuunnittelija, tuottaja, muusikko
Satu Rekola, tanssitaiteilija
Elena Rekola, nukketeatteriopiskelija
Iida Rekonen, FM yleisötyön koordinaattori, näytäntöjärjestäjä, opintosihteeri
Jukka Relander, pj, kirjasto- ja kulttuurilautakunta Helsinki
Monna Relander, rehtori, pianisti
Jarkko Remahl,  kulttuurialan sektyöhenkilö
Marjo Remes, kuvataiteen yliopettaja
Sacha Remling, toimittaja
Manni Renvall, leikkaaja
Menni Renvall, leikkaaja
Anna Repo, musiikkipedagogi, kulttuurintutkimuksen opiskelija
Jilka Repo, graafinen suunnittelija, sirkusartisti
Johannes Repo, elokuvatyöläinen
Kristiina Repo, ohjaaja-dramaturgi
Liisa Repo, hostellityöntekijä, järjestöaktiivi, laulaja
Maija Repo, teatterin järjestäjä
Niina Repo, kirjailija
Risto Repo, toimittaja
Vesa Repo, näyttelijä
Leo Repo, muotoiluopiskelija
Jaakko Repola, sirkusartisti
Anna Retulainen, kuvataiteilija
Jurek Reunamäki, musiikintekijä
Juha Reunanen, valokuvaaja
Merileena Reunanen, graafinen suunnittelija
Konsta Reuter, musikaaliartisti, tanssija
Jenni Reuter, arkkitehti, professori
Janine Rewell, kuvittaja
Inka Reyes, näyttelijä, muusikko
Ramini Rezaei, pianisti, pianonsoitonopettaja
Hannele Richert, sarjakuvantekijä, kääntäjä
Heidi Richert, ohjaaja, tuottaja
Curt Richter, Photographer
Ida Ridberg, kulturproducent/kulttuurituottaja
Jyrki Riekki, taiteilija
Iida Riekko,  viestinnän suunnittelija ja toimittaja
Solina Riekkola,  runoilija,   käsikirjoittaja
Anu Riestola, kuvataideopettaja, kuvataiteilija
Roope Rihtamo, opiskelija
Anna Rihto,  (elämän)opiskelija
Maria Riihelä, kuvittaja, graafinen suunnittelija, pelisuunnittelija
Toni Riihiluoma,  näyttelijä,  muusikko
Jarkko Riihimäki, muusikko
Katri Riihimäki, muusikko ja tanssija
Ive Riihimäki,  ammattimuusikko,  opettaja
Eleonoora Riihinen, toimittaja, kirjallisuuden opiskelija
Emi Riiko, filosofian ja teatteritaiteen opiskelija
Cecilia Riikonen, kulttuurituottaja
Jyri Riikonen, ääniteknikko
Kira Riikonen, koreografi-tanssija
Santeri Riikonen, tiskijukka
Sasu Riikonen, freelancer
Susanne-USI Riikonen, kansanmuusikko, kulttuurituottaja, näyttelijä
Taina Riikonen, äänitaiteilija ja filosofian tohtori
Kati Riikonen,  kuvataideopettaja,  kuvateiteilija
Mari Riikonen,  laulunopettaja,  tuotantosihteeri
Sara Riikonen,  opiskelija
Tomi Riionheimo, toimitusjohtaja, taiteilija
Ville Riippa, muusikko
Jessica Riippa,  muusikko,  teatteri-ilmaisun ohjaaja,  vocal coach
Jussi Riissanen, feldenkrais-menetelmän opettaja
Anni Riit´aho, toimittaja
Ilari Riitakallio, filosofian maisteri
Timo Riitamaa, tiedottaja
Aapo Rikala, sosionomiopiskelija
Sami Rikala,  tiedottaja
Inga Rikandi, muusikko
Vanessa Riki, valokuvaaja
Eila Rikkinen, toimituspäällikkö
Elisa Rimaila, toimittaja, kirjailija
Vilma Rimpelä, valokuvaaja, videontekijä
Ida MiMi Rimpioja, tuottaja, organisaattori
Natalia Rincon, kuntavaaliehdokas, arkkitehti, yhdyskuntasuunnittelun tutkija
Antonia Ringbom, filmregissör, illustratör
Henrika Ringbom, författare
Veronika Ringbom, bildkonstnär
Susanna Ringbom-Brandt, skådespelare
Nina Rinkinen, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Tuija Rinne, tanssinopettaja, koreografi, kääntäjä
Aliisa Rinne, teatterintekijä
Esa Rinne, ohjaaja
Frans Rinne, opiskelija
Jaana Rinne
Jaana Rinne, toimittaja, kirjoittaja, harrastajavalokuvaaja
Katja Rinne, kulttuurituottaja
Kirsi Rinne, yliopistolehtori, TaT
Miia Rinne, kuvataiteilija, yliopisto-opettaja
Pärttyli Rinne, filosofi, kirjailija
Tarja Rinne, tanssitaiteilija
Tuomas Rinne, kulttuurituotannon opiskelija, radiojuontaja, levy-yhtiön tuotantopäällikkö
Jaakko Rinne,  media-alan monitoimi-ihminen
Säde Rinne,  kuvataidekasvattaja,  kuvataiteilija
Eleonoora Rinnekangas, festivaalityöntekijä
Juuso Rinta,  muusikko
Elli Rintala, dokumenttielokuvaohjaaja
Nina Rintala, runoilija, ohjaaja, kasvatustieteiden maisteri
Sanna Rintalaulaja, muotoilija, taiteilija, kuvataidekasvattaja
Hanna Rinta-Mänty, kuvataiteilija
Tytti Rintanen, teatteri-ilmaisun ohjaaja, toimittaja
Hanne Rintanen,  järjestääjä
Tuomas Rinta-Panttila, näyttelijä
Anna Rinta-Rahko, muusikko
Tuomas Rio, tuottaja
Sanna Ripatti, muusikko
Otto Ripatti,  muusikko,  säveltäjä,  sanoittaja
Simo Ripatti,  kuvataiteilija
Marjatta Ripsaluoma, kirjallisuuskriitikko
Tom Riski, kulttuurialan yrittäjä, lakimies/A&R
Sade Risku, tanssija, koreografi, näyttelijä
Johanna Rissanen, kulttuurituottaja
Kaisa Rissanen
Mari Rissanen, kulttuurituottaja
Maria Rissanen, kirjastonhoitaja
Minna Rissanen, kuvataiteilija, taideaineiden opettaja
Mirjami Rissanen, muotoilija
Panu Rissanen, valokuvaaja, tuottaja
Virve Rissanen, toimittaja
Heikki Rissanen, DJ
Anni Rissanen, tanssitaiteilija
Päivi Rissanen, tanssi- ja esitystaiteilija
Sanna Ristaniemi, teatteri-ilmaisun ohjaaja, näyttelijä
Liisa Riste, tuottaja
Jussi Ristikaarto, muusikko
Zoja Ristikankare, graafinen suunnittelija, kuvittaja
Minette Ristikari, markkinointijohtaja
Kaisa Ristiluoma, muusikko
Riitta-Liisa Ristiluoma,  muusikko
Maiju Ristilä, tuotantopäällikkö
Reetta Ristimäki, oopperalaulaja
Reetta Ristimäki,  oopperalaulaja,  musiikkiteatteritaiteilija
Maiju Ristkari,  tuottaja,  aktivisti
Jaana Ristola, kuvataiteen maisteri
Jukka Ristolainen, tanssitaiteilija
Antti Rita, graafinen suunnittelija
Eero Ritala, näyttelijä
Jenna Ritala, tuottaja, yrittäjä
Katja Ritari, tutkija
Natalia Ritari, sisustusarkkitehti, suunnittelija
Eveliina Ritjärvi, sosionomi, aloitteleva muusikko
Toni Ritonen, agentti, promoottori
Tanja Ritvanen, graafinen suunnittelija
Inka Ritvanen,  kuvataiteen ja musiikin opettaja 
Sanna Ritvanen,  muotoilija
Saara Ritvos, toimittaja
Tiina Riutta, valokuvataiteilija
Bernardo Rivera, kuvanveistäjä
Elina Robinson, tanssija, koreografi, tanssinopettaja
Leandro Roco, músico y bailarin
Roberto Rodriguez, ohjelmapäällikkö, muusikko
Eeva Roiha, konsultti
Juha Roiha, toimittaja
Maria Roiha, toimittaja
Mikko Roiha, teatteriohjaaja, taiteilijaprofessori
Taija Roiha, tutkija
Tanja Roiha, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Viivi Roiha, sirkusartisti
Riku Roihankorpi, yliopistonlehtori, Tutkivan teatterityön keskuksen johtaja?
Miia Roiko-Jokela, muusikko
Ulla Roiko-Jokela,  pianisti,  pianonsoiton opettaja ja säestäjä
Sami Roikola, valosuunnittelija
Landys Roimola, kuvataiteilija
Tarja Roinila, suomentaja
Anne Katriina Roininen, kuvataiteilija
Marko Roininen, opettaja, muusikko
Hanna Roisko,  teatterituottaja
Helena Roivanen, valosuunnittelija
Johanna Rojola, sarjakuvaneuvos
Otto Rokka, teatteriopiskelija
Taru Rokka, opiskelija
Maria Romantschuk, ohjelmajohtaja
Kerstin Romberg,  lärare,  pensionerad
Hanna Romo, kulttuurituottaja
Katariina Romppainen, kirjailija
Hannele Romppanen, kuvataiteilija, läänintaiteilija
Elina Roms, tuottaja, toimittaja
Minna-Mari Roms,  tuottaja
Leena Romu, kirjallisuudentutkija
Niko Ronimus,  muusikko,  soitonopettaja
Annu Ronkainen, tanssinopettaja
Merita Ronkainen, tietopalvelusihteeri (kirjasto)
Mika Ronkainen, elokuvaohjaaja
Roope Ronkainen, muusikko
Taina Ronkainen, tuottaja
Timo Ronkainen, muusikko
Jussi Ronkainen, valokuvausopiskelija
Pentti Ronkanen, kirjastonhoitaja, tapahtumatuottaja
Camilla Roos, photographer
Martina Roos, näyttelijä, taideyliopiston lehtori
Nina Roos, kuvataiteilija
Susse Roos, pukusuunnittelija
Kati Roover
Kati Roover, kuvataiteilija
Jenni Rope, kuvataiteilija
Kalle Ropponen, valosuunnittelija, Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Temen pj
Ville Ropponen, kirjailija
Biagio Rosa, kuvataiteilija
Camila Rosa, performer, educator
Katriina Rosavaara, kuvataiteilija
Linda Roschier, TaM
Thomas Rosenberg, sociolog, skriftställare
Jyri Rosendahl, muusikko
Ulrika Rosendahl, museilektor
Filip Rosenger, muusikko
Ella Rosenlund, musiikkipedagogi, muusikko
Kukka-Maria Rosenlund, kuvataiteilija
Maria Rosenqvist,  pukusuunnittelija
Hans Rosenström, taiteilija
Molly Rosenström, muusikko
Heidi Rosentström,  näyttelytuottaja
Sirkku Rosi, taiteilija
Hanna Roslöf, kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelija, toimittaja, esittävää taidetta edistävän ja mahdollistavan yhdistyksen varapuheenjohtaja
Ilse Rossander, sekatyöläinen
Margarita Rosselló Ramón, TaM, kuvataiteilija, opettaja
Eeva-Kaisa Rossi, pappi, kuvantekijä
Isabella Rossi, tuottaja
Jasu Rossi, tuottaja
Johanna Rossi, taiteilija
Jukka Rossi, eläkeläinen
Oscar Rossi, runoilija, kriitikko
Outi Rossi, dramaturgi, käsikirjoittaja
Petra Rossi, kääntäjä, animaattori, pelisuunnittelija
Vappu Rossi, kuvataiteilija
Reeta Rossi,  muusikko
Jenny Rostain, näyttelijä, käsikirjoittaja
Tiina Rostela, musiikinopettaja
Artturi Rostén,  ohjaaja-leikkaaja,  elokuvatyöntekijä
Jorma Rotko, toimittaja, kirjailija
Petri Rotsten, graafinen suunnittelija, kuvittaja, muusikko
Tytti Rouhe, pianopedagogi, kognitiotutkija
Kari Rouhiainen, valokuvaaja
Tuuli Rouhiainen, taidekasvattaja, galleristi
Elina Rouhiainen,  kirjailija
Lotta Roukala, sirkustaiteilija
Leena Rousti,  näyttelijä
Rakel Routarinne, kuvataiteilija
Sara Routarinne, suomen kielen dosentti
Hannemaija Rouvali,  muusikko,  laulunopettaja
Katriina Rouvinen, muotoilun opiskelija
Sharon Rubanovitsch, muusikko
Hannele Rubinstein,  ohjaaja,  TeM
Freja Rudels, tutkija
Elina Ruhanen, toimittaja
Olli Ruikka,  tatuoitsija,  lyyrikko,  kuvataiteilija
Matti Ruippo,  musiikinopettaja
Riku Rujo, kirjailija
Otto rummukainen,  muotoilun opiskelija
Sami Rumpunen,  festivaalijohtaja
Kirsti Runavik, luoja, kulttuurin monityöläinen
Nina Rung,  radiotyöläinen
Wilma Ruohisto, journalismin opiskelija
Elina Ruohonen, kuvataiteilija
Kirsikka Ruohonen, kuvataiteilija
Pasi Ruohonen, ääninäyttelijä, laulaja
Sirje Ruohtula, valosuunnittelija
miika-juhani ruokokoski, kulttuurituottaja
Pauliina Ruokokoski, kuvataideopettaja
Ina Ruokolainen, toimittaja ja tietokirjailija
Sari Anneli Ruokonen, laulaja, laulunopettaja
Inkeri Ruokonen, yliopistonlehtori
Nina Ruokonen,  tekstiilisuunnittelija,  kuvataidekasvattaja
Inari Ruonamaa, muusikko
Henna Ruostila, kulttuurituottaja, draamapedagogi
Jukka Ruostila, muusikko, musiikintuottaja, äänisuunnittelija
Helena Ruotsala, professori
Kirsi Ruotsala, viulunsoitonopettaja
Maria Ruotsala, elokuvaohjaaja
Anitta Ruotsalainen, taidemaalari
Erik Ruotsalainen, muusikko, opiskelija
Ilkka Ruotsalainen, Creative Director
Nina Ruotsalainen, creative head
Reeta Ruotsalainen, elokuvakäsikirjoituksen opiskelija
Kaisa Ruotsalainen, muusikko
Maarit Ruotsalainen,  tuottaja
Hannele Ruotsalo, dramaturgi, ohjaaja
Julia Ruottinen,  graafinen suunnittelija
Jukka Rusanen, kuvataiteilija
Jussi Rusanen, valosuunnittelija
Minna Rusanen, muusikko
Veera Rusanen, yrittäjä
Jani Ruscica, kuvataiteilija
Inka Rusi, elokuvan tekijä, ohjaaja
Mari Rusi-Pyykönen, draamapedagogi
Helena Ruskosammal, kuvanveistäjä, korutaiteilija
Seppo Rustanius, elokuvaohjaaja
Ellinoora Rustholkarhu, muotoilija, opiskelija
Anna Ruth, kuvataiteilija
A-R Ruuska, valokuvaaja
Jaakko Ruuska, taiteilija
Saara Ruuska, kuoronjohtaja, pedagogi
Heini Ruuskanen, graafinen suunnittelija, luova toimija
Maija Ruuskanen, säveltäjä, muusikko
Liisa Ruusukallio, teologi, muusikko
Merja Ruusukallio, muusikko
Katri Ruusunen, kuvataiteilija, kulttuuriohjaaja
Joona Ruusuvuori, kirjailija
Kirsi Ruusuvuori, tanssija
Aapo Ruuttunen, informaatikko
Jaakko Ruuttunen, lehtori
Minna Ruuttunen, teatteri-ilmaisun ohjaaja, pappi
Paula Ruuttunen, keraamikko
Mya Rydman, grafisk designer, graafinen suunnittelija
Emilia Rüf,  kuvataiteilija
Riitta Ryhtä, elokuvantekijä
Roosa Ryhänen, muotoilija
Suvi Ryhänen,  leikkaaja
Hanna Ryti, näytelmäkirjailija, teatteriohjaaja
Helena Ryti, näyttelijä
Kajsa Rytikoski, etnolog
Olavi Rytkönen, toimittaja, juontaja, kuuluttaja
Ilona Rytkönen, taidemaalari
Joona Rytkönen, tanssipedagogi, koreografi
Kikka Rytkönen, kuva- ja esitystaiteilija, pedagogi
Mari Rytkönen, tuottaja
Oula Rytkönen, äänisuunnittelun opiskelija
Salla Rytövuori,  opiskelija
Aki Ryynänen, käsikirjoittaja
Markku Ryynänen, tanssinopettaja, koreografi
Max Ryynänen
Pasi Ryökkynen, muusikko, musiikkipedagogi
Sanna Ryökkynen, erityisopettaja, musiikinopettaja
Aiski Ryökäs, kulttuurituottaja
Kalle Ryökäs, kulttuurituottaja, yamk, muusikko
Johanna Råman, toiminnanjohtaja, tuottaja
Hanna Råst, kuvataiteilija
Jonna Räihä, eurytmia opiskelija
Mikko Räihälä, äänitarkkailija ja fluxustaiteilija
Aida Räihälä,  tuottaja-tiedottaja
Laila Räikkä, näyttelijä
Mikko Räikkönen,  radiotyöläinen
Alla Räisänen, toimnnanjohtaja
Essi Räisänen, ohjaaja
Tuovi Räisänen, pukusuunnittelija
Janne Räisänen,  kuvataitelija
Vihtori Rämä, taiteellinen johtaja
Matti Rämö, toimittaja
Miska Rämö, elokuvatyöntekijä
Tuomo Rämö, ohjaaja, käsikirjoittaja
Emmi Rämö, viestintä- ja markkinointisuunnittelija
Maiju Ränkkö, taidehistorioitsija
Pasi Räsämäki, valokuvaaja
Mari Räsänen, taiteilija, maalari, runoilija
Aino Räsänen, musiikinopiskelija
Anu Räsänen, toimittaja
Elina Räsänen, taidehistorioitsija
Erkki Räsänen, esiintyvä taiteilija, lauluntekijä, tangokuningas 2001
Hanna Räsänen, taiteen maisteri, kuvataidekasvatus
Henna Räsänen, sarjakuvataiteilija, kulttuurituottaja
Henry Räsänen, näyttämötaiteilija
Iina Räsänen, sosionomiopiskelija, kevytyrittäjä, itseoppinut kuvataiteilija
Juha Räsänen, rumpali
Marika Räsänen, kulttuurihistorioitsija
Pauliina Räsänen, sirkustaiteilija
Riikka Räsänen, ohjausassistentti
Viivi Räsänen,  kuvataidekasvatuksen opiskelija
Aino Rättyä, muusikko, tanssija
Anna Räty, luokanopettaja
Henna Räty, tanssinopettaja, tanssija
Marika Räty, läänintaiteilija
Niina Räty, kuvataiteilija
Niina Räty, tanssinopettaja, geronomiopiskelija
Niko Räty, muotoilija
Veli-Pekka Räty, visuaalinen muotoilija, tutkija
Mia Räty,  muusikko
Etel Röhr, tanssija
Janne Röning, äänitarkkailija
Anne Rönkkö, tanssija, tanssinopettaja
Petra Rönkkö, musiikinopettaja
Nastja Säde Rönkkö, taiteilija
Jeannette"Nettan" Rönkkö,  teatteriopiskelija
Reetta Rönkkö,  lääkäri,  tanssitaiteen maisteri
Eeva Rönkä, muotitaiteilija
Artturi Rönkä,  muusikko
Joel Rönn, muusikko
Thomas Rönnholm, trummis
Essi Rönnkvist, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Sara Rönnqvist,  språkvetare
Vesa Rönty, kuvaaja
Riitta Röpelinen, pukusuunnittelija
Sari-Maria Saaaristola, rekvisitööri, artesaani
Tuomo Saali, taidemaalari
Kerttu Saali,  kuvataideopiskelija
Teea Saanio, valokuvaaja
Kaisa Saarakkala, teatteri-ilmaisun ohjaaja -opiskelija
Tuuli Saarakkala, tuottaja, eläkeläinen
Jaana Saaranen,  tanssin opettaja
Annamaija Saarela, yrittäjä, kulttuuriaktivisti
Emilia Saarela, fysioterapeutti ja tanssija
Erkki Saarela, näyttelijä
Kaisa Saarela, rekvisitööri
Sanna Saarela, teatteriohjaaja ja -opettaja, rehtori
Henna Saarela, ompelijakisälli, artesaani
Arttu Saarela, TV- ja radiotuotannon opiskelija, räppäri
Viivi Saarela,  käsikirjoittaja,  ohjaaja
Saara Saarela,  elokuvaohjaaja
Marko Saarelainen, graffititaiteilija
Laura-Elina Saarela-Komulainen, muusikko, musiikkikasvatuksen opiskelija
Päivi Saarelma, kuvataiteilija
Sami Saarenheimo, graafinen suunnittelija
Henna-Leena Saarenmaa, graafinen suunnittelija, muotoilija
Josefin Saarenpää, grafisk designer
Kristiina Saarenpää, graafikko
Olli Saarenpää, muusikko, näyttelijä
Sirpa Saarenpää,  kädentaitojen ammattiopettaja,  taidepunoja
Kimmo Saares, toimittaja, tuottaja, ohjelmapäällikkö
Nanna Saarhelo, kuvatoimittaja ja valokuvaaja
Eino Saari, teatteriohjaaja
Juhani Saari, musiikkiterapiopiskelija, musiikkialan sekatyöläinen, FM
Kirsikka Saari, ohjaaja, käsikirjoittaja
Linda Saari, musiikkikasvattaja
Maria Saari, musiikkipedagogi
Milja Saari, tutkijatohtori, tasa-arvotutkija
Olli Saari, musiikin kandidaatti
Sanni Saari, kuvataiteen opiskelija
Justiina Saari,  näyttelijä,  ohjaaja,  käsikirjoittaja
Sami Saari,  soulmuusikko
Antti Saarikallio, skådespelare
Kirsi Saarikangas, professori
Eija Saarikivi, koordinaattori, tuottaja, visualisti ja ART-TU-hankkeen vetäjä
Janne Saarikivi, kollegiumtutkija, freelance-toimittaja
Sofia Saarikko, tapahtumatuottaja
Annina Saarikko, musiikkipedagogi, muusikko
Lauri Saari-Korpela, muusikko, musiikkipedagogi
Kaisa Saarikorpi, musiikkikoulun rehtori, musiikkipedagogi
Pekka Saarikorpi, muusikko
Atlas Saarikoski, päätoimittaja
Hanna Saarikoski, kuvataiteilija
Jyrki Saarikoski, ulkomaantoimittaja
Katariina Saarikoski, sellisti, soitonopettaja
Nelli Saarikoski, muusikko, musiikkipedagogi
Turkka Saarikoski, muusikko (Seminaarinmäen Mieslaulajat)
Maria Saarikoski, tuottaja
Heidi Saarikoski, muusikko
Simo Sakari Saarikoski, kuvataiteilija
Helena Saarikoski,  FT,  dosentti,  tutkija, tietokirjailija
Jaana Saarikoski,  kuvataitelija
Maiju Saarimaa, sirkusartisti
Arvo Jean-Michael Saarinen, näyttelijä
Aaro Saarinen, rumpali
Iina Saarinen, musikaalitanssija, laulaja, tanssinopettaja
Jaana Saarinen, näyttelijä
Johanna Saarinen, muusikko
Joska Saarinen, toimittaja & muusikko
Juha Saarinen, tuottaja
Juuso Saarinen, sirkustaiteilija, muusikko
Kim Saarinen, elokuvaohjaaja
Lasse Saarinen, toimitusjohtaja
Leena Saarinen, tuotantopäällikkö
Miikka Saarinen, muusikko
Raimo Saarinen, kuvataiteilija
Saana Saarinen, tekstiiliartesaani, käsityöläinen
Sanna Saarinen, kouluttaja, pho, kirjailija
Sanni Saarinen, valokuvaaja, toimittaja
Sauli Saarinen, muusikko
Teppo Saarinen, ohjaaja, muusikko
Speedy Saarinen, äänisuunnittelija, tuottaja, muusikko
Emilia Saarinen, näyttelijä
Minttu Saarinen,  kuvataiteilija
Ruusa Saarinen,  musiikinopettaja
Jenni Saario, kulttuurituottaja
Petteri Saario, dokumenttiohjaaja, luontoelokuvaaja
Salla Saarisalo, muusikko & musiikkipedagogiikan opiskelija
Stiina Saaristo, kuvataiteilija
Minna-Stiina Saaristo-Vellinki, dramaturgi, teatteriohjaaja
Sini Saaritsa, toimittaja
Henna Saarivuori, pukusuunnittelija
Laura Saarivuori-Eskola,  metalliartesaani,  korutaiteilija
Maria Saarnio, FM
Ari Saarto, valokuvataiteilija, luennoitsija
Aati Saarva, nukketeatteritaiteilija
Eila Saarva, esiintyvä taiteilija
Anne Saastamoinen, muotoilija
Maria Saastamoinen, lauluntekijä, muusikko
Saara Saastamoinen, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Suvi Saastamoinen, maisema-arkkitehti, ympäristötaiteilija
Minna Saastamoinen, valokuvaaja, graafinen suunnittelija
Riku Saastamoinen, teatteriohjaaja, -opettaja
Anni Saastamoinen,  toimittaja
Topi Saavalainen, graafinen suunnittelija
Tinja Sabel,  skådespelare
Sanna Sadeharju, muusikko
Tuomas Sadeniemi,  säveltäjä,  haaveilija
Oili Sadeoja, nukketeatteritaiteilija
Kai Sadinmaa, kirjailija, pappi
Kristiina Saha, lavastaja
Cetin Sahin, muusikko
Eini Sahla, kuvataiteilija
Taina Sahlander, aluekirjastonjohtaja
Arja Sahlberg, kuvataiteilija
Liisa Sahlberg, HuK, opiskelija
Iida Sahlman, teatteri-il’maisun ohjaaja 
Tarja Sahlstedt, FM, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Eveliina Saikkonen, muusikko, musiikkikasvattaja
Joonas Saikkonen, äänittäjä, miksaaja, tuottaja
Juha Saikkonen, suomentaja, muusikko
Nina Saikkonen, kääntäjä, kustannustoimittaja ja arkistotyöntekijä
Sami Saikkonen, koreografi, ohjaaja, näyttelijä
Wilhelmiina Saikkonen, ohjelmistokoordinaattori
Anni Saikku,  laulaja
Taija Sailio, projektipäällikkö, muotoilija, manageri
Arttu Sailo, taidemaalari
Kirka Sainio, äänisuunnittelija
Petri Sainio, kitaransoitonopettaja, muusikko
Seija Sainio, kuvataiteilija
Antti Sairanen
Antti Sairanen, muusikko, klassinen kitaristi
Anni Sairio, tutkijatohtori
Elsa Saisio, näyttelijä
Pirkko Saisio, kirjailija, ohjaaja, näyttelijä
Azar Saiyar, mediataiteilija
Vuokko Sajaniemi, kirjailija
Jarno Sakki, näyttelijä
Sari Sakki, varhaisiän musiikinopettaja
Perttu Saksa, kuvataiteilija
Anniina Saksa,  muusikko ja valokuvauksen opettaja
Helmi Saksala, tuottaja
Santeri Saksala, muusikko
Tuuli Saksala, musiikkitoimittaja
Juhani Saksio, muusikko, klovni
Juhani Salakka, musiikin maisteri, oppilaanohjauksen lehtori
Irene Salama, tiedottaja
Ville Salervo, Design Director
Marja Saleva, kuvataiteilija
Mariana Salgado, muotoilija, tutkija
Antti Salimäki, muusikko, musiikkituottaja
Iina Salin, muusikko
Merja Salin, musiikinopettaja
Ruska Salkosuo, museoalan työntekijä, luovan kirjoittamisen opiskelija
Maarit Sallinen, tarpeistonvalmistaja
Ronja Sallinen, valokuvaaja
Nina Sallinen, näyttelijä
Jose Salmari, puukulttuurialan henkilö
Aleksi Salmela, rap-artisti, sanataideohjaaja
Iiris Salmela, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Petra Salmela, keraamikko
Sanni Salmela, kuvataiteilija
Tomi Salmela, näyttelijä
Annmari Salmela, kriitikko, toimittaja, tuottaja
Samu Salmenkangas, jalometallialan kisälli
Aleksi Salmenperä, elokuvaohjaaja
Pablo Salmes, muusikko, tuottaja
Aino Salmi, musiikkikasvattaja
Aino Salmi, taidemaalari
Anna Salmi, graafinen suunnittelija
Arttu Salmi, leikkaaja
Laura Salmi, asiakirjahallinnan suunnittelija
Lena Salmi, kadun pinnan kokija
Maija Salmi, toimittaja ja tietokirjailija
Suvi Salmi, teatterin ja draaman tutkimuksen tohtoriopiskelija, tanssinopettaja, koreografi
Tinja Salmi, skenografi
Veera Salmi, kirjailija
Pauli Salmi, graafikko, kuvittaja
Topi Salmi, sanoittaja
Lulu Salmi,  ohjaaja-käsikirjottaja
Hannu Salmi,  arkkitehti
Tiina Salmia,  jatko-opiskelija
Katariina Salmijärvi, kuvataiteilija
Malla Salminen, luovuusohjaaja, doula, rentoutusohjaaja
Aila Salminen, korutaiteilija
Antti Salminen, musiikin perusteiden opettaja
Eppu Salminen, näyttelijä
Esa Salminen, kirjailija
Jukka Salminen, valokuvaaja, musiikintekijä
Kreeta Salminen, näyttelijä
Paula Salminen, näytelmäkirjailija/dramaturgi
Paula Salminen, näytelmäkirjailija, dramaturgi
Riikka Salminen, kuvataiteilija
Sanna Salminen, kuoronjohtaja, musiikin pedagogiikan yliopistonopettaja
Seija Salminen, informaatikko
Sonja Salminen, näyttelijä
Susa Salminen, ohjaaja
Ilkka Salminen, elokuvaaja
Sinikka Salminen,  näyttelijä
Kirsti Salmi-Niklander, yliopiston lehtori
Veera Salmio, kuvataiteilija
Anneli Salmivaara, journalisti
Aura Salmu,  ääniteknikko,  valotaiteilija
Elli Salo, suomentaja, kirjoittaja
Jani Salo, stand up -koomikko
Jani-Matti Salo, valosuunnittelija
Jose Salo, nukketeatteritaiteilija
Katia Salo, toimitusjohtaja
Linda Salo, arkkitehti
Marja Salo, näyttelijä
Matti Salo, muusikko
Pilke Salo, opiskelija
Seija-Leena Salo, teatteri-, esitystaiteilija
Timo Salo, runoilija
Tuomas Salo, musiikin ylioppilas
Katja Salo, DIY-tapahtumajärjestäjä
Oliver Salo, valo- ja äänimies, opiskelija, muusikko
Anna-Leena Salo,  arkkitehtiopiskelija
Veera Saloheimo, toimittaja
Antti Salokannel, taidegraafikko
Kaisa Salokannel, kuvittaja, graafikko
Marianne Salokannel, kuvataiteilija
Oula Salokannel, kuvataiteilija
Susanna Salokannel, toiminnanjohtaja
Tiina Salokannel, teollinen muotoilija
Emma Salokoski, laulaja
Jussi Salolainen, graafinen suunnittelija, kuvittaja
Janne Salomaa, toimittaja
Tommi Salomaa, säveltäjä, muusikko äänisuunnittelija
Jani Salomaa, tuotantopäällikkö
Asta Salomaa,  muusikko,  tapahtumatuottaja,  opiskelija
Sonja Salomäki, taiteilija
Annika Salonen, lavastaja
Antti Salonen, dj
Ari Salonen, musikantti, musiikkiteknologi
Emriikka Salonen, oopperalaulaja, seurakuntapastori
Hanna Salonen, kuvataiteilija, kuvataideopettaja- ja ohjaaja
Hanna Salonen, kuvataiteilija, kuvataideopettaja, ohjaaja
Henriikka Salonen, graafinen suunnittelija
Ilona Salonen, ohjelmakoordinaattori
Ilona Salonen, tanssija, tanssiopettaja
Jussi Salonen, oopperalaulaja, kanttori
Juulia Salonen, muusikko
Kasper Salonen, kääntäjä
Maarit Salonen, tekstiiliartenomi
Max Salonen, muusikko, säveltäjä
Noora Salonen, muotoilija, käsityönopettaja, tohtorikoulutettava
Päivi Salonen, kansatieteen jatko-opiskelija
Saija Salonen, aktivisti
Taru Salonen, kuvataideopettaja
Teemu Salonen, muotoilija, kuraattori
Mirtta Salonen, tuottaja
J Sees Steinway Salonen, muusikko
Verneri Salonen,  kuvataideopiskelija
Merja Salonen Di Giorgio, kuvataiteilija
Veera Salonheimo, toimittaja
Laila Salonius, kuvataideopettaja
Hannele Salonsaari, muusikko
Noora Salo-Peltokoski,  muusikko,  klarinetinsoiton opettaja
Tuomas Salopuro, näyttelijäntyön opiskelija
Raija Saloriutta, kirjastovirkailija
Inka Salovaara, VTT, professori
Jorma Salovaara, kulttuuridiggailija, harrastekuvaaja
Kitty Salovaara, graafisen suunnittelun opiskelija
Paula Salovaara, toimittaja
Siri Salovaara, erityisasiantuntija
Hanna Salovuori, kuvataideopettaja, taideterapeutti
Valeri Saltikoff,  näyttelypäällikkö
Aleksis Salusjärvi, päätoimittaja
Dorit Salutskij, valokuvaaja
Diego Salvador, opettajaopiskelija
Yvapurü Samaniego, monialainen taiteilija/multidisciplinary artist, Paraguay/Finland
Katja Sammallahti, kultaseppä
Melissa Sammalvaara, muotoilija
Arash John Sammander, Artist, Designer
 Sampsa, katutaiteilija
Jose M. Sánchez, ohjaaja
Francisco Sánchez Molina, kuvataiteilija, muusikko
Gunilla Sand, verksamhetsledare
Emil Sandberg, skådespelare
Ona Sandberg, tuottaja
Sanna Sandberg, teatteri-ilmaisun ohjaaja, kirjallisuustieteilijä
Ann Sandelin, FM
Stefan Sandelin, musiikkiteknologi
Ellinoora Sandell, toimittaja
Inari Sandell, kuvataiteilija
Sara Sandén, dramaarbetare
Noora Sandgren,  kuvataiteilja,  taidekasvattaja
Jussi Sandhu, leikkaaja
Johanna Sandin, lektor, fotograf
David Sandqvist, teatteriopiskelija
Kalle Sandqvist,  kulttuurituottaja
Alva Sandström, studerande, musiker
Gustaf Sandström, photography
Kai Sandström, kuva-artesaani, näyttelijäopiskelija
Niklas Sandström, valokuvaaja
Nina Sandström, kirjastovirkailija
Rabbe Sandström, leikkaaja
Ismaila Sane, Musician, Singer, Dancer
Maria Sann, TaK, opiskelija
Reija Sann, sarjakuvaneuvos
Jenni Santaholma, kirjastotyöläinen
Jessica Santala, koordinaattori
Otto Santala, kuvataiteilija
Saga Santala, muotoilija
Iida Santalahti, taidekasvattaja
Lille Santanen, kuvittaja
Tatu Santaniemi, basisti
Juho Santasalo, palvelumuotoilija
Saija Santavirta,  musiikin opettaja,  muusikko
Alisa Saonen, näyttelijä
Reeta Saranpää, muusikko, musiikkipedagigiopiskelija
Reeta Saranpää, muusikko, musiikkipedagogiopiskelija
Jaana Saraste, visu & puutarhatuotanto, yrittäjä
Marja-Liisa Saraste, viestintäpäällikkö
Misa Saraste,  kuva-artesaaniopiskelija
Kristiina Sarasti, kustannustoimittaja
Anni Sarasti,  kulttuurituottaja
Sami Saresma, nörtti
Tuija Saresma, kulttuurintutkija
Ville Sarimaa, teatteri-ilmaisun ohjaajaopiskelija
Kristiina Sario, kuvataiteilija
Ilkka Sariola, kuvataiteilija, pappi
Soila Sariola,  muusikko
Joona Sarisalmi, ohjaaja, tuottaja
Jukka Sarjala, kulttuurihistorioitsija
AP Sarjanto, laulaja-lauluntekijä, toimittaja
Nina Sarkima, kuvataiteilija
Joni Sarkki, valokuvaaja
Sami Ooke Sarkkinen, TV-alan sekatyöläinen
Milja Sarkola, teatteriohjaaja ja näytelmäkirjailija
Santeri Sarkola, valokuvaaja
Sanni Sarlin-Takayama, sirkusartisti
David Sarmas, Graafinen suunnittelija ja yrittäjä
Sari Sarmas, tanssija, pedagogi, tapahtumatuottaja
Elina Sarno, esittävän taiteen tekijä ja opettaja
Juho Sarno, sirkustaiteilija
Emma Sarpaniemi,  valokuvaaja
Saara Sarparanta, opettaja ja kuvataiteilija
Elisa Sarpo, tuottaja
Olli Sarpo, kirjailija
Yasser Sarria Terry, tanssinopettaja
Luis Sartori do Vale, kuvataiteilija, sirkustaiteilija
Sanna Sarva, kuvataiteilija
sanna sarva, artist
Mikko Sarvanne, muusikko
Raija Saukko, erityisopettaja
Mirva Saukkola, kirjailija, toimittaja
Veera Saukkonen, mikä milloinkin
Heta Saukkonen, taiteilija, valokuvaaja
Joni Saukkoriipi, muusikko
Helmi Saukkoriipi, taiteiden tutkimuksen opiskelija, kriitikko
Emmi Saulamaa, musiikkikasvatuksen opiskelija
Sandra Saulo, toimittaja
Aila Sauramo, toiminnanjohtaja, Suosio
Johanna Sauramäki, tuottaja, manager, yrittäjä
Heikki Saure, kirjailija, monitaiteilija
Sirja Sauros, näyttelijä
Laura Sauvageot, FM
Sonja Sauvola, kääntäjä
Kati Savaloja, kulttuurituottaja
Tiinapriitta Savela, musiikkiterapeutti
Maria Savela,  kuraattori
Mari Savio, suunnittelija, muotoilukasvatuksen asiantuntija
Mari Savio, suunnittelija
Anne Savitie,  kuvataiteilija,  yhteisötaiteilija,  animaatio-ohjaaja
Terhi Savo-Helske, huilunsoitonopettaja
Kristiina Savola, kielentutkija
Tero H. Savolainen, tietokirjailija, yrittäjä
Iida Savolainen, muusikko
Joonas Savolainen, teatteriopiskelija
Lotta Savolainen, teatteri-ilmaisun ohjaaja, ammatillinen opettaja
Maija Savolainen, valokuvaaja
Selma Savolainen, muusikko
Tanja Savolainen, puvustaja-maskeeraaja
Miina Savolainen, valokuvataiteilija, sossutäti, voimauttavan valokuvan menetelmän kehittäjä
Minna Savolainen, teatteriohjaaja
Antti Savolainen, valokuvaaja
Tero Savolainen,  musiikkipedagogi,  muusikko
Carita Savolainen,  kuvataiteilija
Barbara Savolainen,  taiteilija,  toimittaja
Eija Savolainen, tiedottaja
Rose Savovaara, kuvataide/käsityö/opettaja
Jani Saxell, kirjailija
Heta Saxell, kustannustoimittaja
Hanna Schaafsma, käsikirjoittaja
Markus Schaffter, Teatteriteknikko
Carolina von Schantz, kuvataiteilija
Johan von Schantz, musiker, pedagog
Henry Scheinin,  johtava konsultti
Kristian Schmidt, kulttuurituottaja
Mirja Schmidt, tapahtumakahvilan emäntä
Sandra Schneider, kuvataiteilija
Catharina von Schoultz,  lärare,  opettaja
Hanna-Reetta Schreck, taidehistorioitsija, asiantuntija
Lauri Schreck, muusikko ja pedagogi
Ulla Schroderus,  teatteri-ilmaisun ohjaaja
Maria Schulgiin,  toimittaja
Kristina Schulgin, elokuvaohjaaja
Markus Schulte, kulttuurialan monitoimihenkilö
Eeva-Liisa Schulz, arkeologi
Irina Schuvaloff, kuvataiteilija
Ada Schwanck, väitöstutkija
Tiina Schwartz, muusikko-opiskelija
Nils Schweckendiek, muusikko, professori
Ruska Schönberg, skenografi, burleskiartisti, joogaopettaja
Jeroen Sebrechts, elokuvantekijä, kulttuurituottaja
Helena Sederholm, taidekasvatuksen professori
Wilhelmiina Sederholm, tuottaja
Sabina Segerström, maskeeraaja
Lena Segler-Heikkilä, yliopettaja, taiteilija
Päivi Seikkula, viestintäpäällikkö
Mikael Seire,  muusikko
Elina Selamo, tanssija, nuoriso-ohjaajaopiskelija
Mira Selander, toimittaja ja tuottaja
Martti Selin, läänintaiteilija
Tristan Selin, teatterintekijä
Pirjo Selonen,  esi- ja alkukasvattaja,  vapaa taiteilija
Polina Semenova, konservaattori
Hilla Semeri,  graafisen suunnittelun opiskelija
Viivi Senghore
Ville seppi, puuseppä, viulunrakentaja
Katja Seppinen, keraamikko
Sanni Seppo, valokuvataiteilija
Pietu Sepponen, ohjelmavastaava
Ursula Sepponen, bildkonstnär
Eero Seppä, muusikko
Hanna Seppä, näyttelijä, teatteripedagogi
Lauri Seppä
Maria Seppä, muusikko, oboen soiton lehtori
Sanni Seppä, kuvataiteilija
Roni "Tohtori" Seppälä, muusikko, laulaja, lauluntekijä
Anna Seppälä, kuvataitelija
Hanna Seppälä, kääntäjä, muusikko
Hannu Seppälä, valokuvaaja, äänisuunnittelija
Heidi Seppälä, tanssitaiteilija
Leena Seppälä, vaatetussuunnittelija, kuvataideohjaaja
Matilda Seppälä, säveltäjä
Merita Seppälä, teatterialan sekatyöläinen
Vilma Seppälä, tapahtumajärjestäjä
Teemu Seppälä, muusikko, musiikkipedagogi, yrittäjä
Pihla Seppälä, tanssija
Anne-Maria Seppälä,  tapahtuma- ja teatterityöntekijä
Antti Seppänen, tanssitaiteilija
Elisa Seppänen, musiikkikasvattaja
Jaana Seppänen, kirjailija
Juha Seppänen, muusikko
Sanna Seppänen, elokuva- ja TV-alan freelancer
Tanja Seppänen, toimittaja
Tuomas Seppänen, äänisuunnittelija
Mikko Sergejeff, sekatyöläinen, freelancer
Anna Serita, graafinen suunnittelija ja muusikko
Laura Serkosalo, toiminnanjohtaja
Jimi Sero, rocker
Maria Serrano, tarinankertoja/storyteller
Jonatan Serue, media-assistentti
Jyrki Setälä, kuvataiteilija
Tuomas Setälä, muusikko
Päivi Severeide, muusikko
Charlotta Sevon, muusikko
Sanette Sevon, muusikkko
Aura Sevón, suomentaja
Petra Sevón, artenomi
Laura Sgureva, kampaaja-maskeeraaja
Sheyda Shafiei, kulturproducent
Hannamari Shakya, päätoimittaja
Anna Sharapova, taiteilija, kuvataideopettaja
Emil Shaw, muotoiluopiskelija
Elissa Shaw, opiskelija
Maria Shcherbinin, kuvataidekasvattaja, valokuvaaja
Susanna Shearman, vt. kulttuurijohtaja
Tytti Shemeikka, radiotuottaja
Ulla Shemeikka, valokuvaaja
Tony Sheng, multitalentti
 Shika, illustrator, artist, punxrocker
Abas Shiwan, kurdi-suomalainen freelancertoimittaja
Alec Sibbald, muusikko
Sari Siekkinen-Vappula, käsityön- ja kuvataiteen opettaja
Elsa Sihvola, muusikko, teologi
Maija Sihvola, muusikko ja musiikkikasvatuksen opiskelija
Sanni Sihvola, koreografi, yhteisötaiteilija, projektikoordinaattori
Tapani Sihvola, tj.
Eetu Sihvonen, kuvataideopiskelija
Juho Sihvonen, sarjakuvataiteilija
Petteri Sihvonen, toimittaja
Kari A. Sihvonen,  kuvittaja,  sarjakuvapiirtäjä
Panu Siik, musiikkialan sekatyöläinen
Sanna-Liisa Siik, whatever you want babe
Johanna Siik,  kulttuuritoimittaja
Ritva Siikala, teatteriohjaaja, kirjailija
Suvituuli Siikasaari, laulaja, lauluntekijä, raakaruokaspesialisti
Vilma Siiki, kuvataiteilija, mediasisällön suunnittelija
Anette Siili, markkinoinnin suunnittelija
Mika Siimes, kustannuspäällikkö
Tarja Siimes, näyttelijä
Terhi Siippainen, lastenkulttuurikoordinaattori
Hanna Siira, graafinen suunnittelija, kuvittaja
Sanni Siira, valokuvaaja, opiskelija
Riikka Siirala, tanssija, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Seppo Siirala,  saippua
Mikko Siirola, muusikko, pianonvirittäjä
Anne Siirtola, kuvataiteilija
Sanna Siirtola, pukuompelija
Tapani Siirtola, säveltäjä
Sami Siitojoki, AV-kääntäjä
Simo Siitonen, taidekasvattaja
Eeva Siivonen, käsikirjoittaja
Hoss Siivonen,  tuottaja,  muusikko
Tatu Siivonen,  näyttelijä
Tony Sikström, muusikko/teatterikapellimestari
Marja Silde,  teatterintekijä,  tutkija
Josefin Silén, musikaaliartisti
Sebastian Silén, muusikko
Jens Silfvast, läromedelsförfattare
Raija Silfverberg, musiikin ja ilmaisutaidon opettaja
Petra Silfverberg, taidekasvattaja
Richard Silin, kulttuurituottaja
Ronja Siljander, teatteri-ilmaisun ohjaajaopiskelija
Anne-Marie Sillanpää, muusikko
Eira Sillanpää, markkinointikoordinaattori
Katja Sillanpää, harrastajanäyttelijä
Laura Sillanpää, nukketeatteritaiteilija
Laura Sillanpää, sarjakuvapiirtäjä
Niina Sillanpää, näyttelijä
Saara Sillanpää, kuvataiteilija
Tuttu Sillanpää, kuvataideopettaja, muotoilija
Jemina Sillanpää,  näyttelijä ja muusikko
Selina Sillanpää,  muusikko,  pedagogi
Päivi Sillanpää,  muotoilija
TP Sillantaus, kirjastonhoitaja
Paula Sillman, teatteriohjaaja (opiskelija)
Jukka Silokunnas, kuvataiteiliija
Katri Silolahti,  laulunopettaja,  laulaja
Janne Siltanen, kuvataiteilija
Mikko Siltanen, työtön
Sami Siltanen,  dj
Sonja Silvander, näyttelijä
Heidi Silvast, myyntipäällikkö
Maria Silvasto,  tuottaja
Susanna Silvenius,  muusikko
Antti Silvennoinen, ohjaaja, koreografi ja esiintyjä
Ella Silvennoinen, muotoilija
Mikko Silvennoinen, taiteilija
Minna Silvennoinen, kuvataideopettaja, kuvataiteilija
Olli Silvennoinen, muotoilija
Oula Silvennoinen, tietokirjailija
Raul Silvennoinen, kulttuurituottaja
Keijo Silventoinen, oboisti
Suvi Silventoinen, erikoiskirjastovirkailija
Iina Silventoinen, graafisen suunnittelun opiskelija
Mia Simanainen, muusikko-laulaja
Niina Simanainen, opintoasiainpäällikkö, kulttuuripolitiikan jatko-opiskelija
Jonna Similä,  ohjelmakoordinaattori,  hankevastaava
Henriikka Simojoki, tuottaja, kirjoittaja
Sonja Simojoki, Teak-opiskelija, tanssija
Sanna Simola, teollinen muotoilija, italialaisen&suomalaisen muotoilukulttuurin tutkija
Sofia Simola, tanssitaiteilija
Tintti Simola,  muusikko
Roosa Simolin, suomenkielen ja kirjallisuuden opettaja
Harri Simolin, tuotantojärjestäjä
Salla Simonaho, journalistiopiskelija, toimittaja
Lina Simons, kultaseppä, muotoilija
Siiri Simpanen, musiikkipedagogi
Aino Marjatta Sinda, taidegraafikko, opiskelija
Helena Sinervo, kirjailija
Katja Sinervo, toimittaja
Mikko Sinervo, arkkitehti
Sanna Sinervo, kulttuurituottaja
Tino Singh,  toimitusjohtaja
Pauliina Siniauer, toimittaja
Emilia Sinisalo, näyttelijä
Johanna Sinisalo, kirjailija
Kati Sinisalo, tuottaja, toimittaja
Nelli Sinisalo, näyttelijäopiskelija, tanssiopettaja
Tatu Sinisalo, näyttelijä
Sonja Sinisalo, audiovisuaalisen mediakulttuurin opiskelija
Henna Sinisalo, museoamanuenssi
Maija Sinisalo,  muusikko,  pedagogi
Alina Sinivaara, taidemaalari
Iida-Vilhelmiina Sinivalo, muusikko
Reeta Sinivalo, opettaja
Reetta Sinivalo, opettaja
Johanna Sinkkonen, kuvataiteilija
Mia-Mari Sinkkonen, tanssij
Silja Sinnemäki, tilitysasiantuntija tekijänoikeusjärjestössä
Tiina Sinnemäki-Ambraziejus, laulaja-näyttelijä, laulunopettaja
Riikka Sintonen, muusikko
Lauri Sintonen, muusikko, opiskelija
Juuso Sintonen,  säveltäjä-muusikko
Markku Sipi, ohjaaja, käsikirjoittaja
Alma Sipilä, lauluntekijä, laulaja, kirjoittaja
Anna-Leena Sipilä, näyttelijä
Jani Sipilä, digisti
Satu Sipilä, kuvataidekasvattaja
Tanja Sipilä, yrittäjä
Varpu Sipilä, opiskelija
Helena Sipiläinen, asiantuntija
Maija Sipiläinen, muusikko, musiikkipedagogi
Tarja Sipiläinen, novellisti
Oskari Sipola, ohjaaja
Pekka Sipola, valokuvaaja
Aino Siponen, Huonekalurestauroija
Annikaisa Siponen, interiöörikonservoinnin opiskelija
Miira Sippola, kirjoittaja, teatterinjohtaja, ohjaaja
Olli Sippola, muusikko
Susanna Sippola, Kansallisoopperan näytäntöjärjestäjä
Zera Sippola, hopeaseppä
Jonne Sippola, valokuvaaja
Tuoman Sipponen, muusikko
Annika Sippula, kulttuurialan sekatyöntekijä
Stiina Sirainen, kuvataidekasvattaja, tanssija
Joonas Siren, taiteilija/muusikko
Kenneth Siren, esiintyvä taiteilija, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Snoopi Siren,  teatterinjohtaja,  ohjaaja
Camilla Sirén, animaattori
Camilla Sirén, graafinen suunnittelija
Camilla Sirén, muusikko, opiskelija
Lauri Sirén, valosuunnittelija
Peik Sirén, näyttelijäntyön opiskelija
Ilona Sirén, muusikko
Marianne Siri, kuvanveistäjä
Tuuli Sirkeinen, työtön
Sohvi Sirkesalo, lehtori
Elina Sirkiä, sirkustaiteilija
Jouni Sirkiä, runoilija
Jonna Sirkkiä, muotoilija, freelancer, kiinteistönvälittäjä
Juha Siro, kirjailija
Jouko Sirola, kirjailija
Esa Sironen, toimittaja, dokumenttiohjaaja
Ari-Pekka Sirviö, journalismin lehtori, tiimipäällikkö
Luca Sirviö, valosuunnittelija
Siiri Sirviö, puvustaja
Petri Sirviö
Raili Sissonen, oopperalaulaja
Jussi Sistonen-Lönnroth, lasinpuhaltaja, designer, graafinen suunnittelija
Vesa Sisättö, kirjailija, toimittaja
Tytti Siukonen, projektipäällikkö, kulttuurituottaja
Aino Siurua, sellisti
Marko Siven, Käyrätorvi
Veli-Ville Sivén, teatteriopiskelija
Nina Sivén, valosuunnittelija, valokuvaaja
Arto Sivonen, kaupunkiaktivisti, yrittäjä, luova suunnittelija
Panu Sivonen, muusikko
Pauli Sivonen, museonjohtaja
Sameli Sivonen, kuntavaaliehdokas, arkkitehtuurin ja taloustieteen yo
Oili Sivula, kirjastopalveluiden aluejohtaja
Karoliina Sjö, projektitutkija-koordinaattori, tohtorikoulutettava
Kira Sjöberg, kulttuuriyrittäjä
Lena Sjöberg, läkare, lärare på kurser i skönlitteratur för medicinare
Pauliina Sjöberg, tanssitaiteen opiskelija
Sami Sjöberg,  tutkija
Björn-Axel Sjöblad, ohjaaja
Linne Sjöblom, musiikinopettaja
Sirkka-Liisa Sjöblom, suomentaja
Tomas Sjöblom, projektikoordinaattori
Sofie_Ilsoe Sjöblom,  rådgivare,  eritysiasiantuntija
Linnéa Sjöholm, graafinen suunnittelija
Linne Sjölblom, musiikinopettaja
Fanny Sjölind, musiker
Vilhelm Sjöström, valokuvaaja
Marja Skaffari, näyttelijä, ohjaaja, esitystaiteilija
Terhi Skaniakos, erikoissuunnittelija, musiikin tutkija
Katja Skinnari, kuvataiteilija
Siv Skogman, toimittaja
Juha Skukin, roudari
Krista Sköld, kuvataideopettaja
Erika Skön, kirjoittaja ja tv-alan moniottelija
Jarmo Skön, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Mia Skön, muusikko
Pia Slangar, production specialist
Johanna Slotte, kulturkoordinator
Rickard Slotte, musiker
Joel Slotte,  kuvataiteilija
Heikki Slåen, elokuvaaja
Karin Smeds, valokuvaaja
Kerstin Smeds, historiker, professor
Max Smeds, kuvaaja
Sofia Smeds, näyttelijäopiskelija
Blythe Smith, kuvataiteilija
Pysy Smolander, näyttelijä, muusikko
Sanna Smolander, pianisti, musiikkipedagogi, säestyksen lehtori
Nana Smulovitz, yrittäjä, opettaja
Pauliina Sneck, nuoriso-ohjaaja, kulttuurituottaja
Anja Snellman, textilartesan, småbarnspedagogikstuderande
Jani Snellman, muusikko, arkkitehti
Veera Snellman, tanssija
Viivi Snellman,  arkkitehti
Matti Snellman,  valokuvaaja
Susanna Snellman,  opettaja,  kulttuurituottaja
RitvaLiisa Snelman,  toimittaja
Grete Sneltvedt, Scenkonstnär och pedagog
Sonja Snickars, grafiker, illustratör
Cristal Snow, artisti
Miika Snåre, muusikko
Mikael snåre, muusikko
Timo Soasepp, valokuvaaja
Annika Sohlman, taidekasvattaja
Juulia Soidinaho, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Saara Soikkeli, tanssiopettaja, tanssi-liiketerapeutti, yrittäjä
Tomi Soikkeli, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Arttu Soilumo, näyttelijä
Miska Soini, muusikko
Olli Soini, vihreän talon isäntä
Henrietta Soininen, valokuvaaja, taiteilija
Laura Soininen, tuote- ja palvelumuotoilun opiskelija
Mirva Soininen, muusikko, musiikinopettaja, musiikin ammattiopiskelija
Pirkko Soininen, kirjailija
Anna-Maria Soininvaara, kirjastotoimen apulaisjohtaja
Linda Sointu, tanssija, tanssi-liiketerapiaopiskelija
Kati Sointukangas, kulttuurituottaja, toimittaja
Saara Soisalo, laulaja
Kaisa Sojakka,  valokuvaaja
Henri Sokka, säveltäjä
Ida Sokka, kuvataiteilija
Sinikka Sokka, näyttelijä-laulaja
Anu Sokura, tiedottaja
Sanna Solanterä, muusikko, musiikkipedagogi
Petra Solar, sirkusopettaja ja -taiteilija
Joele Solinas, nukketeatteriopiskelija
Päivi Solja, toimittaja
Tapio Solonen, muusikko
Tiina Somerpuro, valokuvaaja
Markus Sommers, valokuvaaja
Paula Sompi, teatterialan ammattilainen
Cathaoir Sóna, graafinen suunnittelija
Anssi Sopanen, muusikko ja soitonopettaja
Tuomas Soppela, muusikko
Erja Soranta, arkkitehti
Aku Sorensen, musiikinopiskelija
Aleksi Sorjonen, muusikko
Irene Sorrentino,  kaunokirjallisuuden kääntäjä
Matti Sorsa, mallimestari
Anu Sorsa,  äänisuunnittelija
Helena Sorvali, opettaja, toimittaja
Laura Sorvari, tanssitaiteilija
Sonja Sorvola, näyttelijä
Christa Soskolne,  kulttuuriantropologi
Päivikki Soukka, tekstiilitaiteilija TEXO
Saku Soukka, maisteri
Anni Soukkala, kulttuurituottaja
Susanna Sovia,  tj,  ohjaustoiminnan artenomi
Luisa-Claudia Sovijärvi, vapaa kirjoittaja ja julkaisualustasuunnittelija
Luisa-Claudia Sovijärvi, vapaa kirjoittaja, julkaisualustasuunnittelija
Mikko Sovijärvi, kirjailija
Johanna Spaskos, graafikko
Magdalena Spiik, ohjaaja, käsikirjoittaja
Alexandra Stang,  projektikoordinaattori
Biljana Stankovic Lori, percussion drummer, actress, hand crafter
Richard Stanley, writer
Kari Starck, muusikko
Tii Starck, kuvatoimittaja
Dalia Stasevska, muusikko
Kaarlo Stauffer, kuvataiteilija
Amanda Stavén, viestinnän tekijä
César García Steensen, dansare
Pablo Steffa, yrittäjä, agentti
Henriika Steidel-Luoto, muusikko
Joni Stein, muusikko, säveltäjä
Annika Steinke, musiikkipedagogi, muusikko
Jannica Stelander, meikkitaiteilija
Sanna Stellan, näyttelijä
Christine Sten, musiker
Johanna Stenback, producent
Astrid Stenberg,  skådespelare,  musiker
Freia Stenbäck, näyttelijä, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Nuppu Stenros, tuottaja, kaupunkikulttuuriaktiivi
Nina Stenros,  tuottaja,  dokumentaristi
Jaska Stenroth, muusikko
Jatta Stepanoff Harakkamäki, teatteripedagogi
Olli Stephany,  kulkija
Maria Stereo, kuvataiteilija
Taru Still,  muusikko,  näyttelijä
Magnus Still,  marknadsföringskonsult,  författare
Ruben Stiller, toimittaja
Virpi Stjerna, alokuvataiteilija
Ivor Stodolsky, director curator, writer
Waldemar Stoffel, valokuvaaja
Joakim Stolpe, kokki
Antti Stolt, kirjastonhoitaja
Henrietta Stolt,  palveluasiantuntija
Anna Stolzmann, graafinen suunnittelija
Jarmo Stoor, kirjailija
Heidi Storbacka, sångare, musikpedagog
Susanna Storbacka, taidekasvatuksen opiskelija
Jennie Storbacka,  näyttelijä,  laulaja
Anna Storchenegger, koreografi, tanssinopettaja, taitoluisteluvalmentaja
Johanna Storck, muusikko
Annastiina Storm, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Solveig Stormbom, kirjastonhoitaja
Carolina Storrank, sångpedagog och sångerska
Johanna Strand, Muotoilija
Elina Strandberg, kuvataiteilija
Hanna Strandberg, etnolog, arkivarie
Jonna Strandberg, vastaava tuottaja
Pia Strang, taidepedagogi, kuvataiteilija
Heidi Strengell, valokuvaaja
Elina Ström, muotoilija, pukusuunnittelija
Staffan Ström, äänivelho
Emma Strömberg, grafisk formgivare
Mikaela Strömberg, författare
Måns Strömberg, Dj Bunuel, hankepäällikkö
Rita Strömmer, toimittaja
Daniela Strömsholm, musikpedagog, sångerska
Staffan Strömsholm, pianist, musikpedagog
Veronica Stycz, tuottaja
Jorma Styng, sävel-, kuvataiteilija
Juhani Styrman, kulttuurin sekatyömies
Mark Ståhle, animaattori, sarjakuvapiirtäjä
Heidi Stålnacke, kuvataiteilija
Susanna Sucksdorff, markandsföringschef
Alpo Suhonen, kulttuurin, urheilun rakastaja
Eeva Suhonen, toimittaja
Emilia Suhonen, muusikko, musiikkiterapeutti
Mikko Suhonen, muusikko
Robert Suhonen,  valokuvaaja
Anna Suhonen,  opiskelija
Valter Sui, näyttelijä ja teatteri-ilmaisun ohjaaja
Jani Suihkonen, jonglööri
Heidi Suikkanen, artenomi, kuvataideopiskelija
Saimi Suikkanen, kuvataiteen opiskelija
Cindy Sukapää, kulttuurituottaja
Saku-Petteri Suksi, apulaisohjaaja
Lilli Sukula--Lindblom,  skådespelare,  projectledare
Katri Sulin,  gfaarinen suunnittelija,  kuvittaja
Inga Sulin,  näyttelijä,  muusikko
Timo Sulkamo, sisustusarkkitehti, graafinen suunnittelija, muotoilun lehtori
Krisse Sulonen, akvarellist
Anni Sumari, kirjailija, suomentaja
Hanna Sumari, toimittaja, juontaja
Annika Suna, kääntäjä
Emelie Sund, skådespelare, sångerska
Cristel Sundberg, muusikko
Jonna Sundberg, kansainvälisten asioiden suunnittelija
Julia Sundberg, muusikko
Linda Sundberg, lastenkulttuurin monitekijä
Hanna Sundman, kulturproducent
Christel Sundqvist, universitetslärare och författare
Leena Sundqvist, lehtori, kirjoittaja
Sanna Kaisa Sundström, musiikkikasvattaja ja muusikko
Anders Sundström, scenmästare
Joni Sundvik, graafinen, suunnittelu
Aino Suni, elokuvaohjaaja
Jessica Suni, toimittaja/kirjailija
jessica suni, toimittaja, kirjailija
Saara Suni, graafikko, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Nina Suni,  kuraattori,  kirjoittaja
Anni Suoanttila, käsikirjoittaja
Ilona Suojama, henkilökohtainen avustaja, tanssija, luovan maalaamisen ohjaaja
Mirkka Suokas, kuvataiteilija
Elisa Suokko, toimittaja
Linda suolahti, muusikko
Eki Suomaa, muusikko
Joanna Suomalainen, valokuvaaja
Joonas Suomalainen, kuvataideopettaja, luokanopettaja
Jussi Suomalainen, tanssija
Matias Suomalainen, DJ, tapahtumatuottaja
Sirpa Suomalainen, muusikko
Tiina Suomalainen, freelance-toimittaja
Cátia Suomalainen-Pedrosa, johtaja
Petriina Suomela, kampaaja-maskeeraaja
Petriina Suomela, kampaaja-maskeeraajaa
Matti Suomela,  musiikin lehtori,  muusikko
Alex Suomi, kuvanveistäjä
Iris Suomi, taidehistorian opiskelija
Maiju Suomi, arkkitehti
Marko Suomi, näyttelijä
Anna Suominen, kääntäjä, muusikko
Emma Suominen, valokuvaaja
Enni Suominen, kuvataiteilija
Jari Suominen, mediataiteilija, muusikko
Maija Suominen, pianisti, postinjakaja
Mickael Suominen, ohjelmistopäällikkö
Oili Suominen, suomentaja
Perttu Suominen, teatterikapelimestari
Jenni Suoniemi, konservaattori
Karoliina Suoniemi, sanataiteen läänintaiteilija
Minna Suoniemi, kuvataiteilija, lehtori Aalto ARTS
Minna Suoniemi, kuvataiteilija, lehtori, Aalto yliopisto
Anna Suoninen, tuottaja, opiskelija
Annikka Suoninen, FT, tieteen ja kulttuurin alan moniottelija
Aino Suonio, kuvataiteilija
Jaakko Suonio, muusikko, musiikkipedagogi
Katri Suonio, kuvataiteilija
Riku Suonio, graafinen suunnittelija, valokuvaaja, teatteriaktiivi
Ilari Suonpää, ääniteknikko, tuotannonsuunnittelija
Samuli Suonpää, toimittaja, kirkon viestijä
Sauli Suonpää, näyttelijä
Anna Suonsyrjä, tuottaja, muusikko
Jere Suontausta, valosuunnittelija
Marita Suontausta, vapaa ruoka- ja viinitoimittaja
Satu-Minna Suorajärvi
Satu-Minna Suorajärvi,  kuvanveistäjä,  lääkäri
Anu Suoranta, tutkija
Elina Suoranta, musiikkiluokanopettaja
Juha Suoranta, professori Tampereen yliopisto
Kitti Suoranta, toiminnanjohtaja
Outi Suoranta, amanuenssi
Taneli Suoranta, äänisuunnittelija, elokuvantekijä
Antti Suoranta,  muusikko,  musiikkipedagogi
Birgitta Suorsa, toimittaja
Sanna-Erika Suorsa,  teatteri-ilmaisun ohjaaja,  työvalmentaja
Arja Suorsa-Rannanmäki, pianopedagogi, Colour Keys - menetelmän kehittäjä
Mira Suovanen, ohjaustoiminnan artenomi, nuoriso-ohjaaja
Tero-Petri Suovanen,  muusikko
Miina Supinen, kirjailija
Riitta Supperi, valokuvaaja, tiedottaja
Lauri Supponen, säveltäjä
Mari Susanna, Kuvittaja, graafinen suunnittelija, valokuvaaja
Tuulia Susiaho, kuvataiteilija
Saila Susiluoto, runoilija, taiteilijaprofessori
Julius Susimäki,  näytteliijä
Johannes Susitaival, muusikko ja sarjakuvapiirtäjä
Paula Susitaival, muotoilija
Paula Susitaival, muotoilija, tuottaja
Jenna Sutela, taiteilija
Masa Sutela,  tuottaja
Aino Sutinen, sarjakuvapiirtäjä, päätoimittaja
Esete Sutinen, tanssitaiteilija
Riikka Sutinen,  kuvataiteilija
Jussi Sutinen,  kirjailija,  psykoterapeutti
Elsa-Riikka Sutinen,  kuvataiteilija
Teemu Suuntamaa, suomentaja, muusikko
Hanna Suurhasko, kulttuurituottaja, toiminnanjohtaja
Laura Suurla,  muusikko
Pia Suuronen, teatterikuiskaaja
Sakari Suuronen, elokuvaohjaaja
Jaakko Suutari,  ääni- ja valoteknikko
Sirpa Suutarijääskö, tanssitaiteilija
Jenna Suvanto, muusikko, musiikkipedagogiopiskelija
Kaisa Suvanto, kirjoittamisen opettaja
Lotta Suvanto, muusikko
Soile Suvanto, toimittaja, viestintäkouluttaja, rentoutusohjaaja
Ulla Suvanto, suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja
Vando Suvanto, laulaja, säveltäjä
Suvi Suvereeni,  mediataiteilija
Ari Suzuki, näyttelijä
Maria Svan, musiikinopettaja, tanssi-liiketerapeutti
Andrea Svanbäck, marknadsföringschef
Robin Svartström, näyttelijä
Akseli Sveholm, teatteri-ilmaisun ohjaajaopiskelija
Asta Sveholm,  näyttelijä
Kristina Svensson, kirjoittajaohjaaja, kotoutumiskouluttaja
Pernilla Svensson, kuvataide
Leena Svinhufvud, museolehtori, taidehistorian dosentti
Laura Sydänmetsä, kulttuurituotannon opettaja
Jesse Sydänmäki, säveltäjä-muusikko, tuottaja, näyttelijä
Marika Sykkö, kirjastonhoitaja
Helsinki Sylvian, kuvataiteilija
Vappu Syrén, kirjastonhoitaja
Veera Syrén, tuottaja
Mari Syren-Fawaz, korumuotoilija
Jura Syri, hatuntekijä
Aku Syrjä, muusikko
Anne Syrjä, tv-ohjaaja
Tiina Syrjä,  yliopistonlehtori
Ilmari Syrjälä, seurakuntapastori
Pauliina Syrjälä, muusikko, musiikin lehtori
Senja Syrjälä, muusikko
Susanna Syrjäläinen, muusikko
AJ Syrjänen, muusikko
Harri Syrjänen, kultaseppä
Sanna Syrjänen, koulutussuunnittelija, muusikko
Anna-Sofia Sysser, taiteilija
Ville Syväluoma, dj
Sanna Syvänen,  kuvataiteilija
Katja Sågbom, kulturproducent
Juha Säijälä,  kulttuurivihkojen toimituspäällikkö
Marjo Säkkinen, kulttuurisihteeri
Maria Säkö, tanssi- ja teatterikriitikko
Katarina Sällylä, valokuvaaja, opiskelija
Piia Säpyskä-Hietala, musiikkipedagogi
Sanna Särkelä, museoalan sekatyöläinen
Eija Särkimäki, klarinetinsoiton lehtori
Saara Särkimäki, musiikinopiskelija
Auli Särkiö, runoilija, musiikkitoimittaja
Meeri Särkkä, muotoilija
Urho Särkkä, muusikko
Rosemarie Särkkä, valokuvaaja
Jenni Särmä, graafinen suunnittelija, markkinointisuunnittelija
Saara Särmä, johtaja, Feministinen ajatushautomo Hattu
Miika Särmäkari, hiphop-artisti, levy-yhtiön omistaja
Demiän Sääsjärvi, laulaja, laulupedagogi
Juha Sääski, näyttelijä, esitystaiteilija
Susanna Sääskilahti, amanuenssi Kansallisgalleria, Museoalan ammattiliiton pj
Susanna Sääskilahti, amanuenssi Kansallisgalleria/Ateneum, museoalan ammattiliiton pj.
Erik Söderblom, ohjaaja
Matilda Södergran, författare
Jan-Christian Söderholm, näyttelijä
Outi Söderholm, kulttuurituottaja, tuotantokoordinaattori, Tamk
Trygve Söderling, litteraturvetare och tidskriftsredaktör
Ida Söderlund, koordinaattori, kääntäjä
Nicholas Söderlund, oopperalaulaja
Tea Söderlund, kuvataiteilija
Ulla-Maija Söderlund, muusikko
Jenni Kaisa Söderman, dramainstruktör, verksamhetsutvecklare
Linda Söderman, creative
Jesper Söderström, ääniteknikko
Panu Söderström, FM / arkkitehti yo
Saga Söderström, muusikko, musiikin ylioppilas
Zusan söderström, kulturarbetare, clown, dockspelare
Saara Taalas, kulttuurisen talouden tutkija, professori
Mika Taanila, elokuvaohjaaja, kuvataiteilija
Tuomas Taanila, muusikko
Riikka Taavetti, tutkija
Ida Taavitsainen, fotograf
Katja-Maaria Taavitsainen, tanssitaiteilija, muusikko
Jonne Taavitsainen,  muusikko
Laura Taberman, kulttuurituottaja
Anna Tahkola, kuvataiteilija.
Annastiina Tahkola, laulupedagogi., laulaja
Annastiina Tahkola, laulaja, laulupedagogi
Kalle Tahkolahti, ohjaaja, näyttelijä
Kari Tahvanainen, kirjailija
Karri Tahvanainen
Tiina Tahvanainen, fotograf
Timo Tahvanainen, mediaosk Shadow Camera
Virpi Tahvanainen,  sinfoniaorkesterin viestintäsuunnittelija
Reetta Tahvanainen-Uusitalo, kuvataiteilija, tatuoija
Ihab_al Tai,  kuvanveistäjä
Nella Theresa Taijala, tatuoija, kuva-artesaani
Iina Taijonlahti, tanssitaiteilija
Otto Taimela, opiskelija
Marko Taiminen, teatteri-ilmaisun ohjaaja, opiskelija
Teuvo Taimioja, muusikko
Maiju Tainio, nukketeatteri- ja yhteisötaiteilija
Olli Tainio, musiikkituottaja
Olli Tainio, musiikkituottaja.
Teemu Tainio,  tanssija
Meimi Taipale, konstnär, socialarbetare
Mona Taipale, taidehistorioitsija, ekonomi
Suvi Taipale, teatterityöntekijä
Matilda Taipale, kuvataidekeskuksen opiskelija
Karolina Taipale,  kuvataiteilija
Timi Taipaleenmäki, soitinrakentaja
Jenni Taipalus, koordinaattori
Anna Taitto, nuortenkirjastolainen, suomentaja
Anu Taivainen, kulttuurituottaja
Anna Takala, toimittaja, mediakasvattaja
Ida Takala, kulttuurituottaja, suomentaja
Päivi Takala, keraamikko, taideopettaja
Riikka Takala, kirjailija
Sanna Takala, opettaja, artisaani
Jami Takala, muusikko, musiikkipedagogi
Pilvi Takala, kuvataiteilija
Heikki Takala,  kuvataiteilija
Maria Takala-Roszczcenko, kirkkomusiikki, tutkijatohtori
Annika Takaniemi,  radiotuottaja
Kauno Takarautio, teatterihörhö
Emilia Takayama, muusikko, säveltäjä, pianonvirittäjä
Kaito Takayama, sirkusartisti, kulttuurituottaja
Yuko Takeda,  näyttelijä,  teatteriopettaja
Riikka Takila, tuottaja
Paula Takio, suomentaja, opettaja
Heikki Takkinen, muusikko
Onni Takkinen, kuvataiteilija
Kaisa Takkula,  muusikko,  kanttori,  laulupedagogi
Tomas Takolander,  muusikko
Mia Takula,  toimittaja,  dokkumenttiohjaaja,  tietokirjailija
Mari Talala,  muusikko,  musiikkipedagogi
Eeva-Maija Talasma, muusikko, pedagogi, rehtori
Virva Talonen, koreografi
Riitta Talonpoika, keraamikko
Olli Talsi, ääniteknikko
Elina Talvensaari, dokumenttiohjaaja
Oona Talvensaari, muusikko, musiikkipedagogiopiskelija
Salla Talvi, pop/jazz-laulunopettaja, laulaja
Raija Talvio,  käsikirjoittaja
Iiris Talvitie, arkkitehti-yo SAFA, tanssija
Riikka Talvitie, säveltäjä
Tarja Talvitie, taidehistorioitsija, kuraattori
Maria Talvitie,  ohjaustoiminnan artenomi
Vilma Talvitie,  muusikko,  lauluntekijä
Ronja Tammenpää, tuottajaopiskelija
Olli Tammi, kuvataiteen opiskelija
Eeva Tammikivi, valokuvaaja
Aaro Tamminen, muusikko, musiikinopiskelija
Annette Tamminen, artistien stylisti
Elina Tamminen, kulttuurituottaja
Hanna Tamminen, arkkitehtiopiskelija
Henna Tamminen, käsityötoimittaja
Jaana Tamminen, pukusuunnittelija
Jaana Tamminen, tiedottaja
Jari Tamminen, toimittaja
Kati Tamminen, tuottaja
Simo Tamminen, näyttelijä
Tero Tamminen, tuottaja
Timi Tamminen, muusikko
Ullis Tamminen, näyttelijä
Heli Tamminen,  käsikirjoittaja
Hanna-Leena Tammiruusu, musiikkipedagogi
Tuukka Tammisaari,  kuvataiteilija
Marissa Tammisalo, valokuvaaja
Eija Tammisto, opettaja ja runoilija
Kaarina Tammisto, graafinen suunnittelija, opiskelija
Kalle Tammisto, muusikko
Miika Tammisto, seppä
Jesse Tamski, valokuvaaja
Minttu Tamski, teatterialan freelancer
Marika Tandefelt, professor, språkvetare
Henrika Tandefelt,  historiker,  forskare
Inessa Taneli, hankekoordinaattori
Emilia Tanner, kuvataiteilija
Kai Tanner, teatterinjohtaja, näyttelijä
Elina Tanskanen, kulttuurivastaava
Henna Tanskanen, näyttelijä, kuvataiteilija
Ilona Tanskanen, suomen kielen ja viestinnän lehtori (Turun AMK:n Taideakatemia)
Katja Tanskanen, korutaiteilija, metalliartesaani
Jani Tanskanen, yrittäjä
Antti Tanttu, kuvataiteilija
Ville Tanttu, elokuvaohjaaja, elokuvakuvaaja
Ananya Tanttu,  valokuvaaja
Reija Tapaninen, sirkustaiteilija
Markus Tapio, äänisuunnittelija
Mikko Tapio, kuvataiteilija
Raila Tapio, näyttelykoordinaattori
Sirkka Tapio,  kuvataiteilija
Ville Tapio,  leikkaaja,  muusikko,  dj
Tessa Tapiovaara, opiskelija
Milsse Tapojärvi, tanssinopettaja, hyvinvointiohjaaja
Katri Tapola, kirjailija
Päivi Tapola,  kirjailija
Maria Tapola,  metalliartesaani
Aarne Tapola,  elokuvaaja
Mirva Tapper, suunnittelija (museokokoelmat)
Veera Tapper, elokuva-alan opiskelija
Onni Tappola, kuvaaja
Emilia Tapprest,  muotoilija
Eila Tarasti, musiikkitieteilijä (FM), pianisti
Elsa Tarjanne, muusikko
Tuija Tarkiainen,  graafinen suunnittelija
Minna Tarkka, toiminnanjohtaja
Sofia Tarkkanen,  musiikinopettaja
Doora Tarnanen, musiikkipedagogi, muusikko
Iiris Tarnanen, musiikkipedagogi
Niilo Tarnanen, säveltäjä, musiikinteorian opettaja
Maiju Tarpila, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Anne Tarsalainen, toimittaja, sanataideohjaaja
Antti Tarvainen, näyttelijä
Hanne-Mari Tarvonen, toimittaja
Minna Tasanto,  laulaja,  ääninäyttelijä,  kääntäjä
Nelli Taskinen, kulttuurituottaja, nuorisotyöntekijä
Samuli Taskinen, oopperalaulaja
Sanna Taskinen, kulttuurituottaja
Vesa Taskinen, kuvataiteilija
Anne Taskinen (Heinäsirkka), muusikko, toimittaja, tapahtumajärjestäjä
Satu Tauro, muusikko
Birgitta Taussi, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Eeva Tavaila, psykologi, kuorolaulaja
Marjut (Maiju) Tawast, kulttuuritoimija
Fanny Tavastila, kuvataiteilija
Maija Tavastila, kuvataidekasvattaja
Emmi Tavela, kuvataiteilija
Henriikka Tavi, runoilija
Liisa Tavi,  laulaja,  äänihoitaja
Linda Tavio, psykologi, sairaalaklovni
Suvi Teerenhovi, graafikko, kuvittaja, lavasterakentaja
Maria Teeri, kuvataiteilija
Anni Teerikangas, laulunopettaja, musiikkipedagogi
Henriikka Teerikangas
Vera Tegelman, tanssija
Maija Teikari, muusikko
Tuija-Kaisa Teikari, kirjallisuusterapeutti
Jari Teilas, lavastemestari
Saara Teini,  ohjaustoiminnan artenomi
Anders Teir, musik ledare, kördirigent
Anna Teir, danslärare
Philip Teir, kirjailija
Jami Teirikari,  ohjaaja
Olli Teirikko, muusikko
Tuomo Teirilä, säveltäjä
Marjatta Teirilä, soitto-opettaja
Tuija Teiska, kuvataiteilija
Elina Teitti, kuvataidekasvattaja
Miko Tekoniemi, muusikko
Anna Telasniemi, yliasiamies
Paula Tella, kuvataiteilija, esitystaitelija
Pia Temisevä,  käsityöläinen,  taiteilija
Joona Tena, elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja
Katri Tenhola, suunnittelija, suomentaja
Ari tenhula,  professori
Tanja Tenhunen, arkeologi
Anna-Mari Tenhunen, graafinen suunnittelija
Ulla Tenhunen,  ex-järjestösihteeri,  eläkeläinen
Aino Tenkainen, säveltäjä
Niilo Tenkanen, maisema-arkkitehti
Saana-Maaria Tenkanen, toimintaterapeutti, laulunopiskelija, tanssiohjaaja
Olli-Pekka Tennilä, runoilija
Ville-Matti Tenovirta, kuvataideopiskelija
Annika Tepponen, muusikko, MuK
Johannes Terhemaa,  video- ja valokuvaaja
Agnieszka Terho, muusikko, kitaransoiton lehtori
Elli Terho, kuvataiteilija
Iina Terho, elokuvaohjaaja
Milja-Maaria Terho, kuvataidekasvattaja
Erica Terranova, PhD in Sociology of Cultural phenomena
Minttu Tervaharju, sanataideopettaja, kulttuurialan freelancer
Anna Tervahartiala, toimittaja, kuvaaja
Milja Tervahauta, Informaatiotutkimuksen opiskelija
Aku Tervakangas,  muusikko
Tea Tervamäki, konservaattori
Juuso Tervo, tutkijatohtori, taidekasvattaja
Niina Tervo, kuvataiteilija
Paulina Tervo, toimitusjohtaja, web- ja elokuvatuottaja
Kaisu Tervonen, toimittaja, kustannustoimittaja
Turkka Tervonen, kameramies
Ville Tervonen, lavastaja
Ulla Teräs, tutkija, museoammattilainen
Eeva Terävä, kuvataidekasvattaja
Hanna Terävä, esiintyvä taiteilija, klovni
Asta Teräväinen, opiskelija
Timo Teräväinen,  kuvaaja
Saija Tesolin, pilates-, joogaohjaaja, tanssinopettaja
Enrique Tessieri, rasisminvastainen aktivisti
Christopher L. Thomas, filmmaker
Nathan Riki Thomson, muusikko, Lehtori
Anni Thomsson,  muusikko
Heli Thorén, kustantaja, kirjailija
Tarmo Thorström, pitsinnyplääjä
Maria Thun-Ström, taidekäsityöläinen
Jon Thureson,  sekatekijä
Hanna-Kaisa Tiainen, teatterintekijä
Milla Tiainen, musiikintutkija, yliopistonlehtori
Salla Tiainen, museolehtori
Pia Tiainen, muusikko, musiikkipedagogi
Kristiina Tiainen,  draama- ja ympäristökasvattaja
Sarah Tiainen,  artisti,  laulaja,  pastori
Julia Tidigs, litteraturforskare
Tanja Tiekso, taiteen tutkija, muusikko
Antti Tiensuu, näyttelijä
Laura Tiensuu, leikkaaja, kirjoittaja, sisällöntuottaja
Johanna Tiensuu, musiikkioppilaitoiksen opettaja, FM, musiikkikriitikko
Kaisa Tienvieri, kuoronjohtaja
Päivi Tierto,  kuvataideopettaja,  kuvataiteilija
Ville Tietäväinen, graafinen suunnittelija, sarjakuvataiteilija
ville tietäväinen, sarjakuvataiteilija
Taira Tiger, kuvataiteilija
Topias Tiheäsalo,  muusikko,  pedagogi,  toimittaja
Tommi Tihtarinen, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Tuija Tiihonen, toimittaja
Arja Tiili, tanssitaiteilija, taiteellinen johtaja
katja Tiilikka, kääntäjä
Asta Tiinonen,  varhaiskasvattaja,  artesaani
Jukka Tiirikainen,  muusikko
Minna Tiirikanen-James, artesaani
Esko-Pekka Tiitinen, kirjailija
Ilmari Tiitinen, äänisuunnittelija
Susanna Tiitinen,  ohjaaja,  teatteriopettaja
Heidy Tiits, kuvataidekasvattaja
Alina Tiits,  tuottaja
Liisa Tiittula, käännösalan tutkija ja opettaja
Markus Tiittula, toimittaja
Päivi Tiitu, muusikko
Sanna Tiivola, toiminnanjohtaja
Irene Tikka, näyttelijä
Jarno Tikka, muusikko
Karita Tikka, sirkusartisti
Minna Tikka-Lapveteläinen, työtoiminnan ohjaaja ja valokuvaaja
Aamu Tikkanen, kuvataiteilija
Henna Tikkanen, muusikko
Jaana Tikkanen, kulttuurituotannon opiskelija
Riina Tikkanen, nukketeatteritaiteilija
Sini Tikkanen, taiteilija
Tommi Tikkanen, tuottaja, muusikko
Tuukka Tikkanen, tuottaja
Katri Tikkanen, kuvittaja, graafinen suunnittelija
Olli-Tapio Tikkanen, laulaja, opiskelija
Susanna Tikkanen, creative, muusikko
Kristiina Tikke Tuura, tilataiteilija
Ellinoora Tikkinen,  ohjaustoiminnan artenomi
Niklas Tilli, muusikko
Jutta Tilvis, näyttelijäopiskelija
Atte Timonen, pienlehden päätoimittaja, elokuvakriitikko, bloggaaja
Anneli Timonen, yhteisö ja kuvataitelija
Antti Timonen, näyttelijä
Arto Timonen, valokuvaaja
Hanna Timonen, valokuvataiteilija
Karoliina Timonen, kirjailija
Maija Timonen, taiteilija
Mikko Timonen, teatteri-ilmaisun ohjaaja, opettaja, käsikirjoittaja
Vilma Timonen, muusikko
Heikki Timonen, elokuva-alan opiskelija ja freelancer
Annika Timonen, musiikkipedagogi
Katariina Timonen,  kuraattori,  näyttelyassistentti
Mari Tirkkonen, musiikin ylioppilas
Hanna Tissari, muusikko, musiikkipedagogi
Taru Tuulia Tittonen, kuvatyöläinen
Antero Tittula, suomentaja
Saara Tiuraniemi, kustantaja
Janita Tiussa, muusiko. laulaja-lauluntekijä
 Tixa, tunteen välittäjä
Hanna Tjukanov,  sisustusarkkitehti
Jahkob Tjäder, kulttuurituottaja
Mikko Tohkanen, muusikko
Jaakko Tohkanen,  näyttelijä
Kristina Tohmo, museoamanuenssi
Päivi Tohmo, toimittaja
tommi toija, kuvanveistäjä
Jaakko-Juhana Toijanniemi,  teatterityöläinen
Lauri Toikka, graafinen suunnittelija
Pirre Toikkanen, tio, taiteilija-kehittäjä
Viktor Toikkanen, muusikko, äänisuunnittelija
Auli Toikkanen,  teatteriopiskelija
Laura Toimela, palvelumuotoilija
Niko Toiskallio, muusikko, DJ, tapahtumatuottaja
Tiina Toivakka, toimittaja, FM
Lassi Toivanen, museovalvoja
Linda Toivanen, musiikkikasvattaja, tutkija
Miika Toivanen, tutkija, basisti, hevostilan pitäjä
Pauliina Toivanen, toimittaja
Sanna Toivanen, näyttelijä
Jarkko Toivanen, muusikko
Pekka Toivanen, yliopistonlehtori, muusikko
Tero Toivanen,  muusikko,  erityisluokanopettaja
Taina Toiviainen, pianonsoitonopettaja, muusikko
Miiko Toiviainen,  näyttelijä
Sattva-Hanna Toiviainen,  lavastussuunnittelija
Hanna Toiviainen-Conteh, lähihoitaja, videokuvaaja/ohjaaja, ekspressiivisen taideterapian opiskelija
Marja Toivio, kirjailija
Santtu Toivola, lavastaja
Anu Toivola,  graafinen suunnittelija,  kuvittaja
Anna-Maria Toivonen, musiikkiterapeutti, tarinankertoja, laulaja
Annukka Toivonen, yhteisöpedagogi, rauhantyöntekijä
Antti Toivonen, käsikirjoittaja, luova johtaja
Hanna Toivonen, yrittäjä, muusikko, hustlaaja
Joonas Toivonen, organisaattori, muusikko, mediataiteilija
Meeri Toivonen, näyttelijä
Riku Toivonen, muotoilija
Teppo Toivonen, kirjastovirkailija
Tero Toivonen, muusikko
Kaija Toivonen, toimittaja
Hilu Toivonen-Alastalo, tuottaja, toiminnanjohtaja
Elli Toivoniemi, elokuvatuottaja, ohjaaja
elli toivoniemi, producer, director
Jenni Toivoniemi, käsikirjoittaja
Jenni Toivoniemi, käsikirjoittaja, ohjaaja
Noora-Maija Tokee, valokuvataiteilija
Jani Tolin, kuvataiteilija
Susanna Tollet,  muusikko
Timo Ankka Sommarkille Tolonen, rokkari ja tapahtumajärjestäjä
Aini Tolonen, tuottaja, kirjailija, valokuvataiteilija
Laura Tolonen, taidemaalari
Johannes Tolonen, muusikko
Arttu Tolonen, muusikko
Timo Tolonen, muusikko
Osmo Tolonen, kanttori, mus.opettaja
Pirkko Tolonen, sellonsoitonopettaja
Vuokko Tolonen,  kirjailija,  käsikirjoittaja,  luovan kirjoittamisen opettaja
Anna Tolppa, kulttuurituottaja, tanssinopettaja
Laura Tolppa, esineen suunnittelun ja valmistuksen artesaani, lavastaja
Paula Tolppila, kuraattori, toiminnanjohtaja
Topias Tolppinen, valosuunnittelija
Alina Tolvanen, muusikko, esittävien taiteiden tutkimuksen opiskelija
Anni Tolvanen, muusikko
Miia-Liiina Tommila, arkkitehti
Milla Tommila, musiikkipedagogi, tuottaja
Maiju-Leena Tommila,  muusikko,  valokuvaaja
Maaria Tomminen, kuvataiteen opettaja
Irma Tonteri, kuvataiteilija
Maisa Tonteri, lastenkirjailija, suomentaja
Miira Tonteri, animaatio-ohjaaja
Oliwia Tonteri, elokuvantekijä
Jarkko Tontti, kirjailija, lakimies
jarkko tontti, kirjailija
Jani Toom,  AV-tuottaja
Marja-Riitta Topcu, viulunsoiton lehtori
Pirkko-Liisa Topelius, sisustusarkkitehti, galleristi
Zeni Toppi, kuvataiteilija
Nina Toppila, taidehistorioitsija, tuottaja
Eicca Toppinen, muusikko
Veli Toppinen, kulttuurituottaja, puheenjohtaja, Helsingin gay teatteri ry
Eva Tordera Nuño, valokuvaaja, graafinen suunnittelija
Taru Torikka, toimittaja
Aino Torikka,  opiskelija
Kaisa Torkkel, tanssija
Kaisa Torkki, kuvataideopettaja
Niina Torkko, kouluttaja
Sinikka Torkkola, tutkija, toimittaja
Jaakko Tornberg, kuvataiteilija
Penna Tornberg, korumuotoilija
Marja-Liisa Torniainen, kuvataiteilija, vapaa kirjoittaja
Titus Torniainen, teatterintekijä
Hannele Torniainen, taideohjaaja
Terhi Toropainen, kuvataiteilija, elokuvataiteilija
Unna Toropainen, musiikkitieteilijä, museoammattilainen
Juuso Torpakko, muusikko, musiikinopettaja
Tiina Torppa, toimittaja
Sara Torvalds, översättare
Sofia Torvalds, journalist, författare
Tanja Torvikoski, musiikkipedagogi
Sari Torvinen, kuvataiteilija
Susanna Torvinen, production supervisor
Topi Tossavainen, ihmiskuula
Milla Toukkari, kuvataiteilija
Erkki Toukolehto, kuvataiteilija
Emma Toukonen, opiskelija
Eeva Tourunen, muusikko, musiikkipedagogi
Nick Triani, A+R, promotions, editor
Anastasia Trizna, näyttelijä
Elias Trygg, huilutaiteilija, musiikkipedagogi
Elsa Trzaska, kuvataiteilija
Jan-Mikael Träskelin, Muusikko ja äänisuunnittelija
Jan-Mikael Träskelin, muusikko, äänisuunnittelija
Jimmy Träskelin, graafikko, muusikko, toimittaja
Katariina Träskelin, valokuvaaja
J.A. Gavril Tschokkinen,  muusikko
Arlene Tucker, kuvataiteilija, kasvatustaide opettaja
Annika Tudeer, taiteellinen johtaja, esitystaiteilija
Pippa-Riina Tuhkalainen, freelance-tuottaja, -muusikko
Elina Tuhkanen, kuvataiteilija
Kari Tuhkanen, seksuaali- ja parisuhdeterapeutti
Petri Tuhkanen, valosuunnittelija
Timo Tuhkanen, muusikko, kuvataiteilija
Csilla Tuhkanen, muusikko ja pedagogi
Annina Tuhkunen, tanssija, tanssinopettaja
Tommi Tuikka, musiikkipedagogi
Tuuli Tuikka,  kuvataiteilja,  opiskelija
Heidi Tuikkanen, muusikko
Juha Tuisku., Äänisuunnittelija
Lauri Tujula, graafinen suunnittelija, kuvataiteilija
Anumirjami Tukia, käsikirjoittaja
Esa Tukia, muusikko
Katja Tukiainen, kuvataiteilija
Olli Tukiainen, muusikko
Pauliina Tulenheimo, elokuvakriitikko
Jenni Tuli, elokuvaohjaaja
Melita Tulikoura, toimittaja, terapeutti
Pirjo Tulikukka, toiminnanjohtaja
Heli Tulimetsa, tekstiilitaiteilija, ohjaaja
Nick Tulinen, valokuvaaja
Sirpa_Elina Tulirinta,  päätoimittaja
Marika Tulivuori,  vastaava tuottaja,  muusikko
Sini Tullila, muotoilija ja tatuointiartisti
Kirsti Tulonen, toimittaja
Karenina Tulppo, näyttelijä
Anna Tulusto, kulttuuritoimittaja
Roosa Tulvio, asustesuunnittelija
Anri Tuohimäki, muusikko, opettaja
Lotta Tuohino, tietokirjailija
Margit Tuokko, musiikkipedagogi YAMK
Martta Tuomaala, kuvataiteilija
Anu Tuomainen, graafinen suunnittelija
Olli Tuomainen,  muusikko
Markku Tuomala, valosuunnittelija
Minna Tuomanen, vatsastapuhuja, esiintyjä
Alexi Tuomarila,  muusikko
Minna Tuomarmäki, ohjaaja
Eija Tuomela, toimittaja
Matti Tuomela, kriitikko
Kristiina Tuomi, muusikko
Veera Tuomi, muusikko/musiikintekijä/musiikinopettaja
Elina Tuomi,  kuvataideopettaja,  kuvittaja
Janne Tuomi,  muusikko,  pedagogi
Terhi Tuomikko, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Anna Tuomikoski, suomentaja
Antti Tuomikoski,  leikkaaja
Merina Emilia Tuominen, ihminen
Henri Tuominen, kuvataideopiskelija
Iira Tuominen, kääntäjä
Jarkko Tuominen, valaistusmestari
Jenni Tuominen, kuvataiteilija, kuvittaja
Katariina Tuominen, medianomi
Katri Tuominen, kirjakauppias
Pikku-Markku Tuominen, myyntipäällikkö, valosuunnittelija
Sakari Tuominen, näyttelijä
Terhi Tuominen, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Tomi Tuominen, kuvittaja, tiskijukka, muusikko
Ville Tuominen, viestinnän tekijä, taiteen maisteri
Anni Tuominen, taidemaalariopiskelija, kulttuurimedian tuottaja
Antti Tuominen,  teatteriopiskelija
Anna-Sofia Tuominen,  muusikko,  näyttelijäopiskelija
Tatu Tuominen,  kuvataiteilija
Lauri Tuomi-Nikula, vapaa kirjoittaja
Nina Tuomisaari, disaineri, kuvataiteilija
Mimma Tuomisalo, arkkitehtiopiskelija
Satu Tuomisto, koreografi
Fanniina Tuomola, teatteri-ilmaisun ohjaaja 
Johanna Tuomola, kirjailija
Zero Tuonela, animaatio-ohjaaja, tuottaja
Jari Tuononen, tuottaja ja opettaja
Tito Tuononen, teatteri-ilmaisun ohjaajaopiskelija
Heini Tuoresmäki, tanssitaiteilija, tanssipedagogi
Reeta Tuoresmäki, lavastusopiskelija, kääntäjä
Anna Tuori, kuvataiteilija
Elisa Tuovila, tanssija
Paula Tuovinen, tanssitaiteilija, vararehtori Taideyliopisto
Tero Tuovinen, basisti
Tiina Tuovinen, tavis
Janne Tuovinen, muusikko
Tuomo Tuovinen,  kuvataiteilija
Esa-Pekka Tupala,  muusikko
Suvi Tupola, korumuotoilijaopiskelija
Timo Tuppurainen, muusikko
Kalle Turakka Purhonen, kuvataiteilija
Ilkka Ilmari Turkka, humanisti, rovasti emeritus, laulaja
Eero Turkka, muusikko
Sari Turkka,  kuvataiteen ja valokuvauksen harrastaja,  kirjoittamisen opiskelija
Nikolai Turku,  leikkaaja
Katja Turner, yksityisyrittäjä, elokuvamarkkinointi
Henna Turpeinen, kuvataideopiskelija
Iida Turpeinen, kustannustoimittaja, tutkija
Outi turpeinen, taidekoordinaattori
Siiri Turpeinen, Arkkitehti YO
Tanja Turpeinen
Timo Turpeinen, laulaja, lauluntekijä
Isto Turpeinen,  tutkija,  läänintaiteilija
Mikko Turpeinen,  tanssitaiteilija
Heikki Turppo,  muusikko
Ilkka Turta, muusikko, musiikkipedagogi
Katri Turtia, teatterisihteeri
Arijukka Turtiainen, sekatyömies
Janni Turtiainen, vaatesuunnittelija
Minna Turtiainen, kokoelmapäällikkö
Riikka Turtiainen, yliopistonlehtori
Aino Turtiainen-Visala, Fazer Konserttitoimisto Oy:n toimitusjohtaja
Jaana Irmeli Turunen, tanssitaiteilija, joogaopettaja
Anna Turunen, kuvataiteilija
Anu Turunen, suomentaja
Helmi Turunen, kotimaisen kirjallisuuden opiskelija
Jari Turunen, äänisuunnittelija
Jussi Turunen, graafikko
Katja Turunen, valokuvaaja
Lasse Turunen, musiikkituottaja
Marko Turunen, sarjakuvataiteilija
Miina Turunen, näyttelijä
Petri Turunen, kirjailija
Seppo Turunen, toimittaja
Taru Turunen, valokuvalaborantti
Hanna Turunen, muusikko, musiikkipedagogiopiskelija
Antti Turunen, valokuvauksen opiskelija
Hannele Turunen,  opiskelija
Timo Turunen,  käsikirjoittaja
Aki Turunen,  taidemaalari
Suvi-Tuuli Turunen,  tuottaja
Johanna Tuukkanen, taiteellinen johtaja
Salla Tuukkanen, sanataideohjaaja, sanataiteilija, kulttuurituottaja amk
Sanna Tuulikangas, taidehistorioitsija
Peppina Tuulispää, teatteri-ilmaisuohjaaja, kuva-artesaani
Hanna Tuulonen, toimittaja
Sami Tuunanen, kuvaaja, tuotantoassistentti
Antti Tuunanen, kuvaaja
Arto Tuunela, säveltäjä, tuottaja, muusikko
Anssi Tuupainen, vaatesuunnittelija, kuvataiteilija
Anneli Tuura, Tarinateatteriohjaaja ja- näyttelijä
Hegy Tuusvuori, näyttelijä
Jukka Tuutti, pelimanni
Anton Tuuva, kulttuurituottaja
Maija Tverin,  teatteri-ilmaisun ohjaaja,  joogaohjaaja
Veera Tyhtilä, näytelmäkirjailija, käsikirjoittaja.
Veera Tyhtilä,  näytelmäkirjailija,  käsikirjoittaja
Ari Tykkyläinen, soitinrakentaja
Kari Tykkyläinen, kulttuurivaikuttaja
Marja-Leena Tykkyläinen,  kuvataiteilija-artesaani
Matias Tyni, muusikko, säveltäjä
Tanya Tynjälä, writer, language teacher
Esko Tynkkynen, teatterikuraattori
Jutta Tynkkynen, taidehistorian opiskelija
Marika Tynnilä, graafinen suunnittelija, taideterapeutti
Annamari Typpö, toimittaja, kääntäjä, sanataideohjaaja
Kenan Türkmen, kuvataiteilija
Kenan Türkmen , kuvataiteilija
Jaana Tyrmi, vokologi
Jaana Tyrni, kirjastopalveluiden johtaja
Katri Tyrväinen, kulttuurituottaja
Salla Tyrväinen, viulisti ja pappi
Theo Tyrväinen, kulttuurituottajaopiskelija
Henna Tyrväinen, kuvataiteilija
Hanna Tyrväinen,  muusikko ja soitonopettaja
Suvi Tyynilä, arkkitehti
Marika Tyynismaa-Joukosalmi,  sekametelisoppa
Aini Tähtinen, musiikkipedagogi
Elsa Tölli, runoilija ja tuottaja
Aino Töllinen, vastaava tuottaja
Raimo Törhönen, kuvataiteilija
Ilona Törmikoski, muotoilija
Jesse Törmikoski, veistäjä, kuvataidekasvatuksen opiskelija
Iiro Törmä, graafikko
Mira Törmälä, pedagogi, muusikko
Juha Törmälä, valokuvaaja
Mikko Törmänen, valokuvaaja
Gunilla Törnroos, hopeaseppä
Ida Törnroos, dramainstruktör teatermakare
Jenny Törnroos, opas, kulttuurityöntekijä
Chris-Marie Törnroos,  livskonstnär
Mika Törönen, taidemaalari
Kirsimaria Törönen-Ripatti, kuvataiteilija
Iiris Tötterström, muusikko
Iina Töykkälä, graafinen suunnittelija
Hannu Töyrylä, tutkija, kuvantekijä
Julia Töyrylä, muotoiluopiskelija
Artur U, musiikintekijä
Marko Udd, lv-laskija, rumpali, humoristi
Mete Ufacik, tuottaja
Asli Ufacik,  sisusturarkkitehti
Outi Ugas, palvelumuotoilija
Märta Uggla, modersmålslärare och berättare
Benny Uhlenius, tuottaja
Manu Uimi, tanssinopettaja AMK, koru- ja metallituoteartesaani
Emmi Uimonen, muusikko
Jojo Uimonen, tuottaja
Pirkko Uitto, näyttelijä
Sivi Uitto, tuottaja
Jari Ukkonen, äänialan sekatyömies
Laura Ukkonen, kuvataiteilija
Jesse Ukkonen, digitaalisen viestinnän opiskelija
Ilkka Uksila, vibrafonisti
Kaisamaija Uljas, musiikkipedagogi, muusikko
Jaana Ullvén, kuvataiteen opettaja, taideterapeutti
Sanna Ulvila, opiskelija
Elina Ulvio, muotoilija
Frank A. Unger,  fotografiker
Martta Unkari,  graafinen suunnittelija
Leena Unkari-Virtanen, musiikkikasvattaja, tutkija 21:31
Aino Unkila, taiteilija, opettaja
Leena Untamala, musiikinopettaja, muusikko
Tuulikki Untti Lankio, tanssinopettaja, koreografi, sirkusohjaaja
Riina Uosukainen, konservaattori
Riitu Uosukainen, keraamikko
Jaakko Uoti, tuottaja, taidehistorioitsija
Anna Uotila, kuvaaja, opiskelija
Atte Uotila, kuvataiteilija
Pekka Uotila, tuotantoneuvoja
Sami Uotila, näyttelijä
Paul Uotila,  musiker
Anna Upola-Lehto, kuvataiteilija, valokuvaaja
Kati Urho,  näyttelijä,  ohjaaja,  näytelmäkirjailija
Jenni Urpilainen, tanssitaiteilija, tanssi-liiketerapeutti
Annika Ursin, erityisluokanopettaja, sosiaaliohjaaja
Pirkko Ursin, sanoittaja
Raul Ursin, muusikko, opiskelija
Eeppi Ursin,  muusikko
Anna Uschanov, nukketeatteritaiteilija, taidemaalari
Pertti Samuli Utriainen, muusikko, kuoronjohtaja, laulaja
Riikka Utriainen, kirjastonhoitaja
Markus Utrio, MuM, koulutuspäällikkö
Josefiina Uuranmäki,  teatterinalan opiskelija
Ilkka Uurtimo,  muusikko
Marianne Uusaho, taidekasvattaja ja kulttuurituottaja
Heli Uusimäki, laulunopettaja, kuoronjohtaja
Niko Uusi-Simola, kuvataidekasvattaja
Iiro Uusitalo, yo-artesaani, muusikko, musiikkitieteen opiskelija
Jenni Uusitalo, kuvataiteilija
Jouko Uusitalo, suomen kielen ja viestinnän lehtori, FL
Liisi Uusitalo, muusikko
Marja Uusitalo, pukusuunnittelija, taidepedagogi
Olli Uusitalo, runoilija
Paula Uusitalo, eläkeläinen
Tanja Uusitalo, keikkamyyjä
Juho Uusitalo, kuvaaja
Mari Uusitalo, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja
Tomi Uusitalo,  kuvataideopettaja
Jiipu Uusitalo,  sarjakuvapiirtäjä
Minna Uusivirta, toimittaja
Juha Uutela, freelancer
Emilia Uutinen, näyttelijä
Marianna Uutinen,  kuvataiteilija
Tero Uuttana, tuottaja
Elina Vaahensalo, digitaalisen kulttuurin opiskelija
Tapani Vaahervaara, muusikko
Tiina Vaahtera,  kuvataiteilija
Milla Vaahtera,  muotoilija
Jan Vaaka, kulttuurituottaja
Matti Vaakanainen, urkuri, kirkkomuusikko
Auli Vaalama, taide-ja kulttuurialan sekatyöläinen
Marianne Vaalimaa, kulttuurituottaja
Harri Vaalio, sarjakuvantekijä, luokanopettaja
Annukka Waara, näyttelijä, muusikko
Noora Vaarala, toimittaja
Ville-Pekka Vaaralahti, muusikko
Veera Waaramaa,  muotoilija
Lea Waaraniemi, kanttori
Matti-Veikko Vaari,  muusikko
Emma Vaattovaara, muusikko-opiskelija
Lotta Vaattovaara, näyttelijä
Markus Vaattovaara, kuvataideopiskelija
Anna Vaccari, kulttuurituottaja
Jonna Waddington, toimittaja
Ninni Wager, kuvataiteilija
Emily Wagoner, muusikko ja pedagogi
Leena Vahala, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori (eläkkeellä)
Ingrit Vaher,  muusikko
Maria Vahervuo, muusikko
Sini Vahervuo, muusikko
Iina-Alisa Wahl, muotoilija, suunnittelija
Seppo Wahl, muusikko
Vilkka Wahl,  muusikko,  säveltäjä
Johanna Wahlbeck,  taidefilosofi,  kuvataideterapeutti,  työnohjaaja ja taidemuseo-opas
Salli Wahlberg, kuvittaja, monialainen ilmaisutaiteilija
Martta Wahlberg,  muusikko
Emilia Wahlberg,  tuottaja
Laura Wahlfors, muusikko, tutkija
Jerry Wahlforss, skådespelare
Hannele Vahtera, kääntäjä
Nanne Vaihinen, musiikkipedagogi AMK, teatteri-ilmaisunohjaaja AMK
Niko Vainikainen, muusikko
Carita Akka Vainikka, bildkonstnär, sångerska och konstpedagog
Laura Vainikka, kuvataiteilija
Antti Vainio, divaristi
Elina Vainio, kuvataiteilija
Isla Vainio, vaatetusmuotoilija, kuvittaja
Kaisa Vainio, toimittaja
Laura Vainio, varhaisiän musiikinopettaja
Miila Vainio, kuvataiteilija, taidepedagogi
Mikko Vainio, graafikko ja esitysteknikko
Riikka Vainio, taiteilija, toimittaja
Tero Vainio, kriitikko
Gua Vainio, graafikko
Matti Vainio,  kuvataiteilija
Kirsi Vainio-Korhonen, professori
Susanna Vainiola, musiikkitoimittaja
Jari Vainionkukka, näyttelijä
Anniina Vainionpää, kuvataiteiliija
Pilvi Vainonen, amanuenssi
Petra Vairimaa, sosiaali- ja kulttuuriantropologi, museologi, yrittäjä
Lasse Vairio, kuvataiteilija
Anna-Maria Vairio,  tanssinopettaja,  apulaisrehtori
Veli Jussi Vaismaa, muusikko
Pyry Vaismaa, käsikirjoittaja
Marketta Vaismaa, kulttuurituottaja, kirjoittaja
Aliisa Vaittinen, muusikko
Laura Vaittinen, muusikko
Minttu Vaittinen, kuvataiteilija
Ulla-Maija Vaittinen, kuvataiteilija
Johanna Vakkari, taidehistorioitsija
Ada Augusta Vakker, kulttuurituottaja
Toni Vakkilainen, muusikko
Jorma Vakkuri, taiteilija
Ida Vakkuri,  laulaja-lauluntekijä,  näyttelijä,  kirjoittamisen opiskelija
Vera Vala, kirjailija
Sirkka Valanto, taidehistorioitsija
Rebekka Valasti, käsikirjoittaja
Osmo Walden, ohjaaja
Jordy Valderrama, nukke, director, miimmikko Opettaja Choregrapher
Milla Valjus, markkinointipäällikkö, Flow Festival
Suvi Valjus, muusikko
Heikki Valkama, päätoimittaja
Kati Valkama, sellisti ja sellonsoiton lehtori
Minna Valkama, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Mirva Valkama, kuvataiteilija, kuvataideopettaja
Samuli Valkama, ohjaaja, käsikirjoittaja
Annika Valkeajoki, musiikinopiskelija
Juha Valkeapää, taiteilija
Salla Valkeapää, laulaja, laulunopettaja
Susanna Valkfors, muusikko
Taina Valkkio-Loponen, kultasepänalan artesaani, korumuotoilun opiskelija
Anni Valkola, palvelumuotoilija
Iida Valkonen, kuvataiteilija, kuvataidekasvattaja
Kati Valkonen, kuvataiteilija
Taina Valkonen, kuvataiteilija
Andy Wall, taiteentekijä
Toni Vallasjoki,  kuvataiteilija
Mari Walldén, lasten ja nuorten kuvataidekoulun opettaja, kuvataiteilija
Salla Valle, kuva- ja performanssitaiteilija
Satu Valle, varhaisiän musiikinopettaja, toimintaterapeutti
Hanna Valle, graafinen suunnittelija
Pia Vallenius,  teatteri-ilmaisu,  tuotannon assistentti
Auli Wallenius, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Essi Wallenius, arkkitehti
Kaj Wallenius, kulturproducent, sångare
Mimi Wallenius, musiikkipedagogi
Tapio Wallenius, kääntäjä
Tuuli Wallenius, muusikko ja musiikkikasvatuksen opiskelija
Waldemar Wallenius, päätoimittaja evp
Åsa Wallenius,  skådespelare
Johanna_Aurora Wallenius,  sarjakuvataiteilija,  kuvataiteilija,  valokuvaaja
Sirpa Vallgren, näyttelijä
Inka Wallgren, yrittäjä
Linda Wallgren, ohjaaja, taiteellinen johtaja
AnnaMatilda Valli, valokuvaaja
Päivi Valli, seksuaaliterapeutti, nepsyvalmentaja
Päivi Vallin, artesaani, teatteritarpeiston valmistaja
Henna Wallin, näyttelijä, muusikko
Senja Wallin, musiikkipedagogi ja -terapeutti
Tiina Wallin, kuvataiteilija, valokuvaaja
Into Vallinharju, kuva-artesaani
Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen, tekstiili-ja käsitetaiteilija
Vilma Wallinmaa, muotoilija, luovan alan yrittäjä
Elli Vallinoja,  oopperalaulaja
Antti Vallius, taiteen ja visuaalisen kulttuurin tutkija
Salla Vallius, kulttuurituottaja
Tiina Wallius, keraamikko, kuvataiteilija
Panu Valo, näyttelijä
Annukka Valo., teatteriohjaaja ja -pedagogi
Tiina Valonen, tanssija
Atte Valontaival, kulttuurialan sekatyömies
Sanna Valoranta-Saltikoff, museolehtori
Elina Valovirta, yliopistonlehtori
Pauliina Valpas, kehitysjohtaja
Katja Valpas, kulttuurituottaja
Wallu Valpio, kulttuurin tuottaja
Vaula Valpola, taidemaalari
Pietari Valppula, tuottajaopiskelija
Reijo Valta, tietokirjailija
Antti Valta,  kuvittaja
Christer Valtanen, eläkeläinen, valokuvaaja
Pauliina Valtasaari, muusikko, tohtorikoulutettava
Alo Valtere,  graafinen suunnittelija
Jenni Valtiala, luova johtaja
Jarno Valtonen, HuK digitaalinen kulttuuri, elokuvateatterityöntekijä
Juho Valtonen, musiikin kandidaatti
Nina Valtonen, näytäntöjärjestäjä
Elina Valtonen,  tanssitaiteilija
Ida Valtti, parturi-kampaaja, laulaja, kulttuurillinen moniosaaja
Emmi Valve, sarjakuvataitelija
Julius Valve, muusikko
Kirsti Valve, näyttelijä
Marjaana Valve, kuvantekijä, tarinateatterilainen
Tekla Vály, valokuvataiteilija
Appe Vanajas, musiikintekijä, ajattelija
Juho Vanamo, musiikinopettaja, muusikko
Anton Vanha-Majamaa, toimittaja
Hanna Vanhanen, filosofian ja elämänkatsomustiedon opettaja
Hanna-Mari Vanhanen, kuvataiteilija
Tiina Vanhapelto, medianomi, artesaani
Kari Vanhapiha, ihminen
Katri A. Vanhatalo, elokuva-alan ammattilainen
Pauliina Vanhatalo, kirjailija
Tatu Vanhatalo, musiikintekijä
Maija Vanhatapio, kuvataiteilija, graafinen suunnittelija
Venla Vannela, draama- ja teatteriopettaja, elämänkatsomustiedonopettaja
Katri Wanner, kirja-ammattilainen, eläkkeellä
Linda Vanni,  muotoilija
Emma Vanninen,  näyttelijä
Kirsi vanSol, tanssin sekä ihmistaitojen opettaja ja oppilas
Dino Vapaavuori, kuvataiteen opiskelija, rap-artisti
Nanni Vapaavuori, valosuunnittelija
Mikko Varakas, graafinen muotoilija
Saara Varala, graafinen suunnittelija
Timjami Varamäki, teatteri-ilmaisun ohjaaja, pukusuunnittelija
Rita Vargas, kuvataidetaiteilija, taidehistorian tohtori
Tanja Varha,  muusikko,  musiikinopettaja
Essi Varila, kulttuurituottaja
Iiristiina Varilo, ohjaaja, teatterinjohtaja
Eija Varima, näyttelijä, eläkkeellä
Erja Sini-Kaarina Varis, kääntäjä
Juha Varis, näyttelijä
Reetta Varis, tanssinopettaja, tanssija
Sirpa Varis, tekstiilimuotoilija, kuvittaja
Tapani Varis, muusikko
Petri Varis, vastaava tuottaja
Kyösti Varis,  muusikko
Anni Waris, puuseppä, kuvataideopiskelija
Juuso Waris, muusikko
Niklas Varisto, muusikko
Niclas Warius, valokuvaaja
niclas warius, valokuvataiteilija
Elsa Varja, tuotantokoordinaattori
Mikko Varjamo, yrittäjä, agentti, promoottori
Yrjö Varjanne, soitonopettaja ja akvarellisti
Elina Varjomäki, näyttelijä, muusikko
Anna-Kaisa Varjus, muotoilija
Pasi Varjus, luokanoppettaja ja drraamaohjaaja
Stina Varkkola, kirjoittaja, sisällöntuottaja, TaM
Pauli Varonen, kuvataiteilija
Rita Varonen, kuoronjohtaja, orkesterinjohtaja, ammattikorkeakoulun rehtori
Piia Varpiola,  yhteisöpedagogi,  muusikko
Tiina Varrio, muotoilun opiskelija, artesaani
Sanna Warsell, sirkustaiteilija
Elina Warsta, graafinen suunnittelija, kuvittaja
Panu Varstala, tanssija-koreografi
Veera Varteva, kuvataiteilija
Iina Vartia, kuvataideopiskelija
Olli Vartiainen, muusikko
Pekka Vartiainen, kulttuurituotannon yliopettaja
Riikka Vartiainen, kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelija
Riku Vartiainen, muusikko
Timo Vartiainen, graafinen suunnittelija
Vesa Vartiainen, muusikko, opiskelija
Sanna Vartiainen,  jazztyöläinen
Liisi Wartiainen,  muotoilija
Rony Vartio, DJ
Anni Vartola, TkT, arkkitehtuurikriitikko, yliopisto-opettaja
Johannes Vartola,  esitystaiteilija,  äänisuunnittelija
Juha Matti Varvikko, muusikko, tuottaja
Janne Vasama, lavastaja
Pekko Vasantola, valokuvaaja
Hannu Vasara, muusikko
Markus Wasara, näyttelijä
Leea Wasenius, graafikko
Gun Wasenius-Hietanen, taideterapeutti
Anna Vasko, tekstiilisuunnittelija
Anne Vasko,  kuvittaja
Jaakko Vasko,  kulttuurityöläinen
Mikaela Wassmund, sisustussuunnittelija, korumuotoilun opiskelija
Roosa Vastamäki, toimittaja, tuottaja
Eija Vatanen-Siitari, käsityöläinen, kuvataiteilija
Raisa Vattulainen, näyttelijä
Arttu Vauhkonen, muusikko
Katja Vauhkonen, antropologi
Katri Vauhkonen, valokuvaaja
Hanna Veander, kuvataiteilija
Emilia Weckman, maisema-arkkitehti
Joanna Weckman, tutkija, pukusuunnittelija
Soile Vedenpää, sirkusartisti
Sofia Wegelius, teaterkoordinator
Tuula Vehanen, valokuvaaja
Lauri Vehkala, musiikintekijä, sanoittaja, äänimies
Reetta Vehkalahti, teatteri-ilmaisunohjaaja, kouluttaja, kirjailija
Ilkka Vehkalahti,  tuottaja,  dramaturgi
Elina Vehkaoja, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Johanna Vehkoo, toimittaja, tietokirjailija
RiittaMaria Vehman, pukusuunnittelija
Jonna Vehmanen, musiikinopettaja, kuoronjohtaja
Nico Vehmas, toimittaja, graafikko
Tommi Vehmas, muusikko, musiikkipedagogi, sanoittaja
Ville Vehmasaho,  opiskelija
Ailamari Vehviläinen, laulaja, musiikkipedagogiopiskelija
Anu Vehviläinen, pianisti, yliopistonlehtori
Eija Vehviläinen, kuvittaja, graafinen suunnittelija
Jenna Vehviläinen, toimittaja
Vesa Vehviläinen, kuvataiteilija
Kathleen Weidenfeller, muusikko, musiikkipedagogi
Anna Veijalainen, teatterinjohtaja
Anniina Veijalainen, valosuunnittelija
Pete Veijalainen, ohjaaja
Susanna Veijalainen-Sipilä, tanssinopettaja
Joonas Veijanen, teatteri-ilmaisun ohjaaja, opiskelija
Elvi-Maria Veijonen,  musiikin opettaja
Mirka Weimer,  teatteriopettaja,  tanssiliiketerapeuttisten menetelmien ohjaaja
Elisa Veini, kirjailija, dokumenttiohjaaja, tiedottaja
Hannah Weisenberg, taiteilija, galleristi
Emma von Weissenberg, laulaja
Jens von Weissenberg, soitinrakentaja, äänisuunnittelija ja -teknikko, muusikko
Milla von Weissenberg, pianisti
Carita Weissenfelt, tuotantokoordinaattori
Maria Veitola, toimittaja
Ruben Ostan Vejrup, taideopiskelija
Ilkka Vekka, kuvataiteilija, muusikko
Eeva Vekki, koomikko
Heidi Velamo, muusikko, harmonikansoiton opettaja
Johanna Welander, MA Arts Management, Ekon.Mag.
Jonas Welander, kulttuurituottaja
Georgi Velinov, muusikko
Leena Velmu, kirjailija
Heidi Wen, muusikko, tuottaja
Patrick Vena, muusikko, opettaja
Joel Wendelin, musiikin ylioppilas
Virppi Venell,  valokuvaaja,  tuottaja
Pelle Venetjoki, elokuvantekijä
Aino Venna, muusikko
Emmi Venna, koreografi
Sari Vennola, valokuvaaja, kuvataideopettaja
Lauri Vennonen, ohjaaja, käsikirjoittaja, creative producer
Kirsi Vento-Saleem,  muusikko,  musiikintekijä
Jenni Venäläinen, muusikko, musiikkipedagogi
Mervi Venäläinen, freelancer, hanketyöntekijä
Anni Venäläinen, intendentti, näyttelypalvelut
Annika Venäläinen, muusikko ja musiikkikasvatuksen opiskelija
Anna Vepsä, museoassistentti
Jani Vepsä, kuvataiteilija, kuvataidekasvatuksen opiskelija
Emma Vepsä,  kirjoittaja,  valokuvaaja
Heli Vepsäläinen, kuvataideopiskelija, taidemaalari
Mikko Vepsäläinen, yrittäjä
Toon Verheyen, musiker
Veronica Verho, radiotoimittaja, videobloggaaja
Mandi Vermilä, tuottaja
Laura Verronen, kirjastoalan ammattilainen
Annu Vertanen, kuvataiteilija
Elsi Vertanen, muusikko, musiikkikasvatuksen opiskelija
Tuomas Vertanen, musiikkikasvattaja, muusikko
Riika Vesakoivu, kuvataidekasvatuksen opiskelija
Essi Vesala, tuottaja
Jarno Vesala, kuvataiteilija
Paula Vesala, muusikko
Mari Vesala,  musiikin ja median moniammattilainen
Mika Vesalahti, taidemaalari
Eeva Vesamäki, muusikko
Matti Vesanen, ohjaaja, VJ
Riku Vesanen, rummuttaja, tarjoilija@Tampereen Kulttuurikamari
Mari Vesanummi, toimittaja
Hanna Weselius, valokuvataiteen yliopistonlehtori, esikoiskirjailija
Juhani Vesikkala, säveltäjä, muusikko
Teppo Vesikukka, kuvataiteilija, käsityöläinen, kulttuurityöntekijä
Mirabella Wessman-Grönholm, sellisti, musped
Jon West, AV-alan sekatyömies
Suvi West, dokumenttiohjaaja
Joe-Poika Westerbacka, Muusikko
Reetta Westerbacka, toiminnanjohtaja
Hanna Westerberg, kuvataiteilija
Paavo Westerberg, näytelmäkirjailija, ohjaaja, käsikirjoittaja
Pia Westerberg, kultaseppämuotoilija
Elias Westerberg,  näyttelijä
Jaana Vestergren,  koulutuspäälikkö,  visuaalisen alan sekatyöläinen
Katariina Vestergård, kulttuurituottaja
Ville Westergård,  pianonsoitonopettaja ja muusikko
Karin Westerholm, teatterisihteeri
Maija Westerholm, nukketeatteritaiteilija
Eero Vesterinen, tanssitaiteilija
Maria Vesterinen, kuvataiteilija, galleristi
Pauliina Vesterinen,  graafinen suunnittelija
Marika Westerling-Timonen, näyttelijä, VTM
Benji Westerlund, musiker
Juuso Westerlund, valokuvaaja
Ronja Westerlund, opiskelija, kuvittaja
Mika Westerlund, musiker
Heidi Westerlund,  professori
Hedvig Westerlund-Kapnas,  vanhempi asiantuntija,  seniorrådgivare
Elina Westinen, FT, tutkija
Meri Westlin,  kuvataiteilija
Hannele Vestola, äidinkielen, kirjallisuuden ja draaman opettaja, freelancer-kirjoittaja
Tiia Vestola, äänisuunnittelija
Pirkko Vetri, restauroija AMK
Antti Vettenranta, valokuvaaja
Mikaela Weurlander, journalist
Kristiina Wheeler, muusikko
Matthew Whittall, säveltäjä
Marja Wich, suomentaja, kirjailija
Laura Wickström, doktorand
Mikaela Wickström,  bibliotekarie
Elisabeth Wide, tutkimusavustaja
Jarmo Wideman, graafinen suunnittelija
Ninni Vidgren,  valokuvaaja
Esa Vienamo, etnomusikologi, projektipäällikkö
Allu Vienola, näyttämömestari
Aleksi Vienonen, toimittaja
Jesse Vierelä, musiikin opettaja, muusikko
Helena Vierikko, näyttelijä FIA
Juhani Vierimaa, taiteilija
Jukka Vierimaa, äänimestari
Joni Vierre, muusikko
Sela Vierto, laulaja-lauluntekijä
Jaana Viertola, medianomi, opiskelija
Maiju Vigrén, kuvataiteilija, kultaseppä
Liisa Vihelä, pianonsoitonopettaja
Aina Vihervaara, muusikko, sanoittaja ja säveltäjä
Mindele Vihko,  rekvisitööri
Outi Vihlman, kuvataiteilija
Anna Vihma, ohjelmapäälikkö
Anu Vihma, ohjaaja, kirjoittaja, tuottaja
Mikko Vihma, näyttelijä
Sini Vihma, kuvataiteilija
Liisa Vihmanen, toimittaja
Saara Viika, muusikko
Jukka Viikilä, kirjailija
Ville-Veikko Viikilä, taidemaalari, kuvataiteilija
Ida Viikinkoski, tanssija
Jere Viinikainen, valokuvaaja
Mari Viinikainen, muotoilun opiskelija
Ville Viinikainen, kuvataiteen lehtori
Marja Viitahuhta, mediataiteilija
Taneli Viitahuhta, tutkija, kirjoittaja, taiteilija
Anna Viitala, näytelmäkirjailija
Hanna Viitala, tittelitön tepastelija
Juho Viitala, kuvataiteilija
Kaisa Viitala, kirjailija, viestintäsuunnittelija
Pasi Viitala, muusikko
Pihla Viitala, näyttelijä
Rebecca Viitala, näyttelijä
Saija Viitala, viestintäpäällikkö, Yellowfilm
Mirka Viitala, muusikko
Kaisla Viitala,  elokuvatuottaja
Maritta Viitamäki, näyttelijä
Nina Viitamäki, tanssija
Neea Viitamäki,  teatteri-ilmaisun ohjaaja,  sosionomi
Anna-Maija Viitanen, suomentaja
Hanna Viitanen, ilmaisutaidon-, englannin-, musiikinopettaja
Kaisa Viitanen, kirjailija, toimittaja
Leena Viitanen, luovien alojen koulutussuunnittelija
Melina Viitanen, puhe- ja draamataiteenopettaja
Piia Viitanen, muusikko, sosionomi, kuvataideterapeutti
Päivi Viitanen, kanttori, muusikko, yrittäjä
Tuuli-Anna Viitanen, kuvataiteilija
Tuula Viitaniemi, toimittaja-ohjaaja
Outi Viitasalo, tiedottaja
Sari Viitasalo-Flander,  psykoterapeutti,  näyttelijä
Heidi Wikar, teatteripukusuunnittelija, vaatesuunnittelija
Jarkko Vikberg, maisema-arkkitehti
Gumgerd Wikholm, toimittaja, kirjailija
Marketta Wikla, musiikkiopiston apulaisrehtori, eläkkeellä
Nina Wiklund, näyttelijä, opettaja
Kirsi Vikman, käsikirjoittaja
Noora Vikman, musiikkitieteen yliopistonlehtori, (ääni)ympäristökulttuurin ja -yhteistyön tekijä ja tutkija
Timo Vikman, kirkkomuusikko
Tuija Vikman, viulisti
Kajsa Wikman-Colérus, tekstiilitaiteilija, yrittäjä
Johanna Viksten, lauluntekijä, laulaja, opettaja
Ilona Wiksten, laulunopettaja
Aapo Wikstén, muusikko sekä musiikkikasvatuksen opiskelija
Kjell Wikström, ungdomsarbetsledare i kyrkan
Matilda Wikström, muusikko
Janne Wikström, projektipäällikkö
Anttoni Wikström, äänialan sekatyömies
Reetta Wikström-Tuominen, freelancer leikkaaja, media-alan yleisnainen, puutarhuri
Irene Vila, markkinointiassistentti
Sara Vilander, maisemasuunnittelija ja muusikko
Inka Vilén, kirjoittamisen, tanssin sekä teatterin tekijä ja opettaja
Katja-Maaria Vilén, taidemaalariopiskelija ja pappi
Tiina Wilen,  pukusuunnittelija
Maria Vilenius, taiteilija
Laura Vilhonen, tanssinopettaja, koreografi
Eeli Vilhunen, teatteritieteen opiskelija
Selma Vilhunen, elokuvaohjaaja
Jaana Viljakainen, opettaja, sanataideohjaaja
Milla Viljamaa, muusikko
Milla Viljamaa, muusikko, säveltäjä
Elina Viljanen, venäläisen musiikin ja kulttuurin tutkija
Laura Viljanen, näyttelijätyön opiskelija
Taneli Viljanen, kirjailija
Juho Viljanen,  muusikko
Emma Viljanen-Laurmaa,  muusikko,  pedagogi
Sofia Wilkaman,  pianisti
Eeva-Kaarina Vilke, muusikko
Ulrika Vilke, tuottaja
Maija Vilkkumaa, muusikko
Janita Vilkman, graafinen suunnittelija
Sanna Vilkman, toimittaja
Sarrah Wilkman, värimäärittelijä
Anna Vilkuna, taidejohtaja
Sami Villa, käsikirjoittaja, pelisuunnittelija & näyttelijä
Feniks Willamo, agentti, promoottori
Heikki Willamo, valokuvaaja
Jenny Villanen, muusikko
Jori Villanen, muusikko, musiikkipedagogi
Anna Villberg, laulaja, laulun lehtori
Fredrik Willberg,  taiteilija
Karen Willis, taidehistorian opiskelija, kuvataiteilija
Jenny Willner, kirjallisuudentutkija
Evelina Villonen, koordinaattori ja kääntäjä
Krista Vilo, markkinointisuunnittelija
Elina Vilpakka,  AD,  graafinen suunnittelija
Eija Vilpas, näyttelijä
Karoliina Vilppo, näyttelijä, muusikko
Anna Vilppunen,  pukusuunnittelija
Tapio Wilska, kulttuurialan sekatyömies
Heidi Wilska-Jämsen, tekijänoikeusasiantuntija, vapaa taiteilija
Mikko Viman, näytäntötyöntekijä, blueslaulaja
Joanna Wingren, skådespelare
Maria Wingren, musiker, teaterstuderande
Artturi Winstén, englannin kielen opettaja
Teresa Winter, arkkitehti yo
Inna Vintturi, muusikko, kanttori
Riitta Vira, taidekasvattaja
Anja Viivi Viranko, äidinkielen lehtori
Eira Virekoski, dramaturgi-käsikirjoittaja
Venla Virhiä, kirjastonhoitaja
Vertti Virkajärvi, ohjaaja, opiskelija
Ulla Virkamäki, kuvittaja
Inari Virkkala, arkkitehti
Iina Virkki, kuvataiteilija, tuottaja
Samu Virkki, arkkitehti
Jussi Virkki, näyttelijä, yrittäjä
Otto Virkkula, lastentarhanopettaja, lasten kanssa laulaja
Jussi Virkkumaa, kuvataiteilija amk
Janne Kristian Virkkunen, teollinen muotoilija, kuvanveistäjä
Karoliina Virkkunen, kulttuurituottaja
Lauri Virkkunen, muotoilija
Riina Virkkunen, järjestö- ja kehitysvastaava, draamaohjaaja
Axel Virkkunen,  muusikko
Jenny Virkkunen,  laulupedagogi,  muusikko
Satu Virkkunen Carvalho, tatuointitailija, kuvataiteilija, joogaopettaja
Jukka Virlander, koulunkäynninohjaaja, kielen ja kulttuurin kouluttaja
Jussi Virmajoki, chefsfotograf emeritus
jussi virmajoki, chefsfotograf, emeritus
Silla Virmajoki, valokuvataiteilija
Vanessa Virmajoki, valokuvaaja
Elena Emmi Virolainen, tuottaja
Tarja Virolainen, asiakkkuusjohtaja
Merja Virolainen,  kirjailija
Maria Virta, valokuvaaja, kouluttaja
Aki Virta, muusikko
Jani Virta, kuvataiteilija (AMK), FM (kotimainen kirjallisuus)
Jere Virta, animaattori, sirkusartisti
Miro Virta, muotoilija
Paula Virta, valokuvaaja, kouluttaja
Sanna Virta, pääsihteeri
Suvi-Maaria Virta, näyttelijä
Jarkko Virta,  muusikko
Ari Wirta, näytelmäkirjailija-ohjaaja-näyttelijä, kouluttaja, freelance toimittaja-kuvaaja
Viola Virtamo, valokuvaaja, graafikko
Ismo Virtanen, taiteilija
Janette Virtanen, käsityönopettajaopiskelija
Juho Virtanen, fil yo
Kimmo Virtanen, teatteriohjaaja, käsikirjoittaja
Kristiina Virtanen, kirkkomusiikin opiskelija
Lotta Virtanen, nukketeatteritaiteilija
Martti Virtanen, kuvanveistäjä
Milla Virtanen, tanssitaiteilija
Niina Virtanen, tuottaja
Pirjo Virtanen, teatterikuraattori
Rauli Virtanen, toimittaja
Ritva-Liisa Virtanen, kuvataiteilija
Tarja Virtanen, kanttori, trumpetisti, kuoron – ja orkesterinjohtaja
Telle Virtanen, toimittaja
Timo Virtanen, musiikin tohtori
Vilma Virtanen, musiikin yo
Markus Virtanen, näyttelijä
Pia Virtanen, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Milla Virtanen,  näyttelijä
Paavo Virtanen,  elokuvatyöntekijä
Eero Virtanen,  muusikko
Ulla Virtanen, näyttelijä
Heidi Virtanen,  kuvataideopettaja
Johanna Virtaniemi, tekstiilimuotoilija
Mitra Virtaperko, musiikin maisteri, buddhalainen pappi
Mikko Virto, muusikko
Klaus-Erik Wirzenius, muusikko, soitonopettaja
Annukka Visapää, kuvataiteilija AMK
Jaana Viskari, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja
Eeva-Maria Viskari, kuva-artesaani, taidehistorian opiskelija
Bogna_Luiza Wisniewska,  kuvataiteilija
Miia Vistilä, sarjakuvataiteilija
Elina Vitkala, mediapedagogi, toimittaja
Malla Vivolin,  muusikko
Marie Vogt, taiteilija
Joonas Vohlakari, valokuvaaja
Juri Voijola, kuvanveistäjä
Soile Voima, tanssitaiteilija
Roosa Voima, estraditaiteilija
Melina Voipio, dramaturgi
Emilia Wolf,  laulala,  laulunopettaja
Joel Wolff, Produktdesigner och keramiker
Viktor Wolff, ljudtekniker
Maria Wolfram, kuvataiteilija
Karstein Volle,  comic artist,  illustrator
Iina Volotinen, muotoilija, käsityön aineenopettajia
Frin Wolter, musiikinopiskelija
Juuso Voltti, säveltäjä
Sofia Voltti, muusikko, musiikinopiskelija
Martiina Woodson, valokuvaaja
Timo Wright, kuvataiteilija
Ann-Catrin Wulff, musiker
Erica Wulff, amanuenssi, taidehistorioitsija
Sami Vulli, suunnittelija
Antti Wuokko, teatteri-ilmaisun ohjaaja, valokuvaaja, muusikko
Johanna Vuoksenmaa, ohjaaja, käsikirjoittaja
Johanna Vuoksenmaa,  ohjaaja-käsikirjoittaja
Katri Vuola, taidehistorioitsija
Sinikka Vuola, kirjailija
Matti Vuolahti, muusikko, musiikkipedagogi
Niina Vuolajärvi, tohtorikoulutettava
Lauri Wuolio, muusikko
Helena Vuolteenaho, musiikin lehtori
Essi Vuontisjärvi, FM, käsityöyrittäjä, tekstiiliartesaani
Salla Vuontisjärvi, kuvataideopiskelija
Anna Vuopala, teatteri- ja musiikkiharrastaja, juristi
Anu Vuorela, informaatikko
Hanne Vuorela, muotoilija
Jarkko Vuorela, ohjaaja
Kirsti Vuorela, toimittaja
Noora Vuorela, tanssija
Pekko Vuorela, 360 videoexpertti
Mia Vuorela, näyttelijä
Camilla Vuorenmaa, kuvataiteilija.
Hertta Vuorenmaa, tutkija
Sami Vuorenpää, media-alan sekatyöläinen
Riku Vuorensola, taideopiskelija, äänitaiteilija, yhdistystoiminta-aktiivi
Anna-Riikka Vuori, kulttuurisen vapaaehtoistyön koordinaattori
Antti Vuori, muusikko, videontekijä
Frej Vuori, Art Director
Katariina Vuori, markkinointi- ja viestintäkoordinaattori
Rasmus Vuori, lehtori
Suna Vuori, toimittaja, viestintäyrittäjä
Jesper Vuori, art director
Anna Vuoria, kulttuurin ja luovien alojen neuvonantaja
Kukka-Maaria Vuorikoski, kulttuurituottaja, opettaja
Jukka-Pekka Wuorikoski, kirjailija, kulttuurituottaja
Antsu Vuorinen, tuottaja, muusikko
Arto Vuorinen, valaistusmestari
Jari Vuorinen, valaistussuunnittelija, osakas
Jari Vuorinen, valaistussuunnittelija
Juha Vuorinen, teatteriohjaaja
Julia Vuorinen, muusikko, musiikkipedagogi
Katariina Vuorinen, runoilija
Mika Vuorinen, elokuvatyöntekijä, kamerateknikko
Tuomas Vuorinen, sirkustaiteilija
Pauliina Vuorinen, graafinen suunnittelija, opiskelija
Ami Vuorinen, toiminnanjohtaja
Tuuli Vuorinen-Oras, TaM, opettaja
Tarja Vuorinne, kirjastonjohtaja
Heidi Vuorio, leikkausassistentti
Iza Vuorio, näyttelijä
Susanna Vuorio, taidemaalari
Outi Vuoriranta, näyttelijä
Saga Vuorisalo, kuvataiteilija
Kata Vuoristo, muusikko ja musiikkipedagogi
Sissi Vuorjoki, valokuvaaja, konservoinnin opiskelija
Santeri Vuosara, yrittäjä
Mion Wuosha, muusikko, laulaja-lauluntekijä
Terhi Vuotto, kuvataiteilija
Jana Vyborna-Turunen, taiteilija, lehtori
Mirka Vähtäri,  pianisti
Kari Vähäkuopus, foley mixer
Elina Vähälä, muusikko, professori
Veera Vähämaa, sanataiteilija, FM
Amanda Vähämäki, sarjakuvapiirtäjä
Juhana Vähänen, runoilija
Muru Vähänikkilä,  tuottaja
Terhi Vähäsalo, muotoilija
Niko Vähäsarja, kulttuurituottaja
Petri Vähäsarja, muusikko
Mikko Vähätalo, laboratoriomestari
Elsa vähätupa, muusikko
Jukka Väinölä,  näyttelijä
Juha Väistö, myyntipäällikkö, harrastenäyttelijä ja kuorolaulaja
Niko Väistö, dokumentaristi
Nina Väistö, arkkitehti
Anna-Maria Väisänen, tanssitaiteilija
Arto Väisänen, kuvataiteilija
Emmi Väisänen, tanssitaiteilija
Johanna Väisänen, kuvataiteilija
JP Väisänen, käsitetaiteilija
Jyri Väisänen, taidehistorioitsija, kulttuurialan sekatyöläinen
Marika Väisänen, dokumentaristi
Martu Väisänen, valokuvaaja, tuottaja
Merja Väisänen, pukusuunnittelija
Selina Väliheikki, kuraattori
Henri Välikangas, teatteritaiteen ja näytelmäkirjallisuuden opiskelija
Ville Välikangas, kuvataiteilija
Jussi Välimaa, muusikko
Juuli Välimaa, tanssinopettaja
Kati Välimaa, muusikko
Reima Välimäki, asiamies, tutkija
Seppo Välinen, ohjaaja
Juki Välipakka, muusikko
Mikaela Välipakka,  videotaiteilija
Eija Väliranta, viestintä- ja mediavastaava
Tanja Välisalo, yliopistonopettaja, kulttuurintutkija
Anu Välitalo, kuvataiteilija, kuvittaja
Carita Välitalo,  teatterinjohtaja,  rehtori
Malin Wälitalo-Palo, verksamhetsledare hantverkskultur och näring
Aki Vänskä, muusikko
Annamari Vänskä, professori, Aalto-yliopisto
Christa Vänskä, muusikko, MuK, musiikkiteatteriopiskelija
Anna-Maria Vänskä, teatteri-ilmaisun ohjaajaopiskelija
Päivi-Pauliina Väntönen, toimittaja
Anri Väre, kulttuurituotannon opiskelija
Jenni Väre, graafinen suunnittelija, kuvittaja
Saara Väre, vaatetusartesaani
Reija Wäre, koreografi, ohjaaja
Miina-Liisa Värelä, oopperalaulaja
Eeva Värtö, Art Director
Erja Väyrynen, toiminnanjohtaja, yrittäjä
Hilla Väyrynen, nukketeatteritaiteilija, muusikko
Taru Väyrynen, kirjailija
Pirjo Väyrynen,  sairaanhoitaja,  eläkeläinen,  elämänhallinan kouluttaja
Jouni Väänänen, graffititaiteilija
Leena Väänänen, käsityöläinen
Panu Väänänen, kustannustoimittaja
Saana Väänänen, muotoilija ja kansimies
Sari Väänänen, toiminnanjohtaja
Anna-Kaisa Väänänen,  nukketeatteritaiteilija
Emmi Väärä, toiminnanjohtaja
Mikko Väärälä, muusikko
Aini Väätti, kuvataidekasvatuksen opiskelija
Heli Väätäinen, teatteritaiteilija, asustesuunnittelija, yrittäjä
Ville Väätäinen, muusikko
Hanna Väätäinen, tanssintutkija, artesaaniopiskelija
Terhi Vörlund-Wallenius, långvarig medlem i kulturnämnden i Åbo, sångare
Elisa Yalcin, opetusalan sekatyöläinen
Man Yau, kuvanveisto
Man Yau, kuvanveistäjä
Noora Yau, Muotoilun opiskelija
Mirjam Yeboah,  vaatesuunnittelija
Kpanlogo Yédé Ry, afrotanssi, mussiko ja töypat
Sauli Yksjärvi, teatteritaiteen opettaja, teatteriohjaaja
Marjo Yli-Antola, kuvataiteilija
Anne Ylihärsilä, kulttuurituottaja
Kirsi Ylijoki, näyttelijä
Leila Yli-Kauppila, kirjailija
Marjo Ylikorva, sirkustaiteilija
Mette Ylikorva, sirkusohjaaja
Annina Ylikoski, koordinaattori
Tea Ylikoski, musiikkikasvattaja
Inka Ylikotila, kuvataiteilija
Helena Yli-Kyyny, leikkaaja
Anu Ylimaa, tuottaja
Mirjami Ylinen,  suomentaja,  toimittaja
Hilkka Ylinärä,  laulaja
Matti Yli-Pietilä, muusikko
Leena Yliportimo,  runoilija,  konseptuaalinen taiteilija,  luova suunnittelija
Maria Ylipää, näyttelijä ja laulaja
Xin Yli-Rekola, taideopiskelija
Satu Yliriusku,  kulttuurituottaja
Elina Ylisuvanto,  näyttelijä,  teatteripedagogi
Kalle Ylitalo, muusikko, säveltäjä
Silja Ylitalo, toimittaja
Riikka Ylitalo, FT, kulttuurialan freelancer
Marko Ylitalo, toimittaja, graafikko
Lauri Ylitalo,  ohjaaja,  toimittaja,  käsikirjoittaja
Anne-Maria Ylitapio, pukusuunnittelija, stylist
Hanna Yli-Tepsa, muusikko
Hetu Yli-Tepsa, free(styler)
Esa Ylivaara,  muusikko
Tapio Yli-Viikari,  keraamikko,  emeritus professori
Heidi Yli-Yrjänäinen, tuottaja
Jenni Ylppärilä,  kuvataiteilija
Myrsky Ylppö-Gammals, Humanististen tieteiden maisteri (historia), freelancer
Leena Ylä-Lyly,  valokuvaaja
Henna Ylänen, tutkija
Essi Ylärakkola, tiedottaja
Maarit Elena Ylönen, LitT, psykoterapeutti, tanssiterapeutti
Maria Ylönen, tanssinopettaja -yrittäjä
Susanne Ylönen, taidekasvattaja, tutkija
Tuukka Ylönen, kuvaaja
Susanna Ylöstalo, sisältöohjaaja, sosionomi-opiskelija
Byungmin Youn, Arkkitehti
Sanna Yrjänheikki, tanssija, dj, pilates- ja joogaohjaaja
Aino Yrjänä, viestintäkoordinaattori
Tuula Yrjö-Koskinen, kulttuurialan asiantuntija, kääntäjä
Eero Yrjölä,  kuvataiteilija,  taidekasvattaja
Riitta Yrjönen, tiedottaja, tutkivan teatterityön keskus, COMS
Riikka Yrttiaho, opiskelija, vapaa kirjoittaja, musiikin tekijä
Arja Yurtseven, muusikko, viulupedagogi
Giovanna_Esposito Yussif,  curator
Stephanie Zaharova, tanssija
Hamdam Zakirov, runoilija, DJ
Ray Zambino, stand-up comedian, producer
Dmitry Zherbin, muusikko, kirjastoammattilainen
Malou Zilliacus, scenkonstnär/näyttämötaiteilija
Emelie Zilliacus,  näyttelijä
Miira Zukale, muotoilija
Goa von Zweygbergk, taiteilija, vaatesuunnittelija
Susanne Ådahl, forskare och lektor
Jaana Åhl, tanssialan yrittäjä
Erik Åhman, valokuvaaja
Inge-Britt Åkerblom-Sohlström, sångpedagog
Hanna Åkerfelt, dramatiker/dramaturg
Benjam Åkerlund, tanssija
Annika Åman, skådespelare, regissör, manusförfattare
Erica Ås, kulttuurituottaja, yrittäjä
Nana Åsten, muusikko, artesaani, korumuotoilun opiskelija
Birgitta Äijälä, musiikkioppilaitoksen opettaja, laulaja-lauluntekijä, musiikkikasvatuksen tutkija
Juho Äijö, muusikko, toimittaja
Kristian Äijö, arkkitehti yo
Terhi Äikäs, artesaani, maatalouslomittaja
Pyry Äikää, näyttelijä
Sari Äikää-Torkkeli, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Olli Äkräs, muusikko
Taru Äkräs, kulttuuriperinnön tutkimuksen opiskelija
Heli Änkö, kuvataiteilija
Matias Ärrälä, muusikko
Ellen Ödahl, marknadsförare, turnékoordinator
Ulla öhage, kulttuurialan yrittäjä
Kim Öhman, valokuvaaja
Vilhelmina Öhman, litteraturkritiker
Katja Öhrnberg, kuvataiteilija
Jonna Öhrnberg,  valokuvaaja
Deniz Önlü, kuvataiteilija
Tove Ørsted, kuva-arkistonhoitaja
Marisa Östberg, musiikkipedagogi
Venla Österberg, etnologian opiskelija
Marika Österlund, kulttuuriperinnön tutkimuksen opiskelija
Petri Österlund, tuottaja
Susanne Österlund-Pötzsch, arkivarie
Björn Österman, bildmakare
Nalle Österman, humanisti
Ann-Catrin Östman, historiker
Milla Östman, ilmaisutaidon ohjaaja
Sanna-Susanna Östman, tuotantopäällikkö