Teatteri | Kom-teatterin Pasi was here -näytelmän ohjaaja Veikko Nuutinen kertoo pieniä asioita 1980-luvulla syntyneiden suurista asioista.
Lama
”Kaverini isä oli juuri saanut ison hienon omakotitalon rakennettua. Sitten se jäi työttömäksi ja koko perhe joutui muuttamaan pieneen kaupungin kerrostaloasuntoon. Kun minä ja kaverini saimme tietää tästä, sen pojan kanssa ei pelattu ja leikitty enää samalla tavalla kuin ennen. Ala-asteikäisenäkin oli jo hyvin tietoinen siitä, kenellä meni hyvin ja kenellä huonosti. Myöhemmin olen miettinyt, mistä ne ajatukset, asenteet oli tulleet mun päähän.”
Politiikka
”Kun pääsin ensimmäistä kertaa äänestämään vuoden 2000 presidentinvaaleissa, muistan, että Savonlinnassa oli kova sosiaalinen paine äänestää Esko Ahoa, koska Tarja Halonen oli monien silloisten kavereideni mielestä ruma puhevikainen lesbo, eikä riittävän edustava presidentiksi.”
Seksuaalisuus
"Aidsin tulo Suomeen uutisoitiin niin, että pelkäsin itsekin saavani HIV-tartunnan yleisistä vessoista tai uimahallin saunasta. Ja oli Aids-Timppa, joka kuvattiin homokammoisessa ja heteronormatiivisessa Suomessa kammottavana pervona tai vaarallisena ja pelottavana rikollisena.”
Nostalgia
”Pasi Was Hereä tehdessäni mietin, mikä on mun nostalginen (eli harhainen) Suomi-kuva erotuksena persujen nostalgisointiin. Se on mielikuva Suomesta, jossa ihmiset oli toisilleen solidaarisempia. Lukas Moodyssonin Kimpassa-elokuvan lopussa on kohtaus, missä hipit, porvarit, tavikset, lapset aikuiset, vanhat, miehet ja naiset siis kaikki pelaa yhdessä jalkapalloa. Alan aina pillittää, kun näen sen, sillä haluaisin uskoa siihen kuvaan, että kaikki pelaa yhdessä jalkapalloa, eikä ole mitään kuplia ihmisten välillä, vaikka samaan aikaan tiedän, ettei se ole totta, eikä ollut silloinkaan.”