LÄHTÖKOHTA
Knausgård. Karl-Ove Knausgårdin (s. 1968) isä jätti 40-vuotiaana perheensä ja ryhtyi tarmokkaasti juomaan itseään kuoliaaksi. Ymmärtääkseen isäänsä Knausgård päätti kertoa isänsä tarinan ja samalla tyhjentää mielensä sukunsa tarinoista, kirjoittaa itsensä vapaaksi. Knausgård kirjoitti vuosien takaisista arkisista tapahtumista historioitsijan tarkkuudella ja romaanikirjailijan vimmalla, eikä välittänyt siitä, millaisena sitoutumiskammoisena narsistina tai itsevihaajana hän näyttäytyy lukijalle. Romaanin Hollywood-oikeuksien osto on ihan yhtä todennäköistä kuin Oslon puhelinluettelon.
Wallace. David Foster Wallace (1962—2008) oli 1980-luvun lopussa entinen tennislupaus, ylistetty esikoiskirjailija ja päihderiippuvainen, joka poti psykoottista masennusta ja pelkäsi tekevänsä itsemurhan. Parantaakseen itsensä hän muutti asumaan päihderiippuvaisten asuntolaan, kävi vertaisryhmissä viisi kertaa viikossa loppuelämänsä ajan, söi raskasta lääkitystä (josta luopuminen sivuvaikutusten takia ajoi hänet lopulta itsemurhaan) ja kirjoitti pakkomielteisesti.
EPÄTODENNÄKÖISYYS
Knausgård. Kuinka mahdettaisiin suomalaisessa kustantamossa suhtautua kirjailijaan, joka on pitänyt kehutun esikoisensa jälkeen vuosikymmenen hiljaiseloa ja kertoo nyt kirjoittaneensa kuusiosaisen, yhteensä 3500-sivuisen teoksen omasta elämästään? Nimeltään Taisteluni. Se varmaan perustuu päiväkirjoihisi, kustantaja kysyisi. En ole koskaan pitänyt sellaista. Mitä siinä tapahtuu? Ei mitään ja valtavasti, kuten jokaiselle. Eikö sitä voisi lyhentää vaikka 500 sivuun? Ei. Kustannuspäätöksen Taisteluni-sarjasta tehnyt kustantaja ansaitsisi mitalin urheudestaan ja hulluudestaan .
Wallace. Pääteos Infinite Jest (1996) on 1079 pitkä, viimeiset sata sivua niistä ovat loppuviitteitä. Se kertoo lähitulevaisuuden Yhdysvalloista, jossa vuosilla on numeroiden sijasta sponsorien nimet, kanadalaiset pyörätuoliterroristit kylvävät tuhoa ja salaperäinen VHS-nauha tärvelee aivot jokaiselta sille altistuneelta. Romaani sisältää kuvitteellisen filmografian, 30 sivun säännöt tenniskentällä pelattavaan Eschaton-sotapeliin ja matemaattisia kaavoja, joiden kustannustoimittaja Michael Pietsch valitti olevan siansaksaa muille kuin noin kolmelle lukijalle. Mutta ne ovatkin tärkeimmät lukijani, Wallace vastasi.
IKÄVYSTYMINEN
Knausgård. New Yorkerin kriitikko James Wood kirjoitti, että Knausgård omistautuu taiteessaan ehtymättömyydelle. Äärimmäinen banaalisuus muuttuu vastakohdakseen, huomionarvoiseksi radikaalissa läpinäkyvyydessään. Knausgård hieroo naamaamme elämän tavallisuutta, joka on toisinaan näkemyksellistä, toisinaan banaalia ja toisinaan järisyttävää, mutta kaikki lopulta tavallista, koska se tapahtuu elämässä ja se tapahtuu meille kaikille.
Wallace. ”Täytyy olla ikävystymättömissä. Se on modernin elämän salaisuus. Jos on immuuni ikävystymiselle, kaikki on saavutettavissa.” Wallacen keskeneräiseksi jäänyt viimeinen romaani Pale King pyrki esittämään ikävystymisen uskonnollisena elämyksenä, avaimena onnellisuuteen ja kapitalismin vastaisena työkaluna. Siksi se kertoo veroviraston työntekijöistä, ja siksi Wallace itsekin opiskeli kirjanpitoa romaania varten. Infinite Jestissä hän halusi diagnosoida sairautemme, Pale Kingillä hän halusi parantaa lukijansa. Ei ihme, että se jäi kesken.